Kehien käsitteistöä

Sisus on väriltään valkea kehän sisin osa, joka on lähinnä taivaankappaletta.

Värireunus on sisuksen ulkoreunalla oleva värillinen alue, jossa havaitaan usein värit keltaisesta punaiseen.

Sisusta ja värireunusta kutsutaan yhdessä myös aureolaksi.

Värivyöhyke tarkoittaa aureolan ulkopuolella havaittavia värillisiä vyöhykkeitä. Näissä vyöhykkeissä havaitaan värit seuraavassa järjestyksessä: 1. vyöhyke: punainen, violetti, sininen, vihreä, oranssi, 2. vyöhyke: punainen, violetti, jne. Värivyöhykkeeksi lasketaan siis aina kahden punaisen värin välinen alue.

Kehän tyyppi määritellään värivyöhykkeiden määrän mukaan. Jos taivaankappaleen ympärillä on havaittavissa pelkkä aureola, puhutaan vain kehästä tai aureolasta. Jos aureolan ulkopuolella on havaittavissa yksi värivyöhyke, puhutaan kaksoiskehästä. Jos värivyöhykkeitä on kaksi, puhutaan kolmoiskehästä, jne. Periaatteessa pelkästä aureolasta voitaisiin käyttää myös nimitystä 'yksöiskehä', mutta tällaista nimitystä ei käytännössä käytetä.

Raportoinnista

Kehähavainnot raportoidaan jaostolle Taivaanvahdin muu ilmiö -lomakkeella. Jotta havainnon voi lähettää, tulee ainakin seuraavat pakolliset kentät täyttää:

• Havaintoaika (päivämäärä ja kellonaika)
• Havaintopaikka (määritä havaintopaikka klikkaamalla oheista karttaa)
• Havaitsijan yhteystiedot
  • Koko nimi (halutessaan nimen voi piilottaa, eli tällöin nimi ei näy julkisesti)
  • Sähköpostiosoite
  • Puhelinnumero (valinnainen)
• Kuvaus ilmiöstä
  • Ilmiön näyttävyys (valitse se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa ilmiötä)
  • Kuvat (havaintoon on mahdollista lisätä enintään 8 kuvaa)
  • Havaintokertomus (ei pakollinen, mutta toivottava)
• Lisätiedot (eivät pakollisia, mutta toivottavia)
  • Tähtiyhdistys (jos olet jonkin tähiyhdistyksen jäsen, voit valita halutessasi ilmoittaa sen tässä)
  • Tekniset tiedot (tiedot käytetystä kamerasta, objektiiveista sekä valokuvausparametreista)
  • Ilmiötunnistus (valitaan havaitut ilmiöt, kehien kohdalla kysymykseen tulevat a) kehä, b) Kuun kehä, c) planeetan kehä, d) planeetan elliptinen kehä, d) väripilviä

Erityisesti näyttävät ja komeat kehät kannattaa dokumentoida ja raprtoida jaostolle Taivaanvahdin kautta. Kehäksi lasketaan ainoastaan täydelliset tai lähes täydelliset kehät! Pilvien heikkoa punertumista niiden ajelehtiessa taivaankappaleen ohi ei lasketa kehäksi. Mikäli kehässä on kuitenkin useampia värivyöhykkeitä, kannattaa havainto tällöin tehdä.

Edellämainittujen pakollisten tietojen lisäksi kehien kuvailuun voi halutessaan käyttää enemmänkin aikaa ja vaivaa. Nämä lisätiedot ovat mielenkiintoisia ja näiden asioiden tarkkailu tuo kehien havaitsemiseen lisää mielenkiintoa ja syvällisempää ulottuvuutta. Näille tiedoille ei Taivaanvahdin havaintolomakkeessa ole omaa kenttäänsä, mutta nämä tiedot voi liittää havaintokertomuksen yhteyteen. Kehien kuvailuun on jaostossa perinteisesti käytetty seuraavaa systeemiä:

Kehän tyyppi: esimerkiksi kehä tai aureola (yksöiskehä), kaksoiskehä, kolmoiskehä, jne.

Kehän koko: kehän koko (kehän säde) on ollut tapana raportoida värivyöhykkeittäin eriteltynä. Tässä yhteydessä kehän sisintä osaa eli aureolaa voidaan pitää "värivyöhykkeenä". Aureolan koko määritetään mittaamalla etäisyys taivaankappaleen keskipisteestä aureolan värireunuksen ulkoreunaan. Ulommissa värivyöhykkeissä koko määritetään mittaamalla etäisyys punaisesta reunasta punaiseen reunaan. Koko mitataan asteina tai kaariminuutteina. Koko voidaan ilmoittaa esim. seuraavalla tavalla sisältä ulospäin lukien: 3°, 2°, 1° tai 3°+1°+1°. Mikäli kehä on soikea, kuten esimerkiksi siitepölykehät ovat, raportoidaan kehästä sen korkeus ja leveys asteina, esim. 2x3°.

Kehän värit: kehän värit ilmoitetaan sisältä ulospäin lukien. Sisimmän kehän (aureolan) sisuksen ja värireunuksen värit erotetaan kauttaviivalla (/). Eri vyöhykkeiden värit erotetaan väliviivalla (-). Voimakkaimmat värit voi alleviivata.

Käytetään seuraavia värilyhenteitä:
R=ruskea, P=punainen, O=oranssi, K=keltainen, V=vihreä, S=sininen, Vi=violetti, Va=valkoinen

esim. V/KOP-SVKP-VP

Kehän kirkkaus: Kehän kirkkautta voidaan kuvailla seuraavalla asteikolla: 1=Heikko, vaikeasti havaittava, 2=Himmeä, mutta jo selvästi havaittava, 3=Keskikirkas, 4=Melko kirkas, 5=Huomiota herättävän kirkas. Kirkkaudet voidaan raportoida värivyöhykkeittäin eriteltynä sisältä ulospäin lukien (aureola lasketaan värivyöhykkeeksi) esimerkiksi seuraavalla tavalla: 4/3/2

Kehän syntytapa: Myös kehän syntytavan voi halutessaan ilmoittaa täsmällisemmin. Syntytapa voi olla esimerkiksi pilvikehä tai sumukehä. Jos kyse on pilvikehästä, voi kehän synnyttäneen pilvityypin (esim. stratus, stratocumulus, altocumulus) raportoida tarkemmin, erityisesti mikäli pilvityypit ovat havaitsijalle tuttuja. Eräs mielenkiintoinen aspekti kehien havaitsemisessa on juuri niiden syntytapa ja erilaisten syntytapojen ja kehien ulkonäön tutkiminen ja vertailu.

Kehän ulkonäkö: Havaintokertomuksessa voi kuvailla vapaamuotoisesti kehän ulkonäköä. Tässä yhteydessä voi kertoa esimerkiksi että oliko kehä esimerkiksi pyöreä, soikea, epäsymmetrinen tai repaleinen.