Avaruustoiminta lisääntyy yhä kiihtyvällä nopeudella. Samalla yhteiskunnasta tulee jatkuvasti riippuvaisempi satelliittien avulla tuotetuista palveluista. Yhä suurempi osa avaruustoimijoista on kaupallisia yrityksiä. Meille kaikille yhteistä avaruutta tuleekin käyttää kestävästi ja tätä käyttöä tulee säännellä, jotta emme tule itse hankaloittaneeksi nykyistä ja tulevaa avaruustoimintaa. Suomessa aihetta on tutkittu vuodesta 2018 Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä, jonka ensimmäinen tutkimussatelliitti Foresail-1 laukaistiin avaruuteen toukokuussa 2022.

Mitä asioita kestävässä avaruustoiminnassa tulee huomioida? Miten avaruussää vaikuttaa avaruusromun syntymiseen? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita avaruustoimintaan sisältyy?

Puhujana professori Rami Vainio Turun yliopistosta. Hän on mukana Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä. 

Voit katsoa esitelmätallenteen täältä: https://youtu.be/L_jbfkYhwWA

Moderni teollisuus vaatii yhä enemmän harvinaisia metalleja raaka-aineeksi esimerkiksi sähköautojen ja kännyköiden akkuihin. Helposti hyödynnettävät maapallon mineraalivarat ovat hupenemassa. Avaruusteollisuuden kasvaessa myös kiinnostus satellittien tankkaamiseen vaikkapa asteroidien sisältämään veteen pohjautuvalla polttoaineella on jatkuvassa kasvussa. Yhä useampi yritys ja avaruusjärjestö pohtii myös vakavasti satelliittien ja avaruusalusten rakentamista suoraan avaruudessa esimerkiksi avaruuspohjaista aurinkoenergiaa varten. Voitaisiinko myös tähän hyödyntää asteroideja?

Vaikka asteroidilouhinta on puhuttanut jo pitkään, ja alalle on jo perustettu lukuisia yrityksiä, ei asteroidilouhinta ole vielä arkipäivää. Sitä pidetään kalliina ja vaikeana toteuttaa. Yksi alan yrityksistä on yhdysvaltalainen Karman+, joka tähtää ensimmäiseen laukaisuunsa vuonna 2027.

Mikä on asteroidilouhinnan tilanne nykyään? Millä käytännön menetelmillä louhintaa voitaisiin tehdä? Entä miten louhittavaksi soveltuvia asteroideja voidaan tunnistaa?

Puhujana tähtitieteilijä ja planeettatutkija Lauri Siltala Karman+-yrityksestä. 

Voit osallistua esitelmään sen alettua täällä: https://www.youtube.com/c/ursafi/live

Oma galaksimme Linnunrata on suurikokoinen spiraaligalaksi. Elliptiset galaksit puolestaan edustavat kaikkein suurimpia tuntemiamme galakseja. Valtaosa maailmankaikkeuden galakseista on kuitenkin kääpiögalakseja. Ne ovat pieniä, kevyitä ja usein hyvin himmeitä. Linnunradan ympäriltä on havaittu kymmeniä kääpiögalaksikiertolaista, mutta niitä uskotaan olevan todellisuudessa useita satoja.

Millaisia kääpiögalaksit ovat? Millaista roolia ne näyttelevät galaksien kehityksessä? Entä voivatko ne kertoa meille jotain koko universumin kehityksestä?

Puhujana yliopistonlehtori ja tähtitieteilijä Aku Venhola Oulun yliopistosta.

Voit osallistua esitelmään sen alettua täällä: https://www.youtube.com/c/ursafi/live