Tähdet ovat tuttu näky öisellä taivaalla. On helppoa unohtaa, että tähdet eivät ole vain tähtiä, vaan niiden joukkoon mahtuu hyvin monenlaisia tapauksia.

Tähtien maailmasta on viime vuosina löydetty paljon uutta. On esimerkiksi huomattu, että raskaimmat alkuaineet, kuten kulta ja platina, voivat syntyä vain neutronitähtien törmäyksissä. On löydetty gravitaatioaallot ja havaittu kymmeniä mustien aukkojen yhteensulautumisia. On keksitty myös tähtien yhteiskuorivaihe, jossa pieni tähti kiertää satoja vuosia jättiläistähden kaasukehässä, ajautuu hiljalleen syvemmälle kohti jättiläisen ydintä ja syö samalla jättiläistä rikki.

Mitä nykyään tiedämme tähdistä? Millainen niiden elinkaari on, ja millaisia kummajaisia niiden joukkoon mahtuu?

Puhujana on professori, tähtitieteilijä ja palkittu tietokirjailija Heikki Oja.

Voit katsoa esitelmätallenteen täällä: https://youtu.be/mkZAuN4OJCQ

Jalat painuvat seistessä tukevasti lattiaan, ja ilmaan heitetty kivi tulee aina lopulta alas. Kuu kiertää Maata ja Maa Aurinkoa. Painovoima pitää kotigalaksimme koossa ja on muovannut koko maailmankaikkeuden kehitystä.

Käsityksemme painovoimasta on edennyt verkkaisesti, kun ihmiskunta on vähitellen oppinut ymmärtämään painovoimaa ja sen myötä maailmankaikkeutta. Gravitaatio on suuressa mittakaavassa monella tapaa maailmaa pyörittävä voima, vaikka se on luonnon neljästä perusvoimasta kaikkein heikoin.

Mitä painovoima siis on? Miten sitä on alettu ymmärtää? Entä millaisten painovoimakysymysten kanssa tutkijat nykyään painivat?

Puhujana on fysiikan professori emeritus ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkittu tietokirjailija Jukka Maalampi.

Voit katsoa esitelmätallenteen täällä: https://youtu.be/u1J1NVOHrco

Joidenkin tähtien on määrä päättää päivänsä valtavassa räjähdyksessä, joka saattaa loistaa hetken koko kotigalaksiaan kirkkaampana pisteenä ja hiipuu sitten. Kutsumme näitä räjähdyksiä supernoviksi.

Supernovat ovat muokanneet käsitystämme koko kosmoksesta, ja auttaneet mittaamaan etäisyyksiä avaruuden kaukaisiin kolkkiin. Supernovat ovat myös keskeisessä roolissa ihmisille elintärkeiden alkuaineiden levittämisessä, esim. hapen, ja niissä syntyy myös runsaasti alkuaineita.

Millaisia erilaisia supernovia tunnetaan? Mitä niissä tapahtuu? Miten niitä tutkitaan, ja mikä niiden merkitys on?

Puhujana on tohtorikoulutettava Christina Humina Turun yliopistosta.

Voit katsoa esitelmätallenteen täällä: https://youtu.be/9JyUSTcexZs