Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt
Kirkkaus
Edellinen luku | Seuraava luku | <link harrastus jaostot ilmakehan-optiset-ilmiot havaitseminen havainto-ohjeita-ja-oppaita yopilviopas.html>Etusivu | Sisällysluettelo
Yöpilvien kirkkaus kuvaa jollain tavalla yöpilvien voimakkuutta. Se ei anna toki täysin oikeaa kuvaa yöpilvien todellisesta rakenteesta, koska valaistusolosuhteet vaikuttavat näennäiseen kirkkauteen suuresti ja korostaa jotain rakenteita. Kirkkauden avulla voidaan toki päätellä jotain nähdystä yöpilvinäytelmästä.
Yöpilvien kirkkausasteikko
Yöpilvien kirkkautta arvioidaan viisiportaisella asteikolla, jossa kullekin asteelle on annettu seuraavanlainen määritelmä:
- Heikosti näkyvät pilvet, jotka nähdään vain huolellisesti havainnoimalla. Tällaisia pilviä ei välttämättä edes huomata taivaalta.
- Yöpilvet, jotka näkyvät vaivatta, mutta joiden kirkkaus on vielä pieni.
- Normaalikirkkauksiset yöpilvet, jotka näkyvät selvästi. Kirkkaus vastannee Kuun valaisemia yläpilviä.
- Melko kirkkaat yöpilvet. Kirkkaus vastaa suunnilleen Kuun valaisemia alapilviä, esim. kumpupilviä.
- Kirkkaat ja huomiota herättävät yöpilvet. Tällaisten pilvien tunnistaminen yöpilviksi on täysin selvää.
Asteikko on jossain määrin subjektiivinen, mutta se on riittävä kuvaamaan yöpilvien suhteellista kirkkautta. Yhden havaitsijan erilaiset kirkkausarviot ovat myös keskenään vertailukelpoisia, jolloin saadaan kuva kirkkauden vaihteluista.
Muotojen kirkkauksista
Yöpilvinäytelmässä esiintyy yleensä kirkkaudeltaan erilaisia pilviä. Näytelmästä havaitaankin kunakin ajanhetkenä kirkkauden vaihteluväli.
Heikkoja (1-2) yöpilviä esiintyy yleensä näytelmän alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa, jolloin taivas on vielä varsin vaalea. Heikko kirkkaus johtuu osittain taivaan ja pilvien välisestä pienestä kontrastista. Heikkoja kirkkauksia esiintyy myös kirkkaampien näytelmien aikana. Harsomuodot ovat yleensä himmeämpiä kuin näytelmiä hallitsevat vyöt.
Normaalinäytelmässä kirkkaus pysyttelee arvon 3 tienoilla. Muutamien päämuotojen kirkkaus saattaa olla jopa 4. Laajojen näytelmien hallitsevat muodot, pääasiassa vyöt, saavuttavat ylimmän kirkkausluokan. Tällöin yöpilvinäytelmä on todella huomiota herättävä. Solmut ovat myös usein kirkkaita (4-5).
Edellinen luku | Seuraava luku | <link harrastus jaostot ilmakehan-optiset-ilmiot havaitseminen havainto-ohjeita-ja-oppaita yopilviopas.html>Etusivu | Sisällysluettelo
- Keinovalopilareita II 20.1.2025 klo 22.37-23.37; Saarijärvi; Maritta Kinnunen
- Keinovalopilareita II 20.1.2025 klo 20.05; Uurainen; Erkki Rauhala
- Yksi halomuoto I 20.1.2025 klo 14.24; Kangasala; Jukka Oravasaari
- Yksi halomuoto I 20.1.2025 klo 14.01-14.02; Saarijärvi; Maritta Kinnunen
- Pilvikaari maanpinnalta IV 20.1.2025 klo 12.30-12.40; Ulvila; Juha Ojanperä
- Pilvikaari maanpinnalta III 20.1.2025 klo 12.10-12.50; Ulvila; Vesa Puistovaara
- Helmiäispilviä III 20.1.2025 klo 8.35; Kangasala; Jukka Oravasaari
- Yksi halomuoto I 20.1.2025 klo 8.28; Lohja; Paula Mattila
- Helmiäispilviä III 20.1.2025 klo 8.19; Jämsä; Eila Tiirinen
- Helmiäispilviä II 20.1.2025 klo 8.18; Orimattila; Pia Simonen
- Näyttävä ilmahehku IV 19.1.2025 klo 18.30-22.00; Laitila; Pirjo Koski
- Helmiäispilviä 19.1.2025 klo 16.50; Akaa; Markku Ruonala
- Hämäränsäteet III 19.1.2025 klo 16.36; Ikaalinen, Sisättö; Heidi Rikala
- Hämäränsäteet IV 19.1.2025 klo 15.59-16.29; Saarijärvi; Maritta Kinnunen
- Helmiäispilviä III 19.1.2025 klo 15.26-16.40; Kajaani; Sami Härmä