Lyhyesti...

Talven selkä on taittunut, vaikka lämpömittarille ei ole sitä kukaan kertonut. Tänä aamunakin (15.3.) oli -27°C täällä Vaalassa. Marraskuun halorytistyksen jälkeen halot ovatkin olleet hiukan rauhallisempia. Ellipsi kuitenkin on näkynyt pääkaupunkiseudulla.

Tällaiset myöhäiset kovat pakkaset saattaisivat kenties joskus poikia koviakin halonäytelmiä. Tätä kirjoittaessa pakkasia pitäisi jatkua vielä muutama päivä, jospa jossain päin näkyy kunnon haloja vielä.

Kevätkausi on tulossa muutenkin, joten odotellaan kuolevia matalapaineita Suomen päälle, jolloin laajat yläpilvilautat peittävät taivaan ja loihtivat esiin halonäytelmän.

Jälkeen jääneitä papereita...

Petri Tikkaselta tuli vuoden 2003 havainnot. Havaintojen vuosi on 2003, mutta lomakkeen yläosassa puhutaan vuodesta 2004. Joka tapauksessa, kolmentoista havainnon joukossa on kaksi 46° rengasta.

Itse asiassa, Petrin havainnot tulivat minulle jo viime vuoden huhtikuussa. Kirje vain oli siellä kuuluisassa "väärässä paikassa", mistä se löytyi jokin aika sitten tavaroita järjestellessä. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Mäkelän Veikolta tuli vuoden 2004 havainnot paperille kirjattuna. Veikon havaintoja on jossain määrin käsitelty aikaisemmissa numeroissa, joten palataan niihin vuoden 2004 yhteenvedon yhteydessä jos on aihetta. Oli lomakkeiden joukossa myös tämän vuoden tammikuu, jolloin havainto ns. "iltasaurista" eli matalan auringon sivuauringosta.
Mistä tulikin mieleen muistuttaa, että näiden matalan aurinkojen sivuaurinkojen kanssa on hyvä olla tarkkana. Kaikki niistä ei nimittäin ole sivuaurinkoja, vaan osa on 22° renkaita. 

Matalla olevan auringon paistaessa loivasti pilvikerroksen läpi voi 22° rengas erottua sivuauringon kaltaisena. Erityisesti silloin, jos kiteitä sisältä pilvikerros on rajoittunut. 

Näiden tapausten erottamiseen on vaikea sanoa mitään selvää sääntöä, mutta jos halo on värikäs eli vihreää ja sinistäkin jopa näkösällä, silloin kyseessä on varmasti sivuaurinko. Yleensä halon seuraaminen hiukan pitempää paljastaa onko kyseessä sivuaurinko tai 22° rengas. No, tässä ei virhetulkinnan mahdollisuus lopulta ole kovin suuri, mutta olemassa. 

Myös Martti Penttinen toimitti vuoden 2004 loput havainnot. Aika tuttuja latuja on loppuvuosi Virroilla sujunut. Uusi vuosikaan ei kuulema ole tilannetta paljoakaan parantanut.

28-29.10. 2004
Tämä havainto jäi viime Ursa Minorissa kokonaan mainitsematta. Pääkaupunkiseudulla useat henkilöt havaitsivat kuulla halonäytelmän, jossa 22° renkaan ja 22° ylläsivuavan seurana oli 9° rengas. Kuviakin siitä on otettu ja ainakin Ville Koistisen kuvissa 9° rengas näkyi hyvin.

13.12. 2004
Kirkkonummen Komeetan netissäkin olevassa Komeetan pystö -lehdessä on numeron 1/2005 viimeisellä sivulla halokuva (lehti löytyy osoitteesta: www.ursa.fi/yhd/komeetta/komeetta1-2005.pdf). Keravalla Markku af Heurlinin ottamassa digikuvassa komeilee ensi näkemältä voimakas 22° ylläsivuava kaari ja auringonpilari. Kun kuvaa katsoo tarkemmin, kuten Ruoskasen Jukka oli katsonut, näkee että ylläsivuavan lisäksi siinä on myös yläkoveran Parryn kaari. Auringon on täytynyt olla hyvin matalalla, sillä Parry on aivan imeytynyt kiinni ylläsivuavaan.

Jakson havainnot

Sälevän Ollin saalis alkuvuodelta on ollut aika tavanomaista. Ei mitään ihmeellisempää raportoitavaa Rovaniemen suunnalta.

Samoin Marko Mikkilän alkuvuoden halosaalis on ollut aika tyypillinen vuodenaikaan nähden. Valopilkuksi kohoaa kenties 15.2. 2005 näkynyt zeniitinympäristön kaari (Fig. 1).

Myös allekirjoittaneen saalis on jäänyt vähiin. Kaikkein komein vastaan tullut halo oli 1.3. 2005 Kajaanissa työmatkalla havaittu tehtaansavuista alassatavissa kiteissä loistanut sivuaurinkonäytelmä, jossa oli myös zeniitinympäristön kaari mukana.

26-27.2. 2005
Eresmaan Reima havaitsi Helsingin Suutarilassa ellipsihalon (Fig. 2). "Nousiainen hälytti pian tupareista lähdettyään, ilman hälyä olisi jäänyt huomaamatta. Matalalla Kuulla näkyi diffuusi voimakkaasti elliptinen halo. Ei millään tapaa silmiinpistävä ilmestys. Katselin tovin avonaisesta keittiön ikkunasta ja menin nukkumaan. En huomannut kidesadetta, joitakin Ac-pilvilauttoja kuitenkin. Lämpötila -12°C."

Vuosi 2004

Jos jollain on havaintoja viime vuodelta raportoimatta, niin niitä voisi pistää tulemaan. Mieluusti heti eikä vasta seuraavan Ursa Minorin deadlinea edeltävällä viikolla.

Tsekin halojengi

Sattui pikku lipsaus tuossa viime Sivuaurinko-palstalla. Tsekin haloprojektin vetäjän oikea nimi on Patrik Trncák... Toivottavasti meni oikein nyt. Tai ei tuo oikeastaan ollut lipsaus. Ilmeisesti ongelma johtuu tietokoneiden kieliversioiden eroista. Tuollaiset heittomerkit yms. lisät kirjaimissa ei aina näy sähköpostiohjelmissa oikein.. 

Mäkelän Veikko on lisännyt linkkeihin Tomás Trzickýn Tsekin kieliset halosivustot. Joten Tsekeissä on liikettä halorintamalla. Esimerkiksi Patrik on kaivellut vanhoja havaintoja Tsekeistä. Hiukan uudempiin lukeutuu kuva komeasta Moilasen kaaresta sekä muutamia pyramidihaloja.

Automaattista halovalvontaa?

Allekirjoittanut on viime aikona harrastanut myös meteorien videokuvaamista kirkkaiden tulipallojen toivossa. Yksinkertaisimmillaan homma toimii videokameran, tietokoneeseen liitettävän videokuvan kaappauskortin (TV-kortti) ja tunnistusohjelman paketilla. Käytössäni ollut ohjelma tallentaa aina valituin väliajoin "aikavalotetun" summakuvan tietokoneeseen videokameran näkymästä. Siinä näkyvät sitten meteorit, tähdet, kuu, satelliitit, lentokoneet, revontulet ja toisinaan halot. 

Yllättävän vähän haloja on kuviin tarttunut toistaiseksi, mutta systeemi mahdollistaisi oivan keinon systemaattisen halojen esiintymisen tilastolliseen tutkimiseen.

Kuvista voi määrittää ajan, milloin haloja voisi olla odotettavissa eli kuinka paljon on riittävän selkeää ja sitten ajan paljonko haloja näkyy. Systeemi toimii myös päivälläkin, joten myös auringon haloja voi tutkia. Auringon aiheuttamat linssiheijastukset tosin hiukan vaikeuttavat halojen näkemistä kuvasta.

Toinen vaihtoehto on time-lapse kuvaus eli tietokone ottaisi kuvan määrätyn ajan välein ja tallentaa kuvat videoksi. No, systeemi ei turhan edullinen ole, jos sillä haluaa samalla meteoreja ja tulipalloja havaita, jos himmeät meteorit ei kiinnosta, voi kameran laadussa vähän säästää euroja.

Tähtihäly

Allekirjoittanut on nykyisin Ursan tähtihälyn piirissä jaostonvetäjän ominaisuudessa. Vielä en ole ehtinyt systeemiä sisäistämään saati kokeilemaan. Kuitenkin tähtihälyn kaikki halohälyt ohjautuu nyt myös jaostonvetäjän sähköpostiin. Pystyypä seuraamaan mitä tähtihälyssä liikkuu. 

Tarkoitus olisi, että jatkossa minulle voi lähettää hälytyksen tekstiviestillä ja minä jatkan sen sitten tähtihälyyn. Puhelinnumeroni löytyy jaoston kotisivuilta yhteystiedoista. Pitää vain opetella systeemin koodaus vielä jossain välissä.

Halo-l käyttö vapaammaksi

Maaliskuun alkupuolella heräsi Halo-l sähköpostilistalla keskustelua siitä, että onko listan käytäntö, jonka mukaan aivan tavanomaisten havaintojen ilmoittamista listalle ei suositella, oikein. Keskustelua virisi sen verran ja sillä lopputuloksella, että jatkossa lista on avoin eli sinne saa viestittää "ilman kynnyksiä". Ainoa kriteeri on, että aihe liittyy haloihin tai ainakin hyvin läheisesti niihin.

Listan vapauttaminen on lisännyt ainakin viestejä näin alkuun. Toivottavasti tahti jatkuu tulevaisuudessakin. Ainakin Mika Aho ja Marko Mikkilä ovat jo useita havaintoja ilmoitelleet listalle. Jos viestimäärät menee mahdottomiin, voidaan aina palata rajoituksiin. Toivon kuitenkin jokaiselta jonkinlaista arviointia kannattaako ihan kaikkea heti pistää listalle. Voihan niitä havaintoja koota muutamien havaintojen nippuun.

Yhtenä sivupolkuna, vai olikohan itse asiassa aloituksena tähän oli Jarkko Korhosen pohdinta forum-tyyppisestä halolistasta. Forum-tyyppisellä listalla on omat etunsa ja sopivat niille jotka niitä ovat tottuneet käyttämään. Itse vain muutamia forumeja ja lähinnä tietoa etsiessä testanneena en oikein ole lämmennyt kyseiselle sähköisen viestinnän variaatiolle. Jo ihan käytännön esteitäkin sen käyttöön on, sillä itselläni ei ole mahdollista roikkua langoilla jatkuvasti.

Mutta jos joku haluaa pistää forumin pystyyn, niin en ole sitä vastaan. Toivoisin vain, ettei seurauksena ole Mäkelän Veikon pelkäämä vähäisen havaitsijajoukkomme hajaantuminen kahteen eri kuppikuntaan, jotka eivät tiedä mitä toiset tekevät ja puhuvat. 

Mäkelän Veikko mainitsi myös mahdollisuudesta lisätä Halo-l -listalle arkistotoiminnon. Se olisi aika arvokas lisä listan toimintaan. Toivottavasti sellainen saadaan. Toinen mistä on puhuttu pitkään on se nettitietokanta havainnoille. Jospa nyt jompi kumpi saataisiin aikaan.

Tähdet ja avaruus

Lehdessä oli 1/2005 numerossa ihan kunnolla halojuttua pitkästä aikaan. Riikosen Markon teksti on luonnollisesti asiantuntevaa. Hyvä niin. Komeita kuvia ja havaintoja, jotka eivät koskaan ole tulleet jaostoon asti. Sehän on valitettavaa, mutta minkäs voit kun ei mikään laki ketään velvoita jaostolle raportoimaan. 

Mutta ne joilla on lehti, vilkaiskaa sivun 55 keskimmäistä Ruoskasen Jukan ottamaa pilarikuvaa. Onko mielestänne kuvassa auringonpilarit keinovalolla? Jos olette sitä mieltä, niin vilkaiskaa tarkempaan. Lampuista lähtee pilari käytännössä vain ylöspäin. Maata vasten näkyy selvästi erillinen valoläiskä. Kyseessä on siis ala-aurinko keinovaloilla. Ala-aurinkoa on kuvassa se läiskä maata vasten, mutta myös se pilari valolähteestä ylöspäin. Keinovalohalot eivät aina ole sitä miltä ne näyttää.

Jutun ainoa isompi virhe on samaisen sivun 55 kidekuvassa. Ala-aurinkokaaren valonkulkua mallaavassa alemmassa kidepiirroksessa on itse asiassa Trickerin vasta-aurinkokaaren valonkulku, ei ala-aurinkokaaren.

Huhtikuu tulee

Kohta on taas huhtikuu. Omien työkiireiden vuoksi en uskalla edes ajatella mahdollisuutta, että keräisin huhtikuun havaintoja jollekin raporttisivulle tänä vuonna. Jos hommaan löytyy joku muu, niin se kyllä käy.

Uudet havaintolomakkeet

Muistakaa myös, että tarjolla on uudet havaintolomakkeet. Tämän Ursa Minorin kolahtaessa postiluukusta jaoston kotisivuilta löytyy myös täytettävät lomakkeet. Eli lomakkeen voi täyttää, tulostaa ja postittaa. Vaikka Adobe Acrobatin omistajat voivat myös tallentaa täytetyn lomakkeen (onnistuu kiertoteitse myös Adobe Reader 6:lla ainakin), en halua yhtään täytettyä lomaketta PDF-tiedostona sähköpostiani täyttämään. 

Seuraavan Ursa Minorin deadline on 16.5. eli havainnot postiin viimeistään 10.5. että ehtivät.

Jarmo Moilanen

English summary

Hello all friends!

Not so many halos in Finland lately. This has been quite typical beginning of the year. We usually have few good halo displays from November to February.

First good displays are usually seen in March. April and May are best months to look for halos in Finland. Then we have long lasting displays, which often show some rare halos.

In last Sivuaurinko I wrote that we have change our working list of frequently observed halos. Michael Ellestad wrote me that he sees Parry arcs quite often and he thinks it is a common halo. That may be true in Michaels place.

However, our new list of common halos is based on three rules: 1) Halo must rise from simplies ice crystal form. This meand hexagonal ice crystal without pyramidal ends. 2) Halo must rise from one of three most common orientations: random, plate orientation and column orientation. So Parry arc will not be part of our list. 3) Ice crystal purity is not always perfect. So halo must rise from one of most simpliest ray paths. That means ray paths with external reflection and with simple refraction without internal reflections. This is how the list was made.