Jos...

"Jos" on aika usein mieleen tullut sana. Jos olisin ollut siellä, jos minulla olisi ollut kamera jne. Tuttuja tilanteita halohavaitsijan taipaleelta. Jos nyt olisin saanut viime aikoina päättää olinpaikkani tarkemmin, olisin viivähtänyt muutaman marraskuun loppupuolen päivän ensin Jämsän Himoksella ja sitten Teuvalla...

Niiden kunniaksi, tämän Sivuauringon kuvitus on voittopuolisesti valokuvia. Minulta on sitä usein pyydetty, mutta hitaan modeemiyhteyden takaa ei kovin mielellään monimegasta juttua viitsi lähetellä, koska lähetysvarmuus ei ole kovin kummoinen näillä ukkosensyömillä kuparilangoilla (ei ole toiveitakaan saada laajakaistaa tänne).

Kaikki Parryt on nyt havaittu!

Viime kesänä pääsin kirjoittamaan laveasti kuinka Suomen halokartalta vielä puuttunut alakovera Parryn kaari viimein antautui havaittavaksi kotimaan taivaalla. Nyt voin jatkaa samaa tarinointia, sillä vielä puuttunut alakupera Parry on nyt sitten nähty ja kuvattu Suomen taivaalta!

Kumpi on harvinaisempi? No, alakoverasta Parrysta tiesin ainakin kaksi havaintoa, mutta alakuperasta Parrysta en tiennyt kuin yhden aikaisemman lentokoneesta tehdyn havainnon.

Eikä alakupera Parry sitten ilmestynyt ihan odotetulla tavalla. Ainoa mikä oli ehkä oli jotensakin odotettua oli sen esiintyminen jääsumunäytelmässä. Alakuperan Parryn sijainnista lähellä horisonttia johtuen, sen esiintyminen jääsumussa on arvailujen mukaan hiukan todennäköisempää kuin yläpilvihalona. Muu sitten menikin hiukan yllättäen. Kuka olisi uskonut sen näkyvän kuun halona! Ja peräti kahtena eri päivänä eri paikkakunnilla hyvin pienellä aikavälillä! Mennään asiaan...

Jämsän kidehelvetti

Kirjoittakaamme halohistoriaan kuunvalossa välkkyvin kirjaimin päivämäärä 22.11.2004 ja Jämsä...

Jyväskylän Siriuksen aktiiveihin lukeutuva Oksasen Arto huomasi Jämsän Himoksen laskettelukeskuksen lumitykityksen saavan aikaan rajun halonäytelmän kuulla. Eikä miehellä tietenkään ollut kameraa mukana. Hän soitti Pekkolan Markolle, joka kehotti kuvaamaan näkymät jotenkin. No, Arto polkaisi autonsa liikkeelle ja haki kotoaan digikameran peläten, että näytelmä menee sillä välillä ohi. Matkaa edestakaisin kertyi nimittäin lähemmäs 80 kilometriä. Arton ja halomaailman onneksi näytelmä oli edelleen voimissaan (Fig. 1, 2 ja 3).

Arto viestitti asiasta halo-l listallekin: "Tänä iltana (22.11.2004) oli mahtava halohäytelmä Jämsässä ysitien varressa hieman Himoksen pohjoispuolella.

Havahduin kello 19:20 vastaantulevien autojen valoista lähteviin kirkkaisiin pilareihin, joissa oli Y-kirjamen muotoinen yläosa. Hmmm... outoa, yleensähän jääsumupilarit ovat suoria aina zeniittiin saakka. Vilkaisu auton sivuikkunasta Kuun suuntaan ja siellähän oli paljon haloja. Auto seis ja ulos. Älyttömän kirkas ylläsivuava, kirkas parry, häikäisevä allasivuava, täysi horisonttirengas, 46 alla- ja ylläsivuavat!! Soitto Pekkolalle, jonka kännykkänumero oli puhelimen muistissa: "Onkohan kovinkin harvinaista herkkua?". "ON. Ota kuvia!" "Ei ole kameraa mukana, pitäisiköhän hakea Muuramesta?". Päätin hakea kameran, mutta sutaisin ensin piirroshavainnon, sillä en uskonut näytelmän kestävän tarpeeksi kauan.

Olin takaisin samalla paikalla kello 21 ja haloja oli vielä aiempaa enemmän! Horisonttirengas oli kirkas ja sen ala- ja yläpuolella oli selkeitä kaaria, allasivuava oli värikäs (punainen yläreuna) ja sisäpuolelta hyvin kirkas (joku parry tämäkin?), Kuun vastapuolella oli heikot ristiin menevät kaaret. Nyt taivaalla oli myös 22 asteen kaarikin. Ohiajavien autojen valoissa näkyi hirvittävästi jääkiteitä ja Y-kirjaimet vilistivät ohitseni autojen mukana (välähdyksenomaisesti näkyi sivuautonvaloja ja kummallisia kaariakin). Räpsin kuvia nopeasti saatuani digikameran ensin kiinni jalustalle (hieman kädet vapisivat, täytyy myöntää). Noin kymmenessä minuutissa halot himmenivät ja hävisivät. Odottelin hetken ja etsiskelin niitä lähiympäristössä ajellen niitä uudelleen löytämättä.

Filmikameralla en ehtinyt lainkaan kuvaamaan ja järjestelmällisempi koko taivaan kuvaus jäi sekin tekemättä. Jotain muistikortille kuitenkin tallentui.

Olisipa vain ollut kamera alunperin mukana, niin olisi ollut toista tuntia aikaa kuvaamiseen. Kalansimäobjektiiviakin olisi nyt tarvittu, digikameran laajakulma vastaa vain 35 mm kinolinssiä.

Jääsumu oli peräisin parin kilometrin päästä Himoksen laskettelurinteen lumitykeistä. Ilman lämpötila -10 C."

Mitä Arton näytelmässä sitten oli? Yleiset muodot, varsinkin 22° allasivuava olivat komeat. Näytelmän harvinaisuudet olivat sivuava ja Parry asentoista pylväistä ilmestyvät halot. Tässä listaus: 22° rengas, sivuauringot (tai sivukuut, jos tykkää käyttää kuu-nimiä haloista), 22° sivuavat kaaret (loistavat), 46° rengas, horisonttirengas (täysi!), 46° allasivuavat kaaret (komeat!) ja sitten "herkutteluosastoa": Parryn kaari, Wegenerin vasta-aurinkokaari, Greenlerin vasta-aurinkokaaret, vasta-aurinko, aurinkokaari (muistakaa, tämä oli kuun halonäytelmä!), ala-aurinkokaari (selvä!), alakupera Parryn kaari. Lisäksi 46° allasivuavalla näkyvät kirkastumat voitanee tulkita merkeiksi alemmista Tapen kaarista. Hurja saldo kuun halonäytelmäksi!

Tämä meni samalla kirkkaasti halojaoston historian parhaaksi kuun halonäytelmäksi. Siksi rajuja harvinaisuuksia näytelmässä oli. Mutta toinen syy on se, että näytelmä oli visuaalisestikin hurja ja sitä ei kovin usein voi sanoa kuun haloista! Kaikkiaan tässä näytelmässä oli siis ainakin 12 halomuotoa (kun Tapet lasketaan ja vasta-aurinkoa ei)!

Eikä halot jääneet tietenkään kuun synnyttämiin muotoihin, sillä vilkkaan ysitien varressa Arto kuvasi mm. komeat 22° ylläsivuavat autojen valoissa, jollainen on myös koostekuvassakin. Vielä erikoisempaa tarttui eräisiin kuviin. Aivan tarkkaa tulkintaa ei olla osattu vielä tehdä, mutta Arto näyttää kuvanneen myös autonvalojen synnyttämät vasta-aurinkokaaret! Kaaria näyttäisi olevan kaksin kappalein, ilmeisesti Wegenerit ja Greenlerit, mutta tämä tulkinta on täysin vailla varmistusta. Myös laskettelurinteen seudun katuvalot synnyttivät sivuavien lisäksi myös keinovalosivuauringot.

Näytelmästä on juttua Tähdet ja avaruus -lehden 1/2005 numerossa. Tätä kirjoittaessa en tiedä tarkalleen mitä lehdessä on. Siellä ilmeisesti on oheinen allekirjoittaneen kasaama koostekuva näytelmästä. Koostekuva on koottu käsin ja siksi vasta-aurinkopiste on hiukan väärässä paikassa todelliseen sijaintiin nähden. Koostekuvaa ei pidä siis käsittää all-sky kuvana, kun se ei sellainen ole. Kuvien vääntäminen aitoon all-sky projektioon vaatisi ohjelmaa, jollaista minulla ei ole käytössäni.

Huhhuh...

Teuvan pommi

Tässä hiukan livettään kronologiasta, sillä Teuvan näytelmä näkyi jo Jämsää edeltävänä päivänä, 21.11.2004, mutta Heikki Mahlamäen kuvaama jääsumunäytelmä Teuvan Lutakkonevalla kuvaamasta näytelmästä kantautui tieto vasta muutama päivä Jämsän hypetyksen jälkeen. Ensimmäinen kuva joka jaoston vetäjän osoitteeseen tuli, esitti auringon suuntaa näytelmästä. Komea ilmestys, tavan kamaa todella kirkkaiden sivuaurinkojen kera plus yläkuperalla Parryn kaarella. Sekä minä, että Riikosen Marko kärtimme lisää kuvia nähtäville.

Ja saatiinhan sitä Heikiltä lisää kuvia Riikonen oli jo epäillyt kirkkaiden sivuaurinkojen perusteella, että Teuvan kuvissa voisi olla kenties myös 44° sivuauringot. Ja niinhän ne olivatkin (Fig. 4)! Kirkkauden puolesta nuo kilpailevat selvästi jo legendaaristen Saskatoonin sivuaurinkojen kanssa. Ja mikä parasta, muutamissa kuvissa näkyy myös 46° haloja. Ainakin 46° ylläsivuava on pelissä, mutta myös 46° rengaskin. Heikin kuvissa ylimääräinen sivuauringon sivuaurinko sijoittuu selvästi näiden sisäpuolelle! Todistusvoimaltaan Heikin kuvat ovat aivan omaa luokkaansa. Ja jälleen sama tilanne mikä usein 44° sivuaurinkojen kanssa on tullut vastaan: jääsumu ja aurinko matalalla, jolloin auringon valo ehtii kulkea pitkän matkan jääkidepilvessä. Vain siten riittävä määrä säteitä onnistuu osumaan kahdesti laattamaisiin jääkiteisiin ja seurauksena on 44° sivuaurinko. Upea näytelmä!

Teuvan 44° sivuaurinkojen kanssa ei ole samaa ongelmaa kuin oli Vaalan ja Juvan 44° sivuaurinkojen kanssa. Muoto on niin selvä ja läheiset identifioinnin kannalta merkittävät muodot esiintyvät myös eräissä kuvissa selvinä. Syntynsä puolesta kaikki sopii niin hyvin moninkertaisen sironnan haloihin, että siitä ei ole juurikaan epäilystä tämän jälkeen. Halotutkimuksen kannalta Teuvan 21.11.2004 oli erittäin merkittävä näytelmä!

Teuvan kuu

Kun Heikki Mahlamäki pääsi vauhtiin, niin pian tuli lisää tavaraa eli 29.11.2004 hän oli taas kuvaamassa kovaa näytelmää. Tällä kertaa kuun valossa.

"Tämä kuuhalo oli mahtavan komea näytelmä, mutta en ehtinyt sen hienoudesta saada kuin vähän alkua, kun se vaimeni. Ilmiö siirtyi koko ajan, eikä pimeässä kameran iskukuntoon laittaminen ollut kovin helppoa. Otin pari hätäistä kuvaa ilman jalkaa...yläosaan en ehtinyt. Yhdessä kuvassa näkyy jotain kaarta. Kommentteja ja tarkennuksia otan ilomielin vastaan. Paikalla ollut isäntä Tapani Ovaska perheineen näki koko näytelmän ja ottikin digikameralla kuvia, mutta ilman laajakulmaa... katotaan irtoaako niistä lisää. Väittäisin, että näytelmä oli vielä paljon kuvia hienompi...parikin minuuttia lisäaikaa... niin..."

Kuvia tarkasteltaessa sieltä iski silmään halomuoto, joka oli onnistuttu kuvaamaan vain viikkoa aikaisemmin Jämsässä. Heikin kuvissa oli jo Suomen toinen alakupera Parryn kaari! Myös Tapani Ovaska kuvasi tämän näytelmän.

Yhteinen nimittäjä?

Näiden kaikkien kolmen hurjan näytelmän takana on yksi yhteinen tekijä. Ilmeisesti kaikkien tapausten jääkidepilvet syntyivät laskettelurinteiden lumitykityksestä! Lumitykeillä on ennenkin nähty hyvää tavaraa, mutta nämä meni jo omaan luokkaansa. Halo-l listalla alkoivat porukat jo suunnittelemaan lumitykin ostamista.

Toinen yhteinen nimittäjä on se, että kuvista on oltu kiinnostuneita ulkomaillakin. Hyvä niin. Tällaisia komeita näytelmiä on syytä kuvata ja kuvia on syytä jakaakin maailmalle. Hienoa!

Havaintoja

Jämsän ja Teuvan viedessä huomiot, on muistettava myös muita. Esimerkiksi Vesa Ylitolonen lähetti kuvia 9.5.2003 Tervolassa kuvaamasta halonäytelmästä. Kuvissa on komea horisonttirengas ja sivuaurinkojen luona emäselvät Lowitzin kaaret. Komeita kuvia.

Paavo Loukkoselta tuli komea kuva Turun 19.6.2004 näytelmästä. Kuvassa on aika hurjan näköinen yhdistelmä, jossa 22° renkaan sivuille ylhäältä erkanee kaksi värikästä kaarta, 22° ylläsivuava ja yläkovera Parryn kaari (Fig. 5).

Mennään sitten kuluneen jakson havaintoihin...

14.11.2004
Jostain syystä allekirjoittaneelta meni melkein ohi Olli Sälevän havainto 14.11.2004 Rovaniemellä. Näytelmässä on jääsumussa komea 22° ylläsivuava kaari, komea 46° ylläsivuava kaari, matalan auringon Greenlerin vasta-aurinkokaaret ja Trickerin vasta-aurinkokaari! Vasta-aurinkokaaret ovat todella komeat perhosensiivet nousten horisontista. Siiven alaosat ja viuhkat ovat Greenleriä, mutta viuhkojen käjistä nousee selvästi Tricker looppi. Näytelmä muistuttaa järkyttävästi allekirjoittaneen 27.11.1995 näytelmää, josta se Moilasen kaarikin aikoinaan irtosi. Vasta-aurinkokaaret vain ovat Ollilla kirkkaammat ja aurinko hiukan korkeammalla. Ja kyllähän se Moilasen kaari on tässäkin näytelmässä. Todella hieno näytelmä ja lähes täsmällinen kopio Oulunsalon näytelmästä. En harmi vain saanut oikein hyvää skannausta aikaa Ollin kuvista, joten jäätte kuvatta nyt.

3-4.12.2004
Lumitykkihavaintojen innoittamana Ruoskasen Jukka kävi kuvailemassa varsin mallikasta halonäytelmää Hyvinkään Sveitsin laskettelurinteiden luona 3.12.2004. Kuu tyytyi tavanomaisempaan tavaraan, mutta keinovaloilla Jukan kuviin tarttui oikein irtonainen zeniitinympäristön kaari ja komeat, värejäkin esittelevät supersaurit (Fig. 6), ainoastaan keinovaloilla esiintyvä halomuoto. " Hytisin tuolla kylmissäni viimeiset kolme tuntia, kun laskettelurinteen pojat lumettivat kukkulaansa. Pilvi levisi vinhaa vauhtia noin etelän suuntaan, ja katselin kamoja. Tuli varmaan ajeltua ympäriinsä noin 150 kilsaa. Ikävä kyllä vaan laattakamaa. LähivaloZYKki oli kyllä vaikuttavan hieno! Sen kolmiuloitteisuuden valokuvaaminen on mahdotonta."