Teksti: Jari Piikki

Siitepölykehien havaitseminen

Siitepölykehiä kannattaa vielä havaita. Kaikkia mahdollisia kehiä ei ole varmaankaan vielä löydetty. Puita voi seurata keväällä säännöllisesti, jolloin niistä huomaa milloin ne alkavat kukkia. Siitepölytiedotuksia on myös lehdissä ja teksti TV:ssä. Niissä ei tosin mainita havupuita, jotka eivät aiheuta allergisia oireita. Tietoja saa myös Turun aerobiologian työryhmältä. Pajut (n.30 eri lajia!) kukkivat kahdessa jaksossa aikaisin keväällä ja alkukesästä.

Ne ovat hyönteispölytteisiä, mutta pensaiden lähellä voi ilmaankin irrota siitepölyä. Huhti- kuussa voi etsiä lehdettömänä kukkivia haapoja. Lehtikuusen siitepölyä voisi löytää metsiköi- den läheltä toukokuussa juuri ennen lehtien puhkeamista. Katajan kukinta ajoittuu kesäkuulle ja sen hede- ja emikukat ovat eri pensaissa. Hedekukat erottuvat keltaisina kukinnan alkaessa juuri kun uudet neulaset puhkeavat. Heinien siitepöly ei painavana nouse kovin korkealle. Havaintoja voi yrittää läheltä maanpintaa pellon yli. Heinien siitepölymäärät ovat runsaimmillaan klo 10-12 ja 16-18. Aivan maan eteläosissa voi yrittää havaita tammen, jalavan ja pähkinäpensaan kehiä. Sieni-itiöiden aiheuttamia kehiä voisi myös näkyä. Itiöiden (eri lajeja) määrä nousee loppukesällä jopa 36000 hiukkaseen kuutiossa ilmaa, mutta kehien syntyminen on epätodennäköistä niiden suuren koon ja muodon vaihtelun vuoksi.

Kehiä havaitessa tulisi muistiin merkitä ainakin seuraavat tiedot: Havaintopaikka, aika ja päivämäärä, kehän värit, koko ja kirkastumat, millainen säätila vallitsi (tuuli) ja muuttuiko kehän ulkonäkö ja millä aikavälillä. Havainnot voi kirjata jaoston kehähavaintolomakkeelle. Havaintoja tehdessä kannattaa olla tarkkana auringon kanssa, etteivät silmät vahingoitu. Sen voi kätkeä esim. katon reunan tai katuvalon taakse. Lipputangon nuppi on myös hyvä peite, kun aurinko on korkealla, jolloin voi havaita selällään maassa. Parhaiten kehät näkyvät tummilla tai kaksilla aurinkolaseilla. Itselläni on teleskooppiongenvavasta ja hitsaajan lasista tehty auringontappaja, jonka voi asettaa maahan pystyyn. Myös korkeuden säätö onnistuu sillä. Kehien kokoa on helppo arvioida tai mitata valokuvista kun aurinko on näkyvissä lasin läpi.

Parasta havaintoaluetta on 10-15° horisontin yläpuolella, jolloin kehän väri ei ole vielä muuttunut liian punertavaksi ja kirkastumat ovat näkyvissä. Havaintoja voi tehdä myös Kuun valossa.

Siitepölykehien valokuvaaminen

Siitepölykehien tutkiminen on varmempaa kun on saatavilla hyviä kuvia havaituista kehistä. Kuvaamiseen tulisi käyttää mieluiten lyhyttä teleäobjektiivia. Kannattaa ottaa useita kuvia eri valotusajoilla, jolloin kehän kaikki vyöhykkeet näkyvät varmemmin jossain kuvassa. Valotusajat voivat olla aika lyhyitä, 1/125 - 1/500 aukolla 22. Ylivalotuksella ulommat vyöhykkeet näkyvät selvemmin.

Kun kuvia on useita riittää niistä myös Ilmakehän valoilmiöjaostolle. Objektiivin polttoväli pitäisi olla aina tiedossa tai aurinko näkyvissä esim. hitsaajanlasin läpi. Suoraa auringonvaloa ei saa objektiiviin tietenkään tulla. Kuvaaminen on sitä helpompaa mitä kauempana auringon peite on. Sen varjo on silloin myös kooltaan suurempi ja siinä on helpompi pysytellä.

Siitepölykehien havaitsemiseen ei tarvita kovin erikoisia välineitä. Havaintoja voi tehdä lähes koko maassa missä tahansa kun aurinko paistaa selkeältä taivaalta. Havaintoja voi lähettää valoilmiöjaostolle. Kehät ovat myös esteettisesti kaunista katseltavaa.

Siitepölykehien kuvailu

Siitepölykehähavaintojen yhteydessä on hyvä kiinnittää huomiota kehän piirteisiin ja sen mahdollisimman tarkkaan dokumentointiin. Siiteölykehien havaitsemisessa voidaan pitkälti noudattaa tavallisten kehien havainto-ohjetta. Havaittaessa siitepölykehiä, on seuraavia asioita hyvä tarkkailla:

Kehän tyyppi: eli montako värivyöhykettä kehässä on havaittavissa,

Kehän koko: raportoidaan sisältä ulospäin asteina värivyöhykkeittäin eroteltuna

Kehän värit: raportoidaan samaan tapaan kuin tavallisten kehien kohdalla

Kehän kirkkaus: raportoidaan sisältä ulospäin värivyöhykkeittäin eroteltuna

Kehän syntytapa: tässä yhteydessä voi esittää oman valistuneen arvauksensa kehän aiheuttaneesta siitepölylajista

Kehän ulkonäkö: erityisesti siitepölykehien kohdalla kehän ulkonäön kuvaus on tärkeää. Kuvauksessa kannattaa kuvailla kehän ulkonäköä, eli onko se pyöreä vai elliptinen, onko kehässä havaittavissa kirkastumia, ja jos on niin missä kohdassa kehää?

Siitepölykehähavaintojen raportointi

Siitepölykehähavainnot raportoidaan jaostolle Taivaanvahdin muu ilmiö -lomakkeella. Jotta havainnon voi lähettää, tulee ainakin seuraavat pakolliset kentät täyttää:

• Havaintoaika (päivämäärä ja kellonaika)
• Havaintopaikka (määritä havaintopaikka klikkaamalla oheista karttaa)
• Havaitsijan yhteystiedot
  • Koko nimi (halutessaan nimen voi piilottaa, eli tällöin nimi ei näy julkisesti)
  • Sähköpostiosoite
  • Puhelinnumero (valinnainen)
• Kuvaus ilmiöstä
  • Ilmiön näyttävyys (valitse se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa ilmiötä)
  • Kuvat (havaintoon on mahdollista lisätä enintään 8 kuvaa)
  • Havaintokertomus (ei pakollinen, mutta toivottava)
• Lisätiedot (eivät pakollisia, mutta toivottavia)
  • Tähtiyhdistys (jos olet jonkin tähiyhdistyksen jäsen, voit valita halutessasi ilmoittaa sen tässä)
  • Tekniset tiedot (tiedot käytetystä kamerasta, objektiiveista sekä valokuvausparametreista)
  • Ilmiötunnistus (valitaan havaitut ilmiöt, josta siitepölykehä tai siitepölykehä Kuulla