Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt
Kehien havainto-ohje
Kehien käsitteistöä
Sisus on väriltään valkea kehän sisin osa, joka on lähinnä taivaankappaletta.
Värireunus on sisuksen ulkoreunalla oleva värillinen alue, jossa havaitaan usein värit keltaisesta punaiseen.
Sisusta ja värireunusta kutsutaan yhdessä myös aureolaksi.
Värivyöhyke tarkoittaa aureolan ulkopuolella havaittavia värillisiä vyöhykkeitä. Näissä vyöhykkeissä havaitaan värit seuraavassa järjestyksessä: 1. vyöhyke: punainen, violetti, sininen, vihreä, oranssi, 2. vyöhyke: punainen, violetti, jne. Värivyöhykkeeksi lasketaan siis aina kahden punaisen värin välinen alue.
Kehän tyyppi määritellään värivyöhykkeiden määrän mukaan. Jos taivaankappaleen ympärillä on havaittavissa pelkkä aureola, puhutaan vain kehästä tai aureolasta. Jos aureolan ulkopuolella on havaittavissa yksi värivyöhyke, puhutaan kaksoiskehästä. Jos värivyöhykkeitä on kaksi, puhutaan kolmoiskehästä, jne. Periaatteessa pelkästä aureolasta voitaisiin käyttää myös nimitystä 'yksöiskehä', mutta tällaista nimitystä ei käytännössä käytetä.
Raportoinnista
Kehähavainnot raportoidaan jaostolle Taivaanvahdin muu ilmiö -lomakkeella. Jotta havainnon voi lähettää, tulee ainakin seuraavat pakolliset kentät täyttää:
- Havaintoaika (päivämäärä ja kellonaika)
- Havaintopaikka (määritä havaintopaikka klikkaamalla oheista karttaa)
- Havaitsijan yhteystiedot
- Koko nimi (halutessaan nimen voi piilottaa, eli tällöin nimi ei näy julkisesti)
- Sähköpostiosoite
- Puhelinnumero (valinnainen)
- Kuvaus ilmiöstä
- Ilmiön näyttävyys (valitse se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa ilmiötä)
- Kuvat (havaintoon on mahdollista lisätä enintään 8 kuvaa)
- Havaintokertomus (ei pakollinen, mutta toivottava)
- Lisätiedot (eivät pakollisia, mutta toivottavia)
- Tähtiyhdistys (jos olet jonkin tähiyhdistyksen jäsen, voit valita halutessasi ilmoittaa sen tässä)
- Tekniset tiedot (tiedot käytetystä kamerasta, objektiiveista sekä valokuvausparametreista)
- Ilmiötunnistus (valitaan havaitut ilmiöt, kehien kohdalla kysymykseen tulevat a) kehä, b) Kuun kehä, c) planeetan kehä, d) planeetan elliptinen kehä, d) väripilviä
Erityisesti näyttävät ja komeat kehät kannattaa dokumentoida ja raprtoida jaostolle Taivaanvahdin kautta. Kehäksi lasketaan ainoastaan täydelliset tai lähes täydelliset kehät! Pilvien heikkoa punertumista niiden ajelehtiessa taivaankappaleen ohi ei lasketa kehäksi. Mikäli kehässä on kuitenkin useampia värivyöhykkeitä, kannattaa havainto tällöin tehdä.
Edellämainittujen pakollisten tietojen lisäksi kehien kuvailuun voi halutessaan käyttää enemmänkin aikaa ja vaivaa. Nämä lisätiedot ovat mielenkiintoisia ja näiden asioiden tarkkailu tuo kehien havaitsemiseen lisää mielenkiintoa ja syvällisempää ulottuvuutta. Näille tiedoille ei Taivaanvahdin havaintolomakkeessa ole omaa kenttäänsä, mutta nämä tiedot voi liittää havaintokertomuksen yhteyteen. Kehien kuvailuun on jaostossa perinteisesti käytetty seuraavaa systeemiä:
Kehän tyyppi: esimerkiksi kehä tai aureola (yksöiskehä), kaksoiskehä, kolmoiskehä, jne.
Kehän koko: kehän koko (kehän säde) on ollut tapana raportoida värivyöhykkeittäin eriteltynä. Tässä yhteydessä kehän sisintä osaa eli aureolaa voidaan pitää "värivyöhykkeenä". Aureolan koko määritetään mittaamalla etäisyys taivaankappaleen keskipisteestä aureolan värireunuksen ulkoreunaan. Ulommissa värivyöhykkeissä koko määritetään mittaamalla etäisyys punaisesta reunasta punaiseen reunaan. Koko mitataan asteina tai kaariminuutteina. Koko voidaan ilmoittaa esim. seuraavalla tavalla sisältä ulospäin lukien: 3°, 2°, 1° tai 3°+1°+1°. Mikäli kehä on soikea, kuten esimerkiksi siitepölykehät ovat, raportoidaan kehästä sen korkeus ja leveys asteina, esim. 2x3°.
Kehän värit: kehän värit ilmoitetaan sisältä ulospäin lukien. Sisimmän kehän (aureolan) sisuksen ja värireunuksen värit erotetaan kauttaviivalla (/). Eri vyöhykkeiden värit erotetaan väliviivalla (-). Voimakkaimmat värit voi alleviivata.
Käytetään seuraavia värilyhenteitä:
R=ruskea, P=punainen, O=oranssi, K=keltainen, V=vihreä, S=sininen, Vi=violetti, Va=valkoinen
esim. V/KOP-SVKP-VP
Kehän kirkkaus: Kehän kirkkautta voidaan kuvailla seuraavalla asteikolla: 1=Heikko, vaikeasti havaittava, 2=Himmeä, mutta jo selvästi havaittava, 3=Keskikirkas, 4=Melko kirkas, 5=Huomiota herättävän kirkas. Kirkkaudet voidaan raportoida värivyöhykkeittäin eriteltynä sisältä ulospäin lukien (aureola lasketaan värivyöhykkeeksi) esimerkiksi seuraavalla tavalla: 4/3/2
Kehän syntytapa: Myös kehän syntytavan voi halutessaan ilmoittaa täsmällisemmin. Syntytapa voi olla esimerkiksi pilvikehä tai sumukehä. Jos kyse on pilvikehästä, voi kehän synnyttäneen pilvityypin (esim. stratus, stratocumulus, altocumulus) raportoida tarkemmin, erityisesti mikäli pilvityypit ovat havaitsijalle tuttuja. Eräs mielenkiintoinen aspekti kehien havaitsemisessa on juuri niiden syntytapa ja erilaisten syntytapojen ja kehien ulkonäön tutkiminen ja vertailu.
Kehän ulkonäkö: Havaintokertomuksessa voi kuvailla vapaamuotoisesti kehän ulkonäköä. Tässä yhteydessä voi kertoa esimerkiksi että oliko kehä esimerkiksi pyöreä, soikea, epäsymmetrinen tai repaleinen.
- Planeetan kehä 27.1.2025 klo 19.05-19.10; Vantaa, Pähkinärinne; Paula Wirtanen
- Yksi halomuoto I 27.1.2025 klo 13.02; Eura; Anonyymi
- Useita halomuotoja II 26.1.2025 klo 14.50-15.30; Turku; Paula Mattila
- Vastahämäränsäteet III 26.1.2025 klo 9.20; Vaasa; Timo Alanko
- Yksi halomuoto I 25.1.2025 klo 11.44; Turku; Paula Mattila
- Keinovalopilareita II 24.1.2025 klo 17.23; Kuusamo, Rukatunturi; Jani Päiväniemi
- Useita halomuotoja II 24.1.2025 klo 10.30-12.30; Kittilä; Sari Korva
- Yksi halomuoto I 23.1.2025 klo 14.31; Kuusamo, Rukatunturi; Jani Päiväniemi
- Harvinaisia halomuotoja IV 23.1.2025 klo 0.30-1.30; Kurikka, Jurva; Timo Nevala
- Keinovalopilareita II 22.1.2025 klo 21.33-21.46; Kuusamo, Rukatunturi; Jani Päiväniemi
- Keinovalopilareita II 22.1.2025 klo 20.00-20.55; Oulu, Värttö; Mykyta Peregrym
- Keinovalopilareita II 22.1.2025 klo 19.00-23.45; Kempele; Marko Haapala
- Keinovalopilareita II 20.1.2025 klo 22.37-23.37; Saarijärvi; Maritta Kinnunen
- Keinovalopilareita II 20.1.2025 klo 20.05; Uurainen; Erkki Rauhala
- Yksi halomuoto I 20.1.2025 klo 14.24; Kangasala; Jukka Oravasaari