Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt

Sateenkaarista
Teksti: Jari Piikki
Sateenkaaret ovat tuttuja valoilmiöitä lähes kaikille. Ne syntyvät Auringon valon heijastuessa putoilevista sadepisaroista. Parhaimpia aikoja sateenkaarien näkymiselle ovat keskikesän iltapuolelle sattuvat ukkoskuurot. Tällöin kuuropilven jälkeiseltä kirkkaalta taivaalta loistava Aurinko saa aikaan vastapuolelle komeat sateenkaaret. Sateenkaaria näkyy pitkin kesää maalis-huhtikuulta aina myöhään syksyyn, yleensä niin kauan kuin sateet pysyvät vesisateina. Sateenkaaria havaittaessa kannattaa huomata, että Auringon on oltava riittävän alhaalla (alle 40 astetta). Sateenkaaria voi nähdä myös mitä erilaisimmissa keinotekoisissa sateissa, suihkulähteissä, vesiletkun suihkussa jne., mutta näitä ei jaostossa tavallisesti havaita.
Normaalisti nähdään ainakin yksi sateenkaari, pääsateenkaari. Useimmissa sateenkaarinäytelmissä on nähtävissä myös toinen sateenkaari, sivusateenkaari. Himmeimpiä kaaria lukuunottamatta voidaan pääsateenkaaren sisäreunalla nähdä interferenssi- eli sekundäärikaaria. Nämä erottaa siitä, että pääkaaren violetin reunan sisäpuolella värit alkavat jälleen punaisesta jatkuen violettiin. Useimmiten interferenssikaarissa on vain pari väriä, esim. vaaleanpunainen ja vihreä. Sekundäärikaarien välillä voi olla myös tumma kaista. Myös sivukaaressa voi esiintyä interferenssikaaria, mutta nämä näkyvät kaaren ulkoreunalla. Pää- ja sivusaateenkaaren väliin jäävä taivaan alue on yleensä hiukan tummempi kuin muu taivas. Tätä aluetta kutsutaan Aleksanterin tummaksi vyöhykkeeksi.
Syntyolosuhteista riippuen voi sateenkaaren ulkonäkö vaihdella. Auringonlaskuihin liittyy punainen sateenkaari, jossa punainen väri hallitsee koko kaarta ja muut värit ovat heikkoja tai niitä ei näy ollenkaan. Jos sateenkaaren aiheuttajana on sumupilvi, puhumme sumukaaresta. Se on yleensä valkoinen (korkeintaan heikosti punainen ja sininen reunoistaan). Sumukaaren säde on myös pienempi kuin normaalin sateenkaaren. Myös kuunvalo voi aiheuttaa sateenkaaren. Kuun sateenkaari on paljon heikompi kuin tavalliset päivällä havaittavat sateenkaaret, samoin kuusumukaari. Myös kasteisessa maassa voi näkyä sateenkaari, kastekaari. Sen voi löytää myös hämähäkin verkosta tai veden pinnallla olevista vesipisaroista. Pilvien ja muiden esteiden varjostus voi aiheuttaa sateenkaariin omia erikoisilmiöitään. Sateenkaareen voi ilmestyä katkoksia tai sen läpi voi kulkea säteitä. Auringonlaskun jälkeen saattaa näkyä sateenkaari, joka ei ulotu horisonttiin asti. Jos havaintopaikan lähistöllä on suuria vesialueita, voi vedestä heijastuva valo aiheuttaa ylimääräisiä sateenkaaria. Näiden heijastussateenkaarien keskipiste on horisontin yläpuolella (vastaavalla korkeudella kuin mitä normaalien kaarien keskipiste on horisontin alapuolella).
- Harvinaiset pilvet osa 1, helmiäispilvet ja niihin liittyvät ilmakehän ilmiöt 20.1.2025
- Halohuhtikuu 2024 havainnot 26.8.2024
- Lukijoiden kuvat 26.8.2024
- Revontulia keskikesällä? Miksipä ei 23.4.2024
- Lukijoiden kuvat 23.4.2024
- Halohuhtikuu 2024 8.4.2024
- Haloja, koptereita ja simuja 14.11.2023
-
Useita halomuotoja II 20.2.2025 klo 15.34-16.46, Hämeenkyrö, Menni Ketola
-
Yksi halomuoto I 20.2.2025 klo 15.20, Eura, Anonyymi
-
Useita halomuotoja II 20.2.2025 klo 15.20-15.40, Turku, Mikko Peussa
-
Yksi halomuoto I 20.2.2025 klo 14.43, Kangasala, Jukka Oravasaari
-
Kehä I 20.2.2025 klo 13.14-13.17, Saarijärvi, Maritta Kinnunen
-
Sumukaari II 20.2.2025 klo 9.04, Raisio, Lasse Nurminen
-
Harvinaisia halomuotoja IV 20.2.2025 klo 9.00, Turku, Jouni Hovi
- Glooria eksoplaneetalla? 12.4.2024
- Sivuauringot 6.12.2023
- Aurinkopilari 5.12.2023
- Revontuli 2023 19.9.2023
- Väripilvet 11.8.2023
- Halohuhtikuu 2023 13.3.2023
- Vs: Halohuhtikuu 2022 7.6.2022