Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt

Helmiäispilvet ja valaisevat yöpilvet
Helmiäispilvet ja valaisevat yöpilvet ovat erikoisia yläilmakehän pilviä. Ne ovat molemmat jääkiteistä koostuvia pilviä, ja ne heijastavat auringon valoa.
Helmiäispilvet

Helmiäispilvet esiintyvät stratosfäärissä, noin 15-25 kilometrin korkeudessa. Helmiäispilviä esiintyy ainoastaan talvikuukausina aamu- tai iltahämärän aikana. Jotta helmiäispilviä voisi muodostua, täytyy stratosfäärin olla tarpeeksi kylmä. Tämä on mahdollista talvella, ja erityisesti tammi-helmikuussa, jolloin stratosfäärin lämpötila voi olla jopa -85 °C. Toinen seikka, mikä vaikuttaa helmiäispilvien syntyyn ja esiintymiseen on maantiede. Helmiäispilviä esiintyy vuoristojen läheisyydessä. Vuoristojen yli kulkevat ilmavirtaukset saavat aikaan häiriöitä, joiden vaikutus yltää stratosfääriin asti. Nämä häiriöt myötävaikuttavat helmiäispilvien syntyyn. Helmiäispilvet, ja erityisesti hyvin värikkäät sellaiset ovat melko harvinaisia, koska niiden syntymiseen tarvitaan harvoin esiintyvät, aivan erityiset olosuhteet.
Suomessa, ja erityisesti Pohjois-Suomessa on hyvät mahdollisuudet helmiäispilvien näkymiselle Skandien vuoriston läheisyyden vuoksi.
Helmiäsipilville ovat tyypillisiä intensiiviset, pastellinsävyiset värit. Ne muistuttavat hieman stratosfäärissä esiintyviä väripilviä, mutta helmiäispilvien värit ovat voimakkaampia. Värien syntymekanismi on sama kuin väripilvillä, eli kyseessä on valon diffraktio pienissä hiukkasissa. Helmiäispilvien tapauksessa nämä hiukkaset ovat hyvin pieniä jääkiteitä, joiden koko on noin 10µm. Toisinaan helmiäispilviin liittyy myös voimakkaita ruskoja, joita kutsutaan helmiäisruskoiksi.
Valaisevat yöpilvet

Vaikka valaisevia yöpilviä käsitelläänkin tässä yhdessä helmiäispilvien kanssa, ovat ne kuitenkin helmiäispilviin nähden monella tavalla hyvin erilainen ilmiö.
Päinvastoin kuin helmiäispilvet, esiintyvät valaisevat yöpilvet kesäkuukausien aikana. Niitä havaitaan erityisesti kesä-elokuussa, mutta varhaisimmat näytelmät on havaittu jo toukokuussa. Tänä aikana valaisevia yöpilviä voi esiintyä kun aurinko on 6°-16° horisontin alapuolella. Lisäksi toisin kuin helmiäispilvet, ovat valaisevat yöpilvet hyvin yleinen ilmiö. Niitä havaitaankin aina kesäisin joka vuosi, ja erityisesti heinäkuu on valaisevien yöpilvien havaitsemisen sesonkiaikaa.
Valaisevat yöpilvet ovat olemukseltaan sinertäviä tai valkeita pilviä, jotka näyttävt hohtavan omaa valoaan. Todellisuudessa ne kuitenkin vain heijastavat auringon valoa. Valaisevissa yöpilvissä havaitaan usein yöpilville ominaisia rakenteita, kuten vöitä, laineita tai pyörteitä.
Valaisevat yöpilvet esiintyvät huomattavan paljon korkeammalla kuin helmiäispilvet. Valaisevat yöpilvet esiintyvät yläilmakehässä mesopaussin tuntumassa, noin 80-85 kilometrin korkeudessa. Valaisevat yöpilvet koostuvat hyvin pienistä jääkiteistä, jotka ovat paljon pienempiä kuin helmiäispilvien jääkiteet. Valaisevien yöpilvien jääkiteet ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niissä voi esiintyä helmiäispilville tyypillistä väriloistoa. Vallitsevan teorian mukaan valaisevien yöpilvien jääkiteiden tiivistymisytiminä toimii meteoripöly. Havainto-ohjeita ja lisätietoja valaisevista yöpilvistä löytyy ilmakehäjaoston yöpilvioppaasta.
- Harvinaiset pilvet osa 1, helmiäispilvet ja niihin liittyvät ilmakehän ilmiöt 20.1.2025
- Halohuhtikuu 2024 havainnot 26.8.2024
- Lukijoiden kuvat 26.8.2024
- Revontulia keskikesällä? Miksipä ei 23.4.2024
- Lukijoiden kuvat 23.4.2024
- Halohuhtikuu 2024 8.4.2024
- Haloja, koptereita ja simuja 14.11.2023
-
Useita halomuotoja II 20.2.2025 klo 15.34-16.46, Hämeenkyrö, Menni Ketola
-
Yksi halomuoto I 20.2.2025 klo 15.20, Eura, Anonyymi
-
Useita halomuotoja II 20.2.2025 klo 15.20-15.40, Turku, Mikko Peussa
-
Yksi halomuoto I 20.2.2025 klo 14.43, Kangasala, Jukka Oravasaari
-
Kehä I 20.2.2025 klo 13.14-13.17, Saarijärvi, Maritta Kinnunen
-
Sumukaari II 20.2.2025 klo 9.04, Raisio, Lasse Nurminen
-
Harvinaisia halomuotoja IV 20.2.2025 klo 9.00, Turku, Jouni Hovi
- Glooria eksoplaneetalla? 12.4.2024
- Sivuauringot 6.12.2023
- Aurinkopilari 5.12.2023
- Revontuli 2023 19.9.2023
- Väripilvet 11.8.2023
- Halohuhtikuu 2023 13.3.2023
- Vs: Halohuhtikuu 2022 7.6.2022