Syksyn harvat halot

Syksyinen taivas oli halohavaitsijalle perinteisen nihkeä. Halojen peittyessä alapilvien taakse katosi myös keskustelu sähköpostilistalla. Harvinaisuudet jäivät yhteen tapaukseen, joskin lokakuun aktiivisuudella melkein minkä tahansa halon olisi voinut nimetä harvinaiseksi.

Lyhyestä virsi kaunis

... tai ainakin lyhyt. Se hyvä puoli syksyisen harvassa halotarjonnassa on, että en yllättäen ilmenneiden kiireideni takia olisi kovin pitkää ja mittavaa juttua kyennytkään tyostämään. Vähähaloisuus vähentää jaostonvetäjän taakkaa, mikä nyt kolikon toisena puolena huomioitakoon.

Kovin suurta työtä ei tällä kertaa ollut myöskään ilmakeha-listan halohavaintojen poimimisessa. Koko kahden kuukauden jakson ajalta löytyi peräti kaksi mainintaa nähdyistä haloista. Sähköpostitse raportteja sentään saapui hieman runsaammin, ja jotain poimin myös havainto.netistä.

Syyskuu

Syyskuussa Martti Penttisellä ja Ismo Luukkosella oli vielä varsin hyvä tahti päällä. Havaintomäärät parinkymmenen tuntumassa, ja muodoissakin oli kohtuullisesti tarjontaa, Ismolla mm. kuusi zeniitinympäristön kaarta ja Martilla neljänä päivänä 46° tavaraa. Martilta löytyvät myös syksyn ainoat harvinaisuudet. 23.9. listauksesta löytyvät tavallisten muotojen ohella yläkovera Parryn kaari, 9° rengas ja 23° rengas. Lisäksi Martti kirjoittaa: ”Joko 24-25° renkaanosat oli myös mukana. 23° rengas voi olla myös 24° rengasta osa. Niin kuin näissä muissakin renkaissa. Ne ovat vasemmalla puolella aurinkoa. Näkyivät ihan hyvin kuvissa.”

Syyskuun viidentenä Jarmo Moilanen poimii Oulujärven yltä pätkän horisonttirengasta pienimuotoisessa näytelmässä. Zeniitinympäristön kaari näyttäytyi jo aiemmin.

Lokakuu

Lokakuussa halonaiheet olivat vähissä. Ismo Luukkosen havaintomäärää selittää sijainti. Havainnoista kaksi on tehty lentokoneesta (mennen tullen ala-aurinko) ja kaksi Italissa. Suomessa saldo jäi heikommaksi. Pari päivää voi kuitenkin poimia:

11.10. näkyi laajalti etelä-Suomessa kohtuullinen halo. Zeniitinympäristön kaaren poimivat Petteri Kankaro ja Ismo Luukkonen Turussa sekä Timo Vartiala Helsingissä. Petterillä lokakuu oli muuten yleisestä linjasta poiketen lokakuuta runsaampi peräti 7 havainnon mitalla.

Lokakuun toinen zeniitinympäristön kaari näkyi 20. päivä hieman pohjoisempana. Taivaankannen kruunun havaitsivat Marko Mikkilä Sievissä sekä Martti Penttinen Virroilla.

Tulevasta

Loppuvuoden näytelmät ovat vielä näkemättä. Marko Riikonen avasi jääsumukauden Rovaniemellä marraskuun alussa, mutta mitä tapahtuu, kun lumitukit käynnistyvät ja täysikuu nousee taivaalle. Marras- joulukuussa on odotettavissa tapahtumia laskettelukeskusten tuntumassa. Pitäkäähän akut ladattuina ja muistikortit tyhjinä, jotka siellä päin olette.

Muistakaapa myös tammikuun alussa laittaa pikaisesti loppuvuoden (ja yleisemminkin päättyneen vuoden) halohavainnot jaostoon. Yhteenveto halovuodesta 2007 ilmestyy ensi vuoden ensimmäisessä Ursa Minorissa.

Vuoden päättyessä päättyy myös jaksoni jaostonvetäjänä. Jatkajasta ei ole mitään vihjettä, eikä jaoston tila muutenkaan ole keskustelua herättänyt. Liekö perinteinen jaostotoiminta halojen osalta tullut tiensä päähän, vai onko tämä vain tilapäinen notkahdus? Toivottavasti kuitenkin havaitsijat jaksavat jatkaa.