Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ursan historia
Sivun alaosasta löytyy lisämateriaalia Ursan historia -kirjaan.
Siirry lisämateriaaliin »
Ursan historia lyhyesti
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry perustettiin 2. marraskuuta vuonna 1921. Perustamisasiakirjan allekirjoitti viisi nuorta filosofian maisteria: valtion geodeetti Yrjö Väisälä, vt. geodeetti V. A. Heiskanen, Geodeettisen laitoksen assistentti Uuno Pesonen, Maanmittaushallituksen insinööri Ossian Jäämaa ja Helsingin suomalaisen lyseon rehtori V. J. Kallio.
Eräs tärkeimmistä alkuvuosien tavoitteista oli perustaa Helsinkiin tähtitorni, jossa voitaisiin pitää tähtinäytöksiä. Tavoite toteutui viisi vuotta myöhemmin 1926, jolloin Kaivopuiston tähtitorni avattiin yleisölle. Alkuvuosien toiminta koostui lähinnä tähtinäytöksistä sekä tähti- ja lähitieteitä käsittelevistä yleisöesitelmistä.
Yhdistys toimi pitkään Geodeettisen laitoksen suojissa. 1960-luvulla yhdistys vuokrasi Helsingin kaupungilta omat toimitilat: pienen toimistohuoneen, jossa yhdistyksen kirjasto oli avoinna kaksi kertaa viikossa. Tähdet ja avaruus -lehteä alettiin julkaista vuonna 1971, ensimmäiset viisi vuotta nimellä Tähtiaika. Vuonna 1975 yhdistys kustansi ensimmäisen kirjansa ja vuonna 1984 käynnistyivät planetaarionäytökset siirrettävällä planetaariolla.
Ursan toiminta alkoi laajentua voimakkaasti 1980-luvulla, jolloin myös jäsenmäärä lähti nopeaan kasvuun. Yhdistyksen kustannustoiminta muuttui säännölliseksi ja yhdistykselle palkattiin lisää henkilökuntaa. Tähdet ja avaruus -lehti sai päätoimisen päätoimittajan vuonna 1998 ja kehittyi suppeasta jäsenlehdestä laajalevikkiseksi tiede- ja harrastuslehdeksi. Vuonna 2002 perustettiin Artjärvelle Tähtikallion havaintokeskus, jossa harrastajien käytössä on muun muassa suuri 91 cm:n peilikaukoputki.
Nykyään Ursa on Suomen suurimpia tieteellisiä yhdistyksiä ja yhdistykseen kuuluu yli 19 000 jäsentä. Vuonna 2011 aloitti toimintansa myös Taivaanvahti-havaintojärjestelmä, jossa seurataan tähtitieteellisiä ja ilmakehän ilmiöitä. Ursan toimitilat muuttivat Helsingin observatoriolle syyskuussa 2012.
Lisätietoja:
Lisämateriaalia Ursan historia -kirjaan
Ursan julkaisuja
- Ursan julkaisuja 1: Tähtitiedettä harrastajille (1926)
- Ursan julkaisuja 2: Tähtitiedettä harrastajille II (1938)
- Ursan julkaisuja 3: Tähtitieteen harrastajan kirja (1947)
- Ursan julkaisuja 4: Tähtitiedettä harrastajille III (1954)
- Ursan julkaisuja 5: Tähtitiedettä harrastajille IV (1965)
- Ursan julkaisuja 6: J. M. Heikinheimo: Teemme peilikaukoputken (1966)
- Ursan julkaisuja 7: Tähtien ja galaksien maailma (1975)
- Ursan julkaisuja 8: R. Keskinen ja H. Oja: Mustaa aukkoa etsimässä (1977)
- Ursan julkaisuja 9: H. Oja: Tulipalloja taivaalla (1978)
Pöytäkirjoja
- Ursan kokousten pöytäkirjat 1920–1921
- Ursan kokousten pöytäkirjat 1921–1931
- Ursan johtokunnan pöytäkirjat 1923–1946
Toimintakertomuksia
1922–1926 | 1939–1940 | 1940–1941 | 1941–1942 | 1942–1943 | 1943–1944 | 1944–1945 | 1945–1946 | 1946–1947 | 1947–1948 | 1948–1949 | 1949–1950 | 1950–1951 | 1951–1952 | 1952–1953 | 1953–1954 | 1954–1955 | 1955–1956 | 1957–1958 | 1958–1959 | 1959–1960 | 1960–1961 | 1961–1962
Muistelmia
- Pentti Kalaja: Ursan toiminnasta kolmen vuosikymmenen aikana (1951)
- Pentti Kalaja: Muistelmia Ursan 50-vuotistaipaleelta (Tähtiaika 3/1971)
- Erkki Kääriäinen: Ursan puolivuosisataistaipaleelta (Tähtien ja galaksien maailma. 1975)
Muuta
