Kevättaivaan halopläjäys

Maalis–huhtikuu tarjosi halojen ystäville antejaan vaihtelevasti. Pohjoisessa valiteltiin köyhää tarjontaa, mutta etelä-Suomessa haloja kertyi hyvään tahtiin. Mahtuipa mukaan myös pari varsin erikoista ilmestystä.

Maalis–huhtikuun halohavaintoja

Näin on jälleen yksi halohuhtikuu takana. On aika avata pussi väkevää salmiakkia ja kaivaa jaoston sähköpostista ja havaintomapista saapuneet havaintoraportit. Kaksitoista havaitsijaa muisti jaostoa yhteensä 249 maalis–huhtikuun halohavainnolla. Ei paha, ei paha. Lisäksi vastoin viimekertaista uhkaustani kävin läpi ilmakeha-l -listan postit ja poimin sieltä mukaan tapaukset, joista en varsinaista raporttia saanut. Siispä ilman suurempia sepustuksia asiaan. Ensin raportin lähettäneet tällä kertaa öökkösellisessä järjestyksessä ja tämän jälkeen tarkempi katselmus muutamaan erityiseen päivämäärään.

Teemu Öhman kommentoi maaliskuuta kehnoksi ja mitäänsanomattomaksi sekä huhtikuuta katastrofaaliseksi. Näyttää siltä, ettei Oulussa, eikä yleisemminkään pohjois-Suomessa juhlittu keväällä ainakaan halojen takia. Muodot jäävät neljään yleisimpään, poikkeuksina maaliskuun 22. päivän epävarma 9° rengas sekä 25. päivän 46° ylläsivuava. Eksotiikkaosasto löytyy huhtikuun havaintopaikoista. Skotlannin nummia on katseltu.

Olli Sälevältä saapui postitse alkuvuoden lomakenippu. Ihan mukavat 20 havaintoa alkuvuonna, joista puolet huhtikuussa. Vaatimatonta on ollut Rovaniemelläkin: 22° renkaita ja sivuavia, sivuaurinkoja ja muutama auringonpilari.

Eero Savolainen toimitti samoin koko alkuvuoden havaintosaldonsa, mutta sähköpostilla. Hienoa että Kuusankosken kunniakkaat haloperinteet jatkuvat! Ihmeellisyyksiä ei taivas tällä erää tarjonnut. Eeronkin lista toistaa neljää yleisintä muotoa.

Jukka Ruoskasen maaliskuun havainnot poimin yhtä lukuunottamatta Jukan nettisivuilta. Tämä yksi (25.3.) ansaitsee alempana oman otsikkonsa. 18.3. pienimuotoinen rengasnäytelmä Riihimäellä. Mukana hauskasti 9°, 22° ja 46° renkaat ilman lisukkeita. Huhtikuun haloista saapui lomake piirroksineen postitse. 16 havaintoa on hyvä saldo, mutta huhtikuun tarjonta Jukalla jäi neljään yleisimpään halomuotoon. Eksotiikkaa löytyy sensijaan Jukan havaintopaikoista, joista löytyy sellaisia paikkoja kuin Miami, Orlando ja Cape Canaveral (Florida, USA).

Martti Penttinen jatkaa hurjaa havaintotahtiaan: 39 havaintoa yhteensä. Martti raportoi havainto.net -sivustolle, josta nämä on poimittu. Maaliskuun tarjonta oli tasollisesti niukkaa neljän muodon peliä. Vasta maaliskuun viimeinen lavensi tarjontaa, mutta tästä lisää myöhemmin. Huhtikuussa myös Martti läväytti peliin eksotiikkaa. Alkukuun pääasiallinen havaintopaikka oli Calgary, Kanada. Havainnoista kannattaa noteerata myös kahdentoista päivän haloputki huhtikuun 8.–19. päivä. Putki alkoi Kanadasta päätyen Lontoon kautta Helsinkiin. 8.4. Canmoressa hetkellinen ellipsi ja 11.4. Calgaryssa perushalojen setti vasemman puolen Lowitzeilla höystettynä.

Veikko Mäkelän piiiitkä havaintoura sai jatkoa kuuden havainnon verran. Taivas ei konkaria hellinyt, tarjonta jäi tavallisiin muotoihin.

Jarmo Moilanen valitteli Vaalan kelejä. No maaliskuussa on raportoituna kuitenkin kolme tapausta, joissa on zeniitinympäristön kaari mukana. Huhtikuu näyttää muutoin aika harvalta, mutta 14/15. 3. räväyttää taivaat auki varsin kirjaimellisesti. Tähdet ja Avaruuskin hehkutti Jarmon tulipallokameran tallentamaa megalomaanista meteoria, mutta unohti mainita tärkeimmän seikan: tulipallon seurana yläpilvisellä taivaalla kulki myös pätkä 22° rengasta ja sivutulipallo! Huikeaa, käsittämätöntä ja äärimmäisen hulvatonta yhtä aikaa. Tekisi mieleni kirjoittaa myös ainutlaatuista, mutta se ei pidä paikkaansa, sillä haloreports -blogin kommentteihin oli jo ilmestynyt linkki toiseen tapaukseen, jossa kirkas tulipallo aiheutti 22° renkaan (SpaceWeather.com 25.11.2005).

Marko Mikkilällä Nivalan seutuvilla maaliskuussa loppua kohden paranevaa. 46° tavaraa näkyi kuun aikana kolmena päivänä. Sähköpostiraportissa merkintänä oli 46° rengas, lomakkeella 46° ylläsivuava. Piirrokset puoltavat rengasta. Kuun viimeisenä päivänä myös pitkä pätkä horisonttirengasta mukana kuvioissa. Huhtikuussa tilanne jatkuu entisellään. 8.4. jälleen 46° rengas, muutoin rasteja on vain lomakkeen neljässä ensimmäisessä ruudussa.

Ismo Luukkosella Turussa tahti paranee kevään edistyessä. Maaliskuussa 46° tavaraa kolmena päivänä. 25.3. tapauksesta Turkukin sai osansa, mutta siitä alempana. Huhtikuussa tarjonta oli kohtuullista. Zeniitinympäristön kaari näyttäytyi kolmesti. Parhaana päivänä 22.4. tavalliset muodot pelailevat taivaalla pitkin päivää. Kuvista paljastuu ylläsivuavan katveesta yläkovera Parryn kaari. Ajoittain väläytelleen horisonttirenkaan seurana näkynyt 120° sivuaurinko sensijaan näkyi ihan silminkin.

Timo Kuhmosen havainnot on poimittu havainto.net -sivustolta sekä ilmakeha-l -listalta. Espoossa tahti on tasainen. Zeniitinympäristön kaari löytyi taivaalta kolme kertaa ja horisonttirengaskin kahdesti. Timon nimi löytyy alempaa myös 25.3. -päivän kohdalta. 19.4. näkyy erikoista. Timo kertoi sähköpostilistalla: ”Suoraan auringon yllä näkyi myös jokin diffuusi, hieman päistä alas kaartuva kaaren pätkä. Ei ollut kovin terävä taivasta vasten piirtyvänä. Samaan aikaan en nähnyt normaalia sivuaurinkoja, taikka edes osia 22 renkaasta.... Tunnistukseni tuolle ei ole aivan varma... Kuvia ei ole, olin nauttimassa raikkaasta ulkoilmasta työpaikan kahvitauolla.” Vaikea sanoa, mikä tuo varmasti on. Itse arvaisin lähinnä 22° ylläsivuavaa, mutta ei 23° ylempi parheeliakaan täysin poissa laskuista ole. Panu Lahtisen ilmakeha-l -listalle raportoima Helsingin taivas (22° rengas ja sivuavat sekä horisonttirengas) puoltaa tavallisempaa tulkintaa.

Petteri Kankaron havainnot ovat niinikään havainto.net -sivustolta poimittu. Hyvä tahti paranee kesää kohti mentäessä. Maaliskuun 25. on korostettu Petterilläkin, siitä lisää alempana. Huhtikuussa 26. päivä zeniitinympäristön kaari ja 22. päivä horisonttirengas tavallisten halojen seurana. Muutoin tarjonta on neljän yleisimmän muodon erilaisia yhdistelmiä.

Pertti Havian havainnot poimin samoin havainto.net -sivustolta. Yllättäen Turussa on tällä hetkellä valtakunnan suurin halohavaitsijoiden keskittymä. No, kolmella ei nyt hirveästi voi kehuskella, kun katselee takavuosien listoja, mutta olkoon tämä nyt vaikka kiusana pääkaupunkiseudulle (jos sieltäkin alkaisi tämän jälkeen sadella raportteja). Pertilläkin tahti paranee kesää kohti mentäessä, mutta tarjonta pysyy neljässä yleisimmässä muodossa. Poikkeuksen muodostaa 29.4., jolloin Pertti nappaa horisonttirenkaan sivuaurinkojen välistä.

Poimitaanpa vielä pari tapausta sähköpostien joukosta. 7.3. Peter von Bagh kuvaa Porvoossa 22° rengasta. Ilmakeha-l -listan kautta julkiseksi tulleesta kuvasta löytyy jälkikäteen tarkasteltuna myös 9° rengas. Kannattaa kuvata!

Kari A. Kuure puolestaan kuvaa näyttävää jääsumunäytelmää Tampereella niinkin myöhään kuin 21.3. Auringon puolen näytelmässä on mukana sivuauringot, hieman metsän eteen piirtyvä 22° rengas ja pitkä, ylös kaartuva ylläsivuava kaari. pitkänä näyttäytynyt 46° seudun halo on ehkä mieluummin 46°ylläsivuava kaari kuin 46° rengas päätellen siitä, kuinka se sivuaa tyylikästä zeniitinympäristön kaarta, mutta molemmatkin voivat olla näytelmässä mukana

Lowitz ja Parry kohtaavat pyramideilla

Kevään paras näytelmä levittäytyi etelä-Suomen alueelle 25. maaliskuuta. Turussa Petteri Kankarolla ja Ismo Luukkosella 22° renkaan ja sivuaurinkojen seurana haamuilee heikko ylläsivuava, jonka yläpuolella tapahtuu kummia. Ylös kaartuva ylempi Lowitzin kaari saa seurakseen Parryn kaaren. Kaksi kaarta sivuavat lakipisteessään, missä ne myös vahvistavat toisiaan. Turussa ilmiö on kuitenkin heikko.

Espoossa ainakin kolme havaitsijaa kameroineen on valppaana. Timo Kuhmonen havaitsee hyvin samannäköistä settiä kuin turkulaisetkin. Horisonttirenkaan läsnäolo kielii astetta laadukkaammasta jääkiteestä. Vastaavasta raportoi sähköpostilistalla myös Lauri Kangas. Panu Lahtinen pistää kuvasta löytyneellä 18° parheelialla paremmaksi.

Suunnilleen tässä vaiheessa sähköpostilistalle tulee viesti pohjoisesta. Marko Mikkilä kirjoittaa: ”Täällä pohjois-pohjanmaalla ainoa havainto tälle päivää tähän mennessä on ollut raihnainen 22:n ja satunnainen sivuaurinko.” Ankea on havaitsijan osa, kun tietää, että muualla on rähinä päällä! No, päivän mittaan Nivalassakin paranee, ja lomakkeelta löytyy myös 22° ylläsivuava sekä pitkä 46° rengas (tai ylläsivuava).

Helsingissä Marko Riikonen tyytyy parvekehavainnointiin. Lowitz ja Parry jäivät katveeseen, mutta pyramideja löytyy: 9° rengas ja/tai sivuava kaari sekä 18° parheelia.

Näin siis eri puolilla hihkutaan epämääräisten erikoisuuksien äärellä. Samaan aikaan Riihimäellä Jukka Ruoskasen kamera laulaa ja laulaa ja laulaa. Jukan pinotuissa valokuvissa kiteytyy kristallinkirkkaasti se, mikä muilla näyttäytyi epämääräisenä tuhruna. Ylempi Lowitz ja yläkovera Parry sivuavat toisiaan kauniisti 22° ylläsivuavan kaaren kuopassa. Eikä siinä kaikki. Auringosta yläviistoon molempiin suuntiin kohoaa teräväpiirteinen valkea raita – aurinkokaari. Wegenerin vasta-aurinkokaari puolestaan kaartuu ylläsivuavasta 46° renkaan läpi kohti vasta-aurinkopistettä. Pyramidihalojen kavalkadin luettelen suoraan lomakkeelta: 9° rengas, 18° parheeliat, 24° parheeliat, 20° rengas, 18° rengas, 24° rengas. Kuvien perusteella tekisi mieli lisätä listaan vielä 9° sivuavat.

Höystetään päivän antia vielä pienellä eksotiikkapläjäyksellä. Samana päivänä Unkarissa listataan http://legkoroptika.uw.hu -sivuilla seuraava näytelmä: 22°-os halo, körülíró ív, melléknapok, melléknap-ív. Sivusto on mainio lisä halohavaitsijan linkkilistaan ja tarjoaa mm. loistavan mahdollisuuden harjoitella unkarin kieltä. Edellinen listaus suomentuu seuraavasti: 22° rengas, 22° sivuavat kaaret, sivuauringot, horisonttirengas.

Maaliskuun päätös 31.3.

Maaliskuu muistuttaa potentiaalistaan vielä kuun viimeisenä päivänä. Ympäri Suomea havaitaan keskimääräistä parempaa haloa. Zeniitinympäristän kaari ja 46° rengas löytyy usean havaitsijan listalta. Pikkuharvinaisuudet löytyvät Helsingistä. Martti Penttisellä Parryn kaari, samoin Marko Riikosella, joka poimii myös ylä- ja ala-Lowitzit oikean sivuauringon tuntumasta.

Martti Penttinen päättää maaliskuun havaitsemalla kuun 22° renkaan seurassa 9° renkaan. Havaintopaikkana on valosaasteinen Helsinki.

Sivuaurinko 20 vuotta sitten

Jatketaan halokatsausta vuosikymmenten taakse. Ursa Minor 3/87 piti sisällään kahdeksan sivua tuhtia haloasiaa. Heti alkuun halopomo Marko Pekkola läväyttää listan tuon ajan tietämykseen perustuvan halomuotolistan. Nykyhavaitsijaa lista hymyilyttää monin paikoin (134° sivuaurinko ja 8° horisonttirengas esimerkiksi ovat haloja, joista nykyään puhutaan halopiireissä vain silloin, kun halutaan kertoa erityisen ilkeä vitsi), ja myös Pekkola itse kehoittaa lukijoita kriittisyyteen. Lista selityksineen onnistui kuitenkin kiteyttämään merkittävän määrän halotietämystä vajaalle viidelle sivulle. Tietoa janoavalle havaitsijakatraalle lista oli kuin zeniitinympäristön kaari pitkän pilvisen jakson päätteeksi.

Palstan loput sivut oli omistettu alkuvuoden havainnoille. Vuoden 1987 alku oli ennätyslaadukas, pitäen sisällään runsaasti näyttäviä ja harvinaisia haloesiintymiä. Kolmosnumerossa havaintoja esiteltiin huhtikuun alkuun saakka, huhtikuun hurjat näytelmät jäivät suosiolla myöhempään käsittelyyn. Talven näytelmistä nostettiin esiin erityisesti Kuopiossa ja Joensuussa havaitut jääsumunäytelmät. Varmoja harvinaisuuksia näissä ei näkynyt, mahdollisia matalan auringon Lowitzin kaaria lukuunottamatta, mutta kirkkautta ja näyttävyyttä oli senkin edestä. Mukana oli myös horisontin alapuolisia muotoja, lähinnä ala-aurinkoja ja alasivuauirinkoja.

Maaliskuun 16. 1987 tarjosi Helsingissä antejaan varsin valikoivasti vain Pekkolalle. Kokotaivaan komistuksesta parhaiten muistetaan Wegenerin ja Trickerin vasta-aurinkokaaret, vasta-aurinko, Parryn kaari sekä ”näköhorisontin alapuolelle Helsingin englantilaisen koulun tenavat (4–6 kpl), jotka häiritsivät havaintotyötä kommenteillaan. ”Hey, funny Uncle, what are you doing!””

Trickerin vasta-aurinkokaaret pääsevät palstalle toisenkin kerran, kun Timo Nousiainen ja Juhana Hakumäki poimivat harvinaisuuden Kuopion taivaalta huhtikuun kolmantena. Petri Tuovisen seuraavana päivänä Kontiomäellä havaitsema näytelmä kiusaa nykylukijaa pohtimaan vaihtoehtoisia tulkintoja 22° ylläsivuavan päällä oleville kaarille.