46° halojen tunnistaminen

IKUINEN RIESA HALOHAVAITSIJALLE?

Ei välttämättä. On olemassa muutamia tuntomerkkejä joita seuraamalla voi nämä ongelmalliset halot erottaa toisistaan melko varmasti. Tässä puututaan nyt vain 46° renkaan ja 46° ylläsivuavan erottamiseen. 46° rengas, horisontinympäristön kaari ja 46° allasivuavatkin voi tuottaa ongelmia mutta vain sellaisilla auringonkorkeuksilla (>65°) joista Suomessa havaitsevan ei tarvitse välittää.

HELPOT YLEISSÄÄNNÖT 46° RENKAAN JA YLLÄSIVUAVAN TUNNISTUKSEEN

Nämä tunnistussäännöt ovat sellaisia että niiden toteutuessa voi tunnistuksen katsoa olevan hyvin varma. Täysin varma tunnistus on mahdollinen - luonnollisesti - myös silloin kun molemmat muodot ovat selvästi näkyvissä yhtäaikaa.

1) Halon lakiosan ja zeniitinympäristön kaaren välissä on rako. Tämä on mahdollista vain 46° renkaalle. Rako katoaa kun aurinko on noin 15-27° korkeudella.

2) Auringon korkeus on yli 32°. Auringon korkeuksilla yli 32° ei 46° ylläsivuava voi teoriassa esiintyä. Käytännössä raja on jossain 33-35° kohdalla sillä kiteen tiltti joskus mahdollistaa halon näkymisen hiukan yli rajakorkeuden. Tämä itse asiassa vaatisi tarkempaa tutkimusta esim. zykin, jolle tuo raja on teoriassa sama, helpommin todettavan esiintymisen avulla.

3) 46° seudun halo on värikäs. Jos halossa on havaittavissa esim. vihreää ja sinistä on halo 46° ylläsivuava. Rengas syntyy satunnaisesti asennoituneista kiteistä ja silloin nämä värit ovat käytännössä mahdottomia. Tilanne on sama 22° renkaalla ja sitä sivuavilla kaarilla joihin tätä sääntöä voi myös soveltaa (tosin joskus on puhuttu että joskus harvoin myös satunnaisesti asennoituneista kiteistä syntyisi värikäs rengas mutta täysin kiistatonta todistetta värikkäästä 22° renkaasta ei liene ja Mustat lasit eivät laske tämän spekulaation varaan mitään). Muiden värien kuin puna-kelta-valko puuttuminen ei puolestaan tee halosta automaattisesti 46° rengasta mutta kylläkin hyvin usein. 46° ylläsivuava voi olla aika väritön jos kiteiden asennoituminen ei ole kovin vakaa. Värien tarkistamiseen saisi olla käytössä polarisoidut aurinkolasit. Olisi aina erittäin suositeltavaa kirjata ylös 46° seudun halojen värit!

4) 46° seudun halo esiintyy symmetrisesti sivustoilla kun Aurinko on alle 15° korkeudella. Tällöin usein on kyse 46° ylläsivuavasta. Joskus on kuitenkin mahdollista että esim. pilvialue tai jääsumukerros on rajoittunut siten että 46° rengas näkyy vain sivuilla. Tämä tuntuu tuottavan ongelmia silloin tällöin kun havaitsija ei huomaa tarkistaa matalan auringon näytelmässä koko 46° renkaan etäisyyttä, silloin voi jäädä selvä 46° ylläsivuavan esiintymä huomaamatta kun se näkyykin sivulla.

22° SEUDUN HALOJEN AVULLA TAPAHTUVA TUNNISTUS

Ursan halojaoston vanha sääntö meni jotenkin siten että jos 22° rengas on kirkkaampi kuin sivuavat on 46° seudun halo rengas ja päinvastoin. Tämä ei aivan pidä paikkansa. Itse asiassa 22° ylläsivuava voi olla melko heikko kun 22° rengas on kohtuullinen ja silti voi taivaalla olla nimenomaan tuon säännön vastaisesti 46° ylläsivuava. On syytä olettaa että jos 22° sivuavia ei näy näytelmän missään vaiheessa on 46° seudun halo hyvin todennäköisesti rengas. Jos taas näytelmän jossain vaiheessa on selvä 22° sivuava on syytä pitää mielessä 46° ylläsivuavan mahdollisuus. Yleensä 22° renkaan täytyy olla selvä ja kohtuu kirkas jotta 46° rengas näkyy. Myös 46° allasivuava käy tunnistukseen sillä usein sen ollessa näkyvissä on myös 46° ylläsivuavakin näkyvissä (on toki otettava huomioon kidepilvi-alueen rajoitukset ja auringon korkeus).

AURINGON KORKEUDEN VAIKUTUS 46° HALOIHIN

AURINKO 0-15°

46° ylläsivuava ei kosketa 46° rengasta sen lakipisteessä vaan sen sivustoilla. Auringon ollessa horisontissa tangentoi ylläsivuava rengasta horisonttirenkaan tasossa molemmin puolin aurinkoa.

Tämä kosketuskohta nousee ylemmäs auringon noustessa ja noin 15-20° korkeudella kosketuskohta saavuttaa lakipisteessä. Eli jos halo näkyy symmetrisesti sivustoilla on kyse 46° ylläsivuavasta ja jos halo näkyy suoraan ylhäällä on kyse todennäköisesti renkaasta. 46° renkaan ja zykin välissä on selvä rako kun ylläsivuava zykkiin asti yltäessään tangentoi sitä kaikilla auringon korkeuksilla. Jos molemmat halot on mukana, näkyy 46° ylläsivuava joko kirkastumina tai värikkäinä segmentteinä 46° renkaan sivustoilla. Parhaissa näytelmissä molemmat kaaret ovat näkyvissä erillisinä.

Simulaatio auringonkorkeudelle 8°. Numerolla 1 on merkitty simulaation oikealle puoliskolle 46° ylläsivuava, joka sivuaa 46° rengasta (3) vain sivustalla. Auringon noustessa ylemmäs, siirtyy halojen leikkauspiste yhä kohti 46° renkaan lakipistettä. Huomaa kuinka suuri rako 46° renkaan ja zykin välillä on. Numerolla 2 on merkitty 46° allasivuva kaari, joka kaartuu näin matalalla auringolla erikoisesti yli horisonttirenkaan. Mutta tätä ilmiötä ei tiettävästi ole varmuudella havaittu. Simulaatiosta on karsittu joitain epäoleellisia valoreittejä (kuten Wegenerin vasta-aurinkokaaret) ray tracing, eli säteenjäljitys-tekniikalla.

AURINKO 15-27°

Tämä on sitten varsinainen ongelma-alue. Varsinkin auringonkorkeuksilla 20-24° halot ovat päällekkäin pitkällä matkalla. Yleensä joutuu turvautumaan noihin helppoihin nyrkkisääntöihin ja 22° seudun halojen avulla tapahtuvaan tunnistukseen. Jos halon lakiosa on selvästi kirkkaampi tai värikkäämpi saattavat molemmat olla kyseessä. Zykin alla oleva heikko kaari voi olla myös molempien yhdistelmä ja näin voi kuvitella käyvän silloin kun kummankaan oma intensiteetti ei aivan riitä muodon näkymiseen. Näillä auringonkorkeuksilla ei tunnistus ole useinkaan täysin varmaa vaan tahtoo jäädä hiukan avoimeksi.

AURINKO 27-32°

46° renkaan ja zykin välissä rako. Jos molemmat, 46° rengas ja ylläsivuava näkyvissä on myös niiden välissä rako, sillä 46° ylläsivuava ei enää kosketa rengasta missään kohdin. Ylläsivuavan etäisyys auringosta on siis yli 46° ja se ei enää muistuta rengasta vaan on auennut päistään jotka ovat selvästi kauempana auringosta kuin halon lakipiste.

Simulaatio auringonkorkeudelle 27°. Numerolla 1 on merkitty simulaation oikealle puoliskolle 46° ylläsivuava, joka on irtoamassa juuri 46° renkaan (3) lakipisteestä yhdessä zeniitinympäristön kaaren kanssa. Auringon noustessa tästä yhä, rako 46° renkaan ja 46° ylläsivuavan välillä tulee ilmeiseksi ennen kuin jälkimmäinen katoaa auringonkorkeuden 32° jälkeen. Numerolla 2 on merkitty 46° allasivuava kaari. Myös tästä simulaatiosta on karsittu joitain epäoleellisia valoreittejä pois.

AURINKO YLI 32°

46° ylläsivuava ei näy auringon ollessa yli 32° auringon korkeudessa. Eli aivan kuten zykin kohdalla käy. Syykin on sama: valoreitti käy mahdottomaksi kiteessä tapahtuman kokonaisheijastuksen vuoksi. Raja ei ole aivan näin tarkka sillä tiltti voi mahdollistaa halon näkymisen asteen parin korkeammalla.