Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Tuoreimmat kirjoitukset

Voimakas säteily jättää jälkensä planeetan kaasukehään. Säteilyn fotonit kuumentavat kaasukehän ulko-osia, ja saavat yhä useammat kaasun molekyylit hajoamaan. Fotonien luovuttaessa energiansa molekyyleille ja niistä irronneille atomeille, yhä useampi atomi saavuttaa planeetan vetovoimakehtästä pakenemiseen vaadittavan nopeuden. Keveimmät niistä karkaavat luonnollisesti ensimmäisenä vetyatomien johdolla, mutta säteilyllä on vaikutuksensa koko kaasukehän kemiaan ja koostumukseen. Jos pieni kiviplaneetta kohtaa liian voimakkaan säteilyvuon kiertoradallaan, se menettää lopulta kaasukehänsä avaruuteen, eikä kykene ylläpitämään elinkelpoisuuttaan. Ei edes silloin, kun sen kiertorata on asettunut mukavasti keskelle tähden elinkelpoista vyöhykettä.
Kaasukehän olemassaolo on ehdoton välttämättömyys, jotta eksoplaneetta voisi kyetä ylläpitämään biosfääriä pinnallaan. Siksi tähtitieteilijät ovat ensi tilassa keskittyneet etsimään merkkejä pienten kiviplaneettojen kaasukehistä...
Aivan kuten Aurinkokunnassakin, toisten planeettakuntien planeetat kiertävät tähtiään täsmällisillä, tarkkaan ennustettavilla radoilla. Ensisijaisesti ne tottelevat tähtensä vetovoimaa, ja...
Aurinkokuntamme pintaolosuhteiltaan kuumin kiviplaneetta, Venus, tarjoaa mainion muistutuksen kuinka planeetta voi olla niin tiiviisti pilviverhon syleilyssä, ettei sen pintaa ole helppoa havaita...
Tähtitieteilijät saavuttavat kouluttautuessaan ja alallaan työskennellessään erityislaatuisen osaamiskokonaisuuden. Tieteentekemisen perustaitojen lisäksi he oppivat monenlaisia asioita, jotka...
Toiveet löytää maankaltaisia, elinkelpoisia maailmoja pienten punaisten kääpiötähtien järjestelmistä ovat kokeneet kolauksen toisensa jälkeen. Vaikka kooltaan ja lämpötilaltaan sopivia planeettoja...
Olemme niin tottuneita pitkän kantaman viestiliikenteeseen, ettemme oikein enää edes kiinnitä siihen huomiota. Viestit kulkevat planeettamme puolelta toiselle sekunneissa, ja seuraamme...