Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

16.11.2004 Jarmo Moilanen
Kiireitä

Olipa jäädä tämä Ursa Minorin Sivuaurinko-palsta kokonaan tekemättä. Olen joskus todennut, että jaostonvetäjän vaatimuksiin pitäisi kuulua työttömyys. Taas tuli kyseinen toteamus mieleen, kun totesin UMin deadlinen lähestyvän, mutta muiden kiireiden vuoksi juttun teolle ei meinannut löytyä aikaa. Eikä sitä loppujen lopuksi löytynytkään, joten luet juttua, joka on synnytetty jossain hämärän rajamailla ties missä.

Saksan kokous

Eikä asiaa ole autanut sekään, että allekirjoittaneen pitäisi Saksan Bad Honnefissa 13-17.6. järjestettävässä 8. kansainvälisessä meteorologisen optiikan kokouksessa pitää pari esitelmää. Toisen esitelmän aihe on halojaosto ja toisen minun ja Jari Piikin tekemät havainnot 44° sivuauringoista Suomessa.

Jaostosta on aina helppo puhua, mutta 44° sivuaurinko -esitelmän suurin ongelma on kyseisten halojen himmeys kuvissa. Pitäisi saada ne kaivettua sieltä esille niin, ettei tule turhaa kysyttävää kuulijoille. Enkä valitettavasti voi käyttää Minnesotassa jokin aika sitten kuvattua tapausta, jossa kuvankäsittelyllä kyseinen halo irtoaa aika hyvin, näkyen sievästi 46° halojen sisäpuolella. Eikä 20 minuutin esittelmöintiaika nyt kovin paljoa anna varaa laveasti kertoa aiheesta.

Jaostoesitelmälle on sentään varattu ruhtinaalliset 45 minuuttia. Ajattelin tehdä saman tien esitelmästä jutun seuraavaan Sivuaurinko-palstaan yhdessä viime vuoden yhteenvedon kanssa. Yhteenvetoa varten toivottavasti saan vielä puuttuvia havaintoja käsiini kesäkuun alkupuolella.

Saksan konferenssi on itse asiassa sama asia kuin aikaisemmin nimellä Light and Color tunnettu konferenssi. Tällä kertaa se pidetään ensimmäistä kertaa Euroopassa ja siksipä suomalaistenkin edustus on aika runsas. Allekirjoittaneen lisäksi paikalle on tulossa Marko Riikonen, Marko Pekkola, Jari Piikki ja Pekka Parviainen. Jokainen esittelee jotain, joten suomalaispanostus on todella vahva. Huhujen mukaan yksi painava syy saada kokous Eurooppaan oli nimenomaan meidän suomalaisten saaminen mukaan isommalla joukolla. No, uskokoon ken haluaa.

Halot oppikirjassa

On aikoihin eletty. WSOYn julkaisemassa Geofysiikka - Tunne maapallosi -kirjassa on peräti pari sivua haloista! Kyseinen oppikirja on tarkoitettu oppimateriaaliksi lukion soveltaville kursseille. Ei minun aikana ollut mahdollista tuollaisia soveltavia kursseja voinut valita!

Kritisoitavaa toki löytyy jonkin verran, mutta pääpiirteissään teksti on ihan kelvollista. Haloista kirjassa on mainittu lähemmin 22° ja 46° renkaat, sivuauringot ja auringonpilari. Perinteisessä auringon suunnan halokaaviossa on lisäksi 22 asteen ylläsivuava kaari, 46 asteen ylläsivuava kaari, 46 asteen allasivuavat kaaret, horisonttirengas ja zeniitinympäristön kaari.

Jostain käsittämättömästä (haloihmisen silmin) revontulet saavat paljon suuremman roolin kirjassa. Osin aiheesta, mutta yhdeksän eri revontulityypin esitteleminen valokuvin ei oikein ole ymmärrettävää kun haloista oli kirjaan saatu vain kolme valokuvaa. Revontulista on esimerkisi eri kuvat vihreän ja punaisen sekoitukselle, alalaidastaan punaiselle ja täyspunaiselle revontulelle!

Ihan jotain muuta

Oli kahvi mennä väärään kurkkuun tässä muutama iltana, kun kuulin Jonna Tervomaan uuden albumin nimen oleva "Halo". Lisäksi nimi kuulema tarkoittaa juuri taivaalla näkyvää valoilmiötä, jonka artisti kertoi itse nähneensä joskus kuun ympärillä. Ainoa kömmähdys asiassa lie se, että hän ilmeisesti oli kuitenkin nähnyt kehän eikä halon.

Havainnot

Havaintoja jaostoon raportoitiin aika vähän. Halohuhtikuulta toki on paljon havaintoja, kun havaitseminen sallittiin pelkästään sähköisesti. Käsittelen tässä kuitenkin lähinnä paperilla raportoituja havaintoja. Niin kauan kuin meillä ei ole tehokasta tapaa kerätä sähköisiä raportteja, en juurikaan ota niitä mukaan Sivuaurinko-palstalla käsiteltäviin havaintoihin.

Maaliskuu

Aloitetaan maaliskuun havainnot Peter-Paul Hattinga Vershuren ellipsihavainnosta kuulla 6-7.3. 2004 Deventerissä, Alankomaissa (Fig. 1). Piirroksen vaiheessa kuun korkeus horisontista oli 35.1°.

3-4.3. 2004
Ei mitään erikoista, mutta allekirjoittaneen meteorien videokuvauskalusto tallensi kuulla näkyneen 22° renkaan. Laitteisto ei nykytilassa ole paras mahdollinen halohavainnointiin, mutta systeemiä voisi käyttää halojenkin havainnointiin.

6.3. 2004
Allekirjoittaneella Vaalassa näytelmä, jossa. pitkän 46° ylläsivuavan komistamassa näytelmässä näkyi hetken myös toinen 46° allasivuavista kaarista ja horisonttirengas.

7.3. 2004
Viime numerossa kerrottu Jari Luomasen kuvaama Tampereen näytelmä oli kuvin esillä myös uusimmassa Tähdet ja avaruus -lehdessä (numero 3/2004). Varsinkin Greenlerin vasta-aurinkokaaret erottuvat lehden kuvassa oikein hyvin, eikä ala-aurinkokaarikaan kärsi turhasta anemiasta. Hienoja kuvia lehteen painettunakin! On harvinaista, että harvinaiset halot todella näkyvät lehteen painetuissa kuvissa. Onnittelut vielä kerran Jarille näytelmästä.

28.3. 2004
Olli Sälevä havaitsi Rovaniemen maalaiskunnassa näytelmää, jossa parhaana muotona zeniitinympäristön kaari (Fig. 2).

Halohuhtikuu

Joka keväiseen tapaan järjestettiin jonkin asteinen halohuhtikuuprojekti. Raportointi ohjattiin jaoston kotisivuille erilliselle halohuhtikuu 2004 -sivulle. Projektin yhteenvetona voidaan lyhyesti todeta, että haloja näkyi kuun jokaisena päivän lukuun ottamatta ensimmäisiä kolmea päivää. Viitenä päivänä raportoitiin harvinaisia haloja joko varmoina tai epävarmoina. Joukkoon mahtuu vain yksi kuun halo, mikä on aika ymmärrettävää vaalenevien öiden vuoksi. Seuraavassa on lyhyesti halohuhtikuun harvinaisuushavainnot.

5.4. 2004
Jotain harvinaisempaa tavaraa liikkeellä keskisemmässä Suomessa, sillä Mika Aho havaitsi Korpilahdella Parryn kaaren. Mikkilän Marko havaitsi ja kuvasi Nivalassa samaisen Parryn kanssa 46° allasivuavat kaaret.

Erikoisemman oloinen oli Martti Penttisen Virroilla tekemä havainto, jossa Martti raportoi "20° rengasta oikealla". Ilman muita pyramidihaloja tämä olisi aika erikoinen havainto, joten olisin taipuvainen tulkitsemaan Martin havainnoin 18° parheliaksi, jollaiseen Martin havainto näin sanallisen kuvauksen perusteella sopisi ehkä paremmin. 20° halot esiintyvät yleensä muiden pyramidihalojen yhteydessä, harvemmin yksinään muuten tavanomaisessa näytelmässä.

7.4. 2004
Penttinen raportoi Virroilta: "joko 22ys tai 23 kaari. Se oli erikoisen pitkä ja vaakasuora, ei taipunut alaspäin." Tämä kuvaus nyt ei oikein riitä 23° ylemmän parhelian tulkintaan. Käytännössä 23° ylempi parhelia on harvoin "erikoisen pitkä", sillä se on usein paremminkin lyhyehkö pätkä. Se voi olla kyllä pitkäkin, mutta pituus on loppujen lopuksi aika huono kriteeri 22° ylläsivuavan kaaren ja 23° ylemmän parhelian erottamiseen. Vastaavasti sopivalla auringon korkeudella 22° ylläsivuava kaari voi olla hyvinkin vaakasuoran oloinen. Ilman tämän tarkempia havaintoja Martin havainto jää tulkinnan puolesta epäselväksi.

11.4. 2004
Tuomas Toivonen raportoi Rovaniemeltä ellipsihalosta, jota hän oli kuvannutkin. Pahasti auringon läheltä ylivalottuneista kuvista erottuu selvä elliptinen hehku auringon tilalla. "Kirkas valkoinen rengas, säde noin 8-10 astetta (nyrkin verran) pystysuunnassa, vaakasuuntaan ehkä 5-6 astetta." toteaa Tuomas ilmiöstä.

17.4. 2004
Marko Mikkilä raportoi Parryn kaaresta ja 46° allasivuavasta kaaresta Nivalassa. Havainnossa oli myös horisonttirengasta vastapuolella taivasta. Kyseiset muodot löytyvät myös Markon lähettämistä kuvista.

18.4. 2004
Allekirjoittanut oli Kurikassa kyläilemässä Seinäjoen tähtipäivien päätteeksi, kun taivaalle ilmaantunutta horisonttirengasta komisti himmeä 120° sivuaurinko. Näytelmä ei valitettavasti sitten kehittynyt tuota pitemmälle.

Jari Luomanen havaitsi ja kuvasi Tampereella näytelmää, jonka kuvia käsitellessään yhdessä kuvassa näyttäisi olevan Parryn kaari. Väritys ei kuitenkaan oikein sovi halolle, joten kyse lie jostain muusta.

Päivän muusta halotarjonnasta esimerkkinä olkoon Luukkosen Ismon havainto Turusta (Fig. 3), jossa kohtalaista auringon puoleista näytelmää koristaa pätkä horisonttirengasta vastapuolella taivasta.

19.4. 2004
Penttisen Martilla Virroilla jälleen havaitsee kaarta auringon yläpuolella. Martti toteaa: "Taas tämä outo 23 asteen ylläri, jota nämä Halo Herrat pitävät niin kuin havainto virheenä! Samallainen niin kuin 7.4. pv , ehkä ei niin pitkä. Mutta yhtä kaukana auringosta kuin edellinen. Yläpilvi vei sitä pois päin auringosta, kunnes häipyi kokonaan." Totean, että ei Martin havaintoja ole sentään havaintovirheenä pidetty, mutta tulkinta on herättänyt kysymyksiä. Tässä tuo Martin toteamus "Yläpilvi vei sitä pois päin auringosta, kunnes häipyi kokonaan." on erikoinen. Pilvethän eivät kuljeta haloa mihinkään, kuten tuosta helposti ymmärtäisi. Jos halo selvästi "kulkeutuu" pilven mukana, niin eihän se voi olla halo! Jos halon aiheuttama kidepilvi poistuu sopivalta kohdin taivasta, seurauksena halo vain hiipuu ja katoaa paikallaan.

24.4. 2004
Allekirjoitaneella Vaalassa ja Utajärvellä havaittu pitkään näkynyt näytelmä, jossa välillä lähes täysi horisonttirengas. Loppuvaiheessa oli väliin taivaalla lähes täysi horisonttirengas käytännössä yksin. 22° ylläsivuavan kaltainen kaari ilman varmaa 22° allasivuavaa oli taivaalla pitkin päivää. Kaari oli välillä lyhyt, värikäs tumppi, hyvin 23° ylemmän parhelian kaltainen. Valokuvasin näytelmää, mutta en ole saanut dioja vielä kehityksestä. 120° sivuauringot kävivät lyhyesti pariin otteeseen taivaalla.

28.4. 2004
Riikosen Marko havaitsi ellipsiä Helsingissä. Markon sanoin: "Ei tarvinnut aurinkolaseja, eikä tihraamista - kirkkain näkemäni."

30.4. 2004
Penttisen Martilta jälleen hiukan erikoisempi havainto Virroilta. Martin kommentti: "30.4. klo 20:10 pilarin tynkä ja siinä ~ 9 asteen korkeudella v:n muoto, oliko Moilanen tai vain pilvikirkastuma ???" Moilasen kaari on yleensä havaittu vain jääsumunäytelmissä tähän mennessä (poikkeus sääntöön lie Chilen -97 näytelmä, joka oli muutenkin poikkeuksellinen), joten ilman valokuvaa tulkinta jää aika paljon epävarmaksi, varsinkin kun Martti on itsekin epävarma ilmiön haloluonteesta.

Kesä tulee

Koska Ursa Minorin numero neljä on aina ns. Cygnus-numero, on seuraavan Ursa Minorin ja siten myös Sivuaurinko-palstan jättöpäivä jo kesäkuun lopulla. Siksi odotankin seuraavaan Ursa Minoriin vain toukokuun havaintoja, jotka siis voi postittaa minulle jo kesäkuun alussa. Kesäkuun havainnot voikin sitten lähettää heinä- ja elokuun havaintojen yhteydessä syyskuun alussa.

Jarmo Moilanen

English summary

Hi friends! We did our halo observing project during April as we have done in several years. Unfortunately there was not too many good displays here in Finland.

The 8th meeting on meteorological optics will be in Germany in next June. I will be there as a invited speaker. There will be also other Finns. I will give a talk about Finnish halo observing network and a talk about two 44° parhelia observations.