Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Lupasin viime UMissa, jolla tarkoitan numeroa 2/2000 ja joka ei tätä kirjoittaessani ole vieläkään ilmestynyt, käsitellä Aikioniemen klönttinä lähettämää viime vuoden havaintomateriaalia. Joten seuraavaksi aion tehdä sen minkä lupasin. Helmikuun runsaasta havaintosaaliista (14 havaintoa) löytyy mm. yksi yläkupera Parryn kaari (10.2.1999) Lavialla havaittuna sekä parhaimmillaan kaksinkertainen kuun ellipsi Savukoskella (22-23.2.1999) (Fig 1). Maaliskuussa lähinnä Kiikkoisten taivaat tarjosivat pikkunättiä tavaraa pariin otteeseen horisonttirenkaalla höystettynä. Huhtikuussa 1999 Aikioniemi saalisti runsaasti myös harvinaisuuksia linjalla 46° allasivuavat, 120° sivuauringot, Lowitzit ja Parry. Myös 23° parheelian Simo raportoi 20.4.1999 näytelmässä. Kuun parhaaksi nousee ehdottomasti varsin hulvaton kuun halonäytelmä heti kuun alkuun 1.-2.4.1999, josta Simo raportoi 46° allasivuavat, 120° sivukuun ja Lowitzin kaaret horisonttirenkaan kera. Lowitzeista kehissä näyttää olleen alempi ja rengasmainen. Niin kuun Lowitzit kuin 120° sivukuukin ovat jo kohtuu harvinaisia ilmestyksiä. Toukokuulta Simo lyö taas pöytään kovia näytelmiä. 3.5.1999 Kiikkoisten näytelmässä hieno auringonpuoli 46° sivuavilla, 120° sivuaurinko ja jotain vasta-aurinkopuolellakin: "Myös vasta-aurinkopuolella oli täplä, mutta en tiedä sit mitä tosta vois merkata, VAur:ko?" Simon kommentit jäävät niin vailinaiseksi, ettei kyseistä täplää voi oikein arvioida. Näytelmän laatu muuten oli sen verran mainio, että Greenlerien aiheuttama vasta-aurinko voisi hyvinkin olla mahdollinen. Viime UMissa esittelin jo Simon täyslaidallisen 6.5.1999 piirroksella, joten jätetään piirros tältä erää pois. Kerrassaan hieno näytelmä, harmi vaan, ettei Simo onnistunut kuvaamaan sitä, ties mitä taivaalta olisi löytynyt. 31.5.1999 Turun seudulla näkyneet Wegenerin vasta-aurinkokaaret vierailivat myös Kiikkoisissa eli siihen väliin jäi sopivasti Kustavi, jossa muutama haloihminen (nimittäin Ruoskanen, Parviainen, Tape ja Moilanen) yritti niitä kovasti turhaan nähdä. Simon sanoin tilanne Kiikkoisissa: "Upee näytelmä." (Fig 2). Kesäkuussa Simon ote on herpaantunut, vain kuudelta päivältä havaintoja, mutta mukaan mahtuu 23° ylemmän parheelian ja 18° parheelioiden näytelmä 23° renkaan kera 13.6.1999 ja pari epävarmaa 23° ylemmän parheelian havaintoa 22.6. ja 23.6.1999. Heinäkuussa taas runsaasti havaintoja ja valokuvattu havainto Lowitzeista 10.7.1999 Kiikkoisissa. 13.7.1999 oli Tampereen taivaalla jököttänyt 23° ylempi parheelia ja 23° rengasta. Sitten on tapahtunut jotain, sillä Simon seuraava havainto on sivuaurinko lokakuulta ja sitä myöhäisempiä havaintoja ei ole minulle ilmaantunut.

Alankomaalainen kolleegani eli sikäläisten halohavaitsijoiden pomo Peter-Paul lähetti muutamia havaintojaan Deventeristä. Aamulla 8.4.2000 Deventerin taivalla näkyi halonäytelmä, jossa parhaana muotona näkyy Greenlerin vasta-aurinkokaaret. Näytelmässä oli mm. huomiota herättävän värikäs 46 ylläsivuava ja Lowitzin kaaret sivuaurinkojen luona. Greenlerin vasta-aurinkokaarista PPHV kertoo: "Low in the West a good anthelion was present, performing slightly a V-shape. It lasted for about 10 minutes and it was colorless." Myöhemmin näkyvissä käy myös oikeanpuoleinen 46° allasivuava kaari (Fig 3). PPHV pääsi todistamaan myös pitkään näkynyttä pyramidinäytelmää kun ensin yöllä 17-18.4.2000 ja sitten päivällä 18.4.2000 näkyi Deventerissä pyramidihaloja. Yöllä 17-18.4.2000 näytelmässä on koko ajan esillä 9° rengas, tosin heikkona. Aika ajoin 23° ylempi parheelia näkyy näytelmän keskivaiheilla 22/23° rengasyhdistelmän laella. Loppuosassa näytelmää myös 9° alempi parheelia ilmestyy 9° renkaan alaosaan (Fig 4). Näytelmä jatkuu vielä seuraavana päivänä samoin merkein. 9° rengas ja alempi parheelia näkyy iltapäivällä ja 22/23° renkaan lakiosan kirkastuma kielii 23° ylemmästä parheeliasta.

Tähdet ja avaruus -lehden numerossa 2/2000 oli sivulla 56 valokuva varsin nätistä halonäytelmästä, jonka oli kuvannut Matti Kaipiainen Puumalassa jo 19.6.1997. Näytelmän Parryn kaari on jopa lehteen painetussa kuvassa varsin selvä. Näytelmän raportista kävi ilmi, että havainto on lähetetty jo vuonna 1997 Tähdet ja avaruus -lehden toimitukselle.

Katava, Jani

Jani totesi saatekirjeessään, että: "Huhtikuu oli aika surkea ja lisäksi tuli missattua kaikki pyramidit yms. kovemmat displayt. Ensi vuonna sitten uudestaan paremmalla onnella." Toivokaamme niin. Jani pääsi 2.4.2000 B-lomakkeen makuun, kun hän havaitsi niin monen muun ohella Järvenpäässä näkynyttä näytelmää, jossa oli parhaana ilmestyksenä 120° sivuaurinko horisonttirenkaan kera.

Korhonen, Jarkko

Jarkko on keräillyt varsin hyvät halosaldot huhti- ja toukokuulta, mutta B-lomakkeet ovat valitettavasti pölyyntyneet hyllyssä. Korhostumisoireena huhtikuun lapulla on myös yksi maaliskuun havainto, jonka mies oli löytänyt jälkikäteen irtolapulta. Huhtikuun parhaimpia oli 24.4.2000 Kannuksessa näkynyt zeniitinympäristön kaari 46° ylläsivuavan kera ja toukokuun paras näytelmä oli aika samankaltainen ilmestys 28.5.2000 Oulussa.

Lameranta, Jorma

Jormalta tuli alkuvuoden havaintoja. Tammikuussa 1, helmikuussa 3, maaliskuussa 3 ja huhtikuussa 11 havaintoa. Jorman saa-listamat halot ovat tavanomasia, ainoastaan 30.4.2000 näkyneen näytelmän horisonttirengas poikkeaa "neljän koplasta".

Lehtinen, Jyri

Huhtikuussa Jyri saa kirjattua neljä näytelmää B-lomakkeelle.16.4.2000 Jyri havaitsee näytelmää, jonka hän tulkitsee 23° renkaan ja 23° ylemmän parheelian yhdistelmäksi. Vaikuttaa mahdolliselta lukuunottamatta sitä, ettei havaintoaika ole kuin 25 minuuttia. Tämän pituinen havaintoaika ei välttämättä riitä erottamaan paikallisen pilvimateriaalin aiheuttamaan 23° kaman kaltaista 22° kamasta. Jyri kuvaa ilmiötä diffuusiksi. 20.4.2000 Jyri raportoi yläkoveran Parryn muuten heikossa 22° rengas ja sivuava näytelmässä (Fig 5). Tässä on malliesimerkki todennäköisesti virhetulkitusta 23° ylemmästä parheeliasta, sillä väittäisin, ettei 23° ylempää parheeliaa ja Parryn kaarta tämänkaltaisen näytelmän yhteydessä ole kovinkaan helppo tunnistaa ilman mittausta valokuvasta ja periaatteessa kidetasolla molemmat ovat yhtä mahdollisia vaihtoehtoja. Huonolaatuisessa näytelmässä, kuten tässä, kidemateriaali ei missään nimessä ole ollut priimaa ja siksi Parrykiteiden olemassa olon voi asettaa vahvemmin kyseenalaiseksi kuin yleensä täysin erillisenä populaationa esiintyvät pyramidikiteet. Jyri mainitsee kuvanneensa halon, joten on mahdollista joskus kenties mitata se oliko se Parry vai ei. Tällä kertaa mittaamiseen ei liene syytä, sillä samana päivänä ainakin Ruoskanen ja Sillanpää havaitsevat kovan pyramidikiteistä syntyneet näytelmät ja molemmilla on havainnoissaan 23° ylempi parheelia. Jyrin on syytä tarkastella kyseisen päivän kuvia hyvin tarkkaan, sillä niissä voi olla hyvinkin vielä kovempia harvinaisuuksia! Jälleen 24.4.2000 Jyri raportoi 23° renkaan ja 23° ylemmän parheelian. Näytelmän yleisilme kuitenkin kertoo, kyseessä olleen melko varmasti 22° rengas ja 22° ylläsivuavan sillä rengas on täysi, mikä on kohtuu harvinaista 23° renkaalle. Lisäksi näytelmässä on sivuaurinko ja 22° allasivuava. Jyri mainitsee allasivuavasta seuraavan huomion: "Onneksi huomasin alasivuavan kuitenkin muodostuvan erillisestä pilvimassasta ja ulottuvan 23°-r:n sisäpuolelle." Se seikka, että 22° allasivuava näyttää ulottuvan 22° renkaan sisäpuolelle voi olla kuitenkin harhaa, sillä eräs syy tähän on se tosiseikka, että renkaan sisäreuna on epäterävämpi kuin allasivuavan. Itse olen joskus ihmetellyt samaa ilmiötä 22° ylläsivuavan kanssa, joka varsinkin matalalla auringolla ollessaan, saattaa näyttää ulottuvan 22° renkaan sisäpuolelle ja ilmiön saa jotenkin jopa kuvatuksikin. Tässä tapauksessa Jyri on havainnut hyvin pitkän ajan (14.00 - 16.50) ja allasivuava on ollut näkyvissä melkein koko ajan (14.30 - 16.10), seikka joka lopullisesti kallistaa vaa'an 22° kamojen puoleen. Tässä on nyt nähtävissä viitteitä siitä jatkuvasta 23° kaman ylitarjoamisesta, jota viime aikoina on jaostossa kovasti jankattu. Pitäisi pitää mielissä, että aina kun on olemassa kaksi näinkin lähekkäistä vaihtoehtoa, on lähtöoletuksena pidettävä sitä tavanomaisempaa vaihtoehtoa. Ei esimerkiksi ornitologi kaukana lentävän mustapäisen lokin nähdessään voi heti väittää sitä pikkulokiksi, sillä on noin satakertaa suurempi todennäköisyys sille, että kyseessä on naurulokki. Ornitologin tulee ensin miettiä onko pikkulokkeja havaittu paikalla ennen, seurata lokin lentotapaa, verrata toisiin lokkeihin sen kokoa, yrittää nähdä onko sillä mustat siivenaluset ja viedä päätelmää askel kerrallaan oikeaan suuntaan. Nyt jaostossa tuntuu olevan vallalla se tapa, että kun nähdään korkean auringon 22° ylläsivuavan kaaren kaltainen kaari, jonka alla on heikosti kenties rengasta, aletaan heti etsimään 23° ylemmän parheelian piirteitä siitä eli onko se diffuusi jne. Homma pitäisi lähteä toisinpäin eli ensin pyritään katsomaan sopiiko se 22° ylläsivuavan tuntomerkit ja jos jotain siitä poikkeavaa ilmenee, niin sitten voi varovasti alkaa epäillä 23° kaman mahdollisuutta. 30.4.2000 Jyri havaitsee 120° sivuauringon horisonttirenkaan kera Helsingissä. Toukokuussa Jyrillä on edelleen hyvä vauhti päällä. 20.5.2000 Jyri raportoi pari tuntia näkyneen yksinäisen 23° ylemmän parheelian ja mitanneensa sen etäisyydeksi 23-24° Ursan Tähtikartaston takakannen asteikolla, joten 23° parheelia tuntuu hyvin todennäköiseltä selitykseltä, sillä havaintoaika on riittävän pitkä ja mitään muuta ei ole näkynyt. Lisäksi Luukkosen Ismolla oli ainakin vastaavia epäilyksiä. Tuon Tähtikartaston asteikon antama tulos voi tosin heittää hyvinkin asteen pari, sillä sen tarkkuus riippuu havaitsijan ruumiinosien mitoista.

Ismon havainnot tuli tyylikkäästi jaoston kotisivuilta löytyville lomakkeille täytettyinä. Ikävä piirre noissa kotisivuilla olevilla lomakkeilla on se, että niitä ei voi täytettyinä tallentaa, vaan ne pitää heti printata. Ismolla on hyvä saldo huhtikuulta: "Mukavan tasokas huhtikuu. 18 (17+1) halopäivää/yötä. B-haloissa minulle ennätykselliset neljä näytelmää, joista 30.4. selvä päänäytös." Ismon B-lomakkeet olivat 2.4.2000 näkynyt horisonttirenkaalla killunut 120° sivuaurinko, 20.4.2000 näkynyt 23° ylempi parheelia, jonka Ismo on merkinnyt kysymysmerkillä, mutta Helsingin näytelmien valossa ja Ismon kertomuksen pohjalta tulkinta voi hyvinkin pitää paikkansa. "Työnteko haittasi taas kerran harrastuksia!" totesi Ismo kyseisestä tapauksesta. 29.4.2000 Ismo havaitsee oikeanpuoleisen 46° allasivuavan värinä pilvikuiduissa eli hyvin tyypillisen poimimalla poimitun B-havainnon. 30.4.2000 Ismo saa ihailtavaksi edellisen päivän jatkoa hiukan paremmalla materiaalilla höystettynä, sillä tällä kertaa 46° allasivuavan kaverina on myös Wegenerin vasta-aurinkokaari ja täysi horisonttirengas huippuhetkellä klo 13.10 (Fig 6). Koko kyseisenä päivänä, kuten myös edellisenä, taivaalla oli haloja. Toukokuulta jälleen runsaasti havaintoja ja upeita piirroksia, mutta ei B-muotoja tällä kertaa. Ismo raportoi 20.5. myös mahdollisen 23° ylemmän parheelian aivan kuten Lehtisen Jyrikin. "Runsashaloinen toukokuu: 22 (20+2) halopäivää/yötä. Ei harvinaisuuksia (Lowitzin-omaista venymistä 28.5. SA:ssa en laske harvinaisuudeksi), mutta ZYK kuutena päivänä!" Tosiaankin 28.5. piirroksen sivuauringon jalkaa ei pidä laskea Lowitziksi, vaikka joskus muinoin jaoston synkässä historiassa ne menivätkin usein Lowitz-raporteiksi.

Pekkolan Marko ohjasi muutamia havaintoja, mm. Kaipiaisen Matin havainnon, jaostolle. Mukana oli myös Mannisen Pekan havainto helmikuulta. 20.2.2000 Pekka näki hiihtolenkillä Lahelassa varsin huikean talvisen timanttipölynäytelmän: "...ja silloin koko auringonpuoleinen taivas oli halokaaria täynnä!" Ilmiön kesto oli vain noin minuutti ja muuttui koko ajan pilvien (matalalla olevia stratocumuluksia) liikkuessa. Havaintokertomuksen perusteella näyttää siltä, että kyseessä oli stratocumuluksesta satanut kidemateriaali, joka synnytti nopeasti ohimenevän halonäytelmän. Näytelmän piirroksessa (Fig 7) on mielenkiintoisena yksityiskohtana Lowitzin kaaria edustavat pilarit sivuauringoista ja 46° renkaan näkyminen suoraan sivuilla. Ei kuitenkaan ole syytä epäillä 46° sivuaurinkoja, koska kyseessä lienee aika selvästi 46° renkaasta tai väärin piiretyistä allasivuavista ja valokuvia ei ole käytössä.

Huhtikuulta havaintoja kertyi 13 havaintoa eli selvästi keskiarvon alapuolella. Samankaltaisia kommentteja huhtikuun laadusta ovat muutkin havaitsijat kertoneet. 20.4.2000 näkyi Säräisniemen maisemissa näytelmä, jossa vaikutti olevan jotain 24° kamaa, kuvista tuli varmennus, sillä ainakin vasemmasta 24° ylemmästä parheeliasta on heikosti kirkastuma 22° renkaan ulkopuolella ja 9° rengas on näkyvissä himmeänä siinä ainoassa onnistuneessa kuvassa. 24.4.2000 näkyi Säräisniemen maisemissa heikko 46° allasivuava ihan keväisen oloisessa näytelmässä. 26.4.2000 käydessäni vaivaisella viiden tunnin ranskalaisella visiitillä Helsingissä, sain junasta poimittua 46° allasivuava kaaren Lahden kohdalla. 8.5.2000 Säräisniemellä huomaan toimiston ikkunasta loistavan 22° ylläsivuavan ja sen päällä selvän Parryn kaaren. Ulkona näen näytelmässä olevan 46° renkaan ja zeniitinympäristön kaaren. Erikoinen piirre tuossa yhdistelmässä on se, että 46° renkaan lakipisteessä on leveämpi ja kirkkaampi osa juuri zykin kohdalla. Se ei ole merkki 46° ylläsivuavasta koska tämä kirkkaampi osakin on irti zykistä ja sitähän 46° ylläsivuava ei tee. Kuvia en ole vielä saanut, joten pohdin tuota ilmiötä enemmän jos kuvat antavat siihen edes aihetta. Myöhemmin Parryn vielä sitkitellessä taivaalla, pätkä horisonttirengasta ilmaantuu 120° sivuauringon kera. Vähän myöhemmin vasta-aurinkopuolen horisonttirenkaan pätkälle ilmestyy heikko sininen läiskä noin 20° etäisyydelle vasta-auringosta ja molemmat 120° sivuauringot näkyvät hetken. Tämä sinijuova oli hyvin heikko ja mahdollisesti ei edes tarttunut filmille, mutta sen näkee myöhemmin. 28.5.2000 havaitsen voimakkaan 22° ylläsivuavan päällä lyhyen pätkän Parryn kaarta, joka häipyy niin pian, että aivan varmaksi havainto ei jäänyt.

Mäkelä, Veikko

Veikko lähetteli hiukan myöhässä havaintoja helmi- ja maaliskuulta sekä muutamia kuvia A4 värilasertulosteina. Valitettavasti väritulostimet ovat yhä huonoja kompromisseja ja alkuperäiset kuvat ovat varmasti paljon parempia, mutta yllättävän hyvin halot kuvissa näkyvät. Kuvissa on mm. 20.9.1999 yläkupera Parry, 2.4.2000 120° sivuaurinko ja 12-13.4.2000 Helsingissä näkynyt ellipsi. Ellipsikuva on yllättävän selvä. Kuvasta Veikko kertoo: "Olen tosiaan hämmästynyt, että käsivaralta (ikkunan puitteisiin nojaten) laajakulmalla onnistuu kuva noin hyvin." Onneksi moisia onnenkantamoisia sattuu silloin tällöin. Valotusaika 28mm laajakulmalla oli ollut 10 sekuntia. Tämän kuun ellipsin ylempi pystysäde oli luokkaa 2.5°. 2.4.2000 Järvenpäässä näkyneen 120° sivuauringon kuvassa on erikoisesti punaista etureunassa. Veikko itse totesi, että: "Alkuperäiskuvassa en ole ihan varma näkyykö punerrus sisäreunassa. Printissä, joka on otettu käsitellystä kuvasta näkyy toki punaista, mutta epäilen että tuo on enempi feikkipunaista." Veikon epäilys tuntuu pitävän paikkansa, sillä kun kuvaa katsoo tarkemmin niin huomaa, että kuvassa on pystysuunassa heikosti punertava kaistale, joka tulee näkyviin valkoisen 120° sivuauringon kohdalla varsin selvästi. Näytelmä oli muuten aika erikoinen sisältäen vain mainitun 120° sivuauringon lisäksi pitkä pätkä horisonttirengasta ja 22° rengas heikolla 22° ylläsivuavalla (Fig 8). Helmikuun havainnot Veikolla jäi kahteen tavanomaiseen havaintoon. Maaliskuussa taivaalla on vieraillu ainakin yksi zeniitinympäristön kaari muuten tavanomaisia muotoja tarjoilevana kuukautena.

Juhan maaliskuun havainnot koostuivat vain kahdesta havainnosta, jotka kumpikaan ei ihmeitä esittänyt, vain sivuauringot ja 22° rengas saaliina. Huhtikuulta Juha haalii kasaan jo viisi havaintopäivää. 2.4.2000 Juha pääsi ihailemaan zeniitinympäristön kaarta. Toukokuussa Juha jäi kolmeen havaintopäivään, jotka ei ihmeitä tarjonneet.

Penttinen, Martti

Jaostomme nestori on saanut kasaan ihan kiitettävän havaintomäärän maalis-ja huhtikuulta. 19.3.2000 Martti havaitsee horisonttirenkaan pätkää Virroilla. 2.4.2000 mukavaa multihaloa pitkähköllä horisonttirenkaalla Virroilla, mutta päivä ei saanut parempaa aikaan. 4.4.2000 Martti raportoi varsinaisen nysänäytelmän Parrylla. Näytelmässä ei ollut kuin 22° ylläsivuava ja pätkä 22° rengasta. Tästä tulee mieleeni eräs muinoin tekemäni havainto Parrysta, joka vuosia myöhemmin osoittautui 23° ylemmäksi parheeliaksi. Havaintoni teon aikoihin jaostossa ei oltu oikein ajantasalla 23° ylemmän parheelian suhteen ja siksi on oletettava, että arkistoissa on useita Parry-havaintoja, jotka ovat kuitenkin 23° ylempiä parheelioita. Tämä Martin havainto on varsin samankaltainen, kuin se minun havaintoni. 19.4.2000 Martti havaitsee pyramidihaloja ihan kiitettävässä määrin. Näytelmässä on 9° rengas ja alempi parheelia, 18° parheeliat ja mahdollisesti rengasta (Fig 9). Martti puuttuu myös sähköpostilistalla esiintyneeseen keskusteluun parheelioiden nimistä: "Kakskakkonen oli tosi himmee, kun vastoin noi paraheelit, vai mikskä niitä piti kutsua, oli parhaiten näkyvillä ihan ittekseen. Luulin niitä alussa sivuauringoiksi. Mutta katsoin uudelleen. Ne oli liian lähellä aurinkoa ja ysikin alko näkyä. Siitä huomasin että, ne oli niitä..." Olen kutsunut "niitä" parheelioiksi, koska ne ovat parheelioina Valkoisen taivaan vieraissa. En kuitenkaan aio puuttua ikuisuusteemaan pyramidihalojen nimistä tämän enempään. 27.4.2000 Martti raportoi horisonttirenkaan keralla "Mutta oli HUIPPUKIRKAS ZYK!"

Inarin eläjämme Marko lähetteli havaintoja Virran Leenan havaintojen kera. 20.4.2000 näytelmää Marko ja Leena havaitsevat Haimoossa, joka on Etelä-Suomessa. Heidän saaliis jää 23° ylempään parheeliaan ja 46° allasivuavaan kaareen: "Jälleen esimerkki siitä että 23 parhelian voi tunnistaa yksinään. Alussa 23 parh oli yksinään, mutta myöhemmin se muuttui ikäänkuin ylläsivuavan näköiseksi. Sitten kun allasivuava ilmestyi olin todella pettynyt - näinkö tunnistin alussa varman 23 parhelian väärin. Mutta eipä hätiä. Piakkoin nimittäin epämääräisen 22 ylläsivuavan päälle ilmestyi 23 parhelia irrallaan." Sanoisin, että tässä Marko syyllistyy hiukan herkästi väitteeseen, että alussa oli 23° parheelia. Onhan se hyvin mahdollista, että alussa oli hiukan huonosti asennoituneiden kiteiden 22° ylläsivuava ja vasta lopussa peliin tuli 23° ylempi parheelia samalla, kun 22° ylläsivuavan aiheuttamat kiteet ovat asennoituneet paremmin. 1.5.2000 Markon ja Leenan havainto Toivoniemestä, mutta tästä näytelmästä on paremmat muistiinpanot Leenalla. 14.5.2000 Haimoon taivaanalla jälleen Parryn ja 46° allasivuavan höystämä näytelmä, jossa horisonttirengasta ja 120° sivuaurinko (Fig 10). "Koko päivän rupuinen näytelmä taivaalla, mutta sitten lyhytaikainen voimistuminen tuossa klo 17-18 maissa. Parry siisti, terävä, kaukana 22° yllästä. Cumulukset häiritsivät havaintoja, samoin kun se että olin autossa ja pysähdyimme vain hetkeksi Leenan vanhempien kanssa tienposkeen näytelmää tarkkailemaan."

Vanhojen konkarien havainnot aina jaksavat innostaa, varsinkin kun kyseinen konkari on pitemmän aikaa ollut sivussa havaintoja lähettävien listoista. Ruoskanen tosin täyttää ns. pekkoloitumisen piirteet lähettämällä vain B-lomakkeille yltäneet havaintonsa, mutta hyvä, että edes ne. 12-13.4.2000 Jukka havaitsee Mäkelän kuvaaman ellipsin. Mielenkiintoista on huomata, että Jukka piti rinkulaa "...symmetrisenä kaikilta dimensioil-taan.", kun Veikon kuva paljastaa selvästi, että rinkulan pystysäde oli alaspäin pitempi kuin ylöspäin. Kuin vanhaan hyvään aikaan, repii Jukka tautisia haloja melkein 21.4.1994 vuosipäivänä, kun 20.4.2000 iskee varsin rajun näytelmä Helsingin taivaalle. Näytelmässä on kuusi vuotta aikaisemmin näkyneen näytelmän tavoin pyramidisivuavia eli kaaria, jotka syntyvät pylväspyramideista tai pyramidipylväistä. Näytelmä alkoi parheeliavaiheella ja Jukka epäilee missanneensa sen huippukohdan lähikaupan kassajonoon. Kassajonosta Jukka pääsi aikanaan ja: "Tuli aikamoinen hiki, kun juoksin kaupalta 500 metriä kotiin ruokakassien kanssa. Taivaalla oli tuolloin jo komea display. 24° parheelia näkyi komeasti oikealla ja 9° p oli todennäköisesti taivaalla, mutta juoksun lomassa en sitä nähnyt, eikä se näy enää hteken päästä ottamissani kuvissakaan, joten todennäköisesti missasin tuon muodon näytelmän alun laattavaiheessa seisoessani onnelisen tietämättömänä kassajonossa. Sitten alkoi pylväskaman dominointi. 9 sivK olivat selvät, ja melko selvänä pidän myös 24° sivK:ia, sillä yläviistossa 24° r:lla olevat kirkastumat eivät oikein selity muuten. Tein pahan mokan, kun kentällä vain kuvailin, ja juoksentelin eri kuvauspaikkojen väliä. En ole oikein tietoinen kellonajoista. No, fotoista on pääteltävissä paljon." Jukan, joka toteaa totuuden vastaisesti, että: "en osaa piirtää", kuvien pohjalta tehdyt piirrokset kertovat näytelmän sisältäneen varsin mittavan pyramidikamojen läjän. "Kuvat eivät paljastaneet mitään uutta mitä en olisi jo havaintohetkellä nähnyt." Näytemän 9° sivuavat kaaret paljastivat näytelmän loppuvaiheissa selvästi renkaasta poikkeavan muotonsa. Maksimivaiheessa n. 15.15 - 15.45 taivaalla oli 9° sivuavien lisäksi 24° ylempien sivuavien aiheuttamat kirkastumat 24° renkaalla ja todennäköisesti 20° sivuavat renkaan muotoon levinneinä (Fig 11). Vastaava efekti havaittiin Etelänavalla näkyneiden pyramidisivuavien aikoina. Jukka saalisti näytelmästä myös ensimmäisen 35° renkaansa! En nyt enempää retostele tätä näytelmää, kun mieli tekisi päästä näkemää kuvat! 30.4.2000 Jukka onnistuu näkemään Lehtisen Jyrinkin näkemän näytelmän, jossa horisonttirenkaan päässä on 120° sivuaurinko. 3.5.2000 Jukka havaitsee niin ikään 120° sivuauringon horisonttirenkaalla, mutta tällä kertaa näytelmässä on mukana myös Parryn kaari.

Mikakin pääsee 20.4.2000 pyramidien kimppuun yhtä hyvällä menestyksellä kuin Ruoskanenkin (Fig 12). "Lähdössä syömään, kun taivaalla näkyy kaunis tavallinen auringonseudun pylväsdisplay, kauhean udun läpi. En lähdekään syömään vaan haen kameran sillä display vaikuttaa kehityskelpoiselta. Pikkuhiljaa alan aavistella 9°R:ta... joo, se kirkastuukin. Kirkastuu edelleen, ja muut alkaa himmetä. Loppu tapahtuikin sitten äkkiä... Seuraavaksi ihmettelen 22° yllän ja 22°R:n väliin klo 10 ja 14 kohtiin ilmestyneitä outoja kaaria... 24° sivuavat! 9°R on olematon muualta kuin sivuilta, sopii kuvaan. Kuvaamisen lomassa tulee mieleen että olisko ehkä 35°R mukana, ja onhan se! Selvä kuin mikä, kirkkaampi kuin 46° R, ja värikäs! Uusi muoto meikäläiselle." Kannattaa huomata, että myös Mika piirsi kuvista löytyneen 20° renkaan sivuille. Nämä ovat hyvin suurella todennäköisyydellä merkki 20° sivuavista. Tutkin vastaavaa tapausta Etelänavalla Riikosen kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että 20° sivuavat näyttäytyvät todennäköisimmin juuri sivuilla olevina renkaan pätkinä. Kunnollisesti asennoituneet pyramidipylvääthän aikaansaavat 20° sivuavat > ja < -muotoisina kaarina sivuaurinkojen sisäpuolelle, mutta pyramidisivuavia aiheuttavat kiteet ovat usein pylväspyramideja, jotka eivät asennoidu niin hyvin ja kaaret leviää renkaaksi. Sekä Ruoskasen että Mikan pitäisi tutkia kuvista 35° rengasta tarkemmin, sillä sekin voi olla sivuava. 35° sivuavaa ei ole varmuudella missään kuvattu, alempi 35° sivuavasta voi olla heikko merkki erään helmikuussa 1999 Etelänavalla kuvatun näytelmän kuvissa. Mika näkee syntymäpäivänään 2.5.2000 upean näytelmän Espoossa (Fig 13). Näytelmässä on Parry, Lowitzit, 46° allasivuavat sekä Greenlerin vasta-aurinkokaaret vasta-aurinkopilarina. "Vilkaisin taas VA-suuntaan... hmm... joku aavistus...? Kun seuraavan kerran katson sinne, se ei enää ole aavistus vaan vasta-aurinkopilari!!! Paras synttärilahja oli tämä halomuoto 6 vuoden tauon jälkeen!"

Oslon desanttimme on jo tätä kirjoittaessa palaamassa Oslosta Suomeen vuoden reissultaan: "Vielä kesäkuun kuluessa karistan Norjan tomut jaloistani ja tulen haloparatiisiin (tai ainakin sen portille), Suomeen. Norja kun ei halollisesti ole ollut oikein antelias." Huhtikuussa on Oslo tarjonnut Karlalle vankkaa kaskakkos-linjaa. 25.4.2000 näkyi kuitenkin sellainen harvinaisuus kuin zeniitinympäristön kaari. 10.4.2000 Karla epäili tuhnuisen 22° ylläsivuavan päällä olevan mahdollisen Parryn, mutta mitään varmempaa havaintoa ei hän siitä saanut. Toukokuun 23 näkynyt 22° renkaan ja sivuavien yhdistelmä sai Karlan sanailemaan: "Ehdottomasti esteettisimmät halot aikoihin! Olo oli kyllä öömannilaisen skitsofreeninen, kun taivaalla loimotti huikeita haloja, sorakuopan reunassa vieressä oli kohtuullisen kokoinen törmäpääsky-yhdyskunta ja hienohkoa ristikerroksellisuutta ja piti keskittyä koeporaukseen ja proffan norjankieliseen selitykseen aiheesta." Niinhän se on, että kyllä ne tavanomaisetkin halot voivat aidosti elähdyttää tätä maallista taaperrusta.

Virta, Leena

Toinen inarilaisemme lähetti havaintojansa maaliskuulta alkaen. 20.4.2000 Leena on saman raportin havaitsijana kuin Riikonenkin. 26.4.2000 UKK-puiston maisemissa Leena havaitsee varsin nättiä näytelmää, jossa 46° rengas irti zeniitinympäristön kaaresta. "Selvä rako zykin ja 46 renkaan välissä. Otin pari kuvaakin ja ihailin kaunista displayta lumimajoitteeni rakennuspuhan lomassa. Sivulta tuleva Ac ‘söi' yläpilven sekä halot." 1.5.2000 näytelmästä pariskunnan havainnot on kirjannut Leena ylös (Fig 14). Päivän näytelmässä on 120° sivuauringot, Parry tai 23° ylempi parheelia, 9° alempi parheelia, 9° sivuava kaari ja 9° rengas. "klo 14:30 22° yllän päälle ilmestyy toinen tosi diffuusi kaari ja hetken perästä 9° sivuava jonka seuraksi sitten vielä 9° parh." Kaikesta päätellen 22° ylläsivuavan päällä oleva kaari on 23° ylempi parheelia.