23.05.2002 Jarmo Moilanen
Huhtikuu, kuukausista julmin

Tämän vuotinen halohuhtikuu ei oikein lunastanut nimelle asetettuja odotuksia. Haloja näkyi, mutta ei mitään järisyttävää tai mitenkään runsaasti. Halohavaitsijan kannalta huhtikuu petti julmasti. Sitä vastoin maaliskuussa ja toukokuussa on ollut vähän parempaa tavaraa liikkeessä. Ja eihän se huhtikuukaan ihan mitään sanomaton ollut.

Valot ja värit Halikossa !

Halojaosto pitää tapaamisen kesäkuun alussa 7. - 8.6. 2003 Halikon Hajalan entisellä rautatieasemalla. Tapaamiseen osallistuu myös ilmakehän valoilmiöt -jaosto vetäjänsä Eresmaan Reiman johdolla, joten myös muut ilmakehän valoilmiöt ovat keskustelun aiheena. Toisin sanoen kyseessä on aito suomalainen Light and Color -tapaaminen!

Vaikka ohjelmistossa on esitelmiäkin, on tapaamisen tarkoitus olla rentoa yhdessäoloa. Ideoita esitelmiin ja keskusteluaiheita voi ilmoitella halot@ursa.fi-osoitteeseen tai jaoston sähköpostilistalla.

Alustava ohjelmarunko:
(muutokset mahdollisia)

Lauantai 7.6. 2003

9.00 - 11.00 Saapuminen paikalle
11.00 - 11.30 Aloitustilaisuus
11.30 - 13.00 Esitelmiä (2-3)
13.00 - 13.30 Tauko
13.30 - 16.00 Esitelmiä (2-4)
16.00 - 17.00 Ruokailu
17.00 - 17.40 Ilmakehäjaoston kokous
18.00 - 20.00 (-21.30) "workshoppeja"
20.00 - 21.30 Sauna.
21.30 - 24.00 Kuvien katselua.

Sunnuntai 8.6. 2003

8.00 - 9.00 Aamiaisaika
9.00 - 11.00 Esitelmiä (1-2) tai demoja
11.00 - 11.30 Tauko
11.30 - 12.30 Esitelmä (1)
12.30 - 13.00 Loppurupattelua (Cygnus)
13.00 Lopetus

Joten alustavasti ohjelmistossa olisi 6-10 kappaletta esitelmän tapaista. Esitelmiä on luvassa ainakin vuoden 2002 haloista, halokuvien käsittelystä, hälyverkosta ja helmiäispilvistä. Esitelmien aikatauluja ei ole vielä lyöty lukkoon, joten seuratkaan jaoston kotisivuja www.ursa.fi/halot, josta pitäisi löytyä tapaamista koskeva tiedotussivu.

Ilmoittautuminen

Tapaamiseen tulevien on ilmoittauduttava viimeistään 31.5. joko sähköpostitse osoitteeseen halot@ursa.fi tai soittamalla minulle (08) 8107 200 kello 18.00 - 20.00 välillä. Ilmoittakaa yövyttekö ja haluatteko kenties lauantaina järjestetyn ruokailun, joka pyritään pitämään ilmaisena jaoston rahojen turvin, mutta varautukaan kuitenkin mahdollisesti pyydettävään pieneen korvaukseen. Ruokailuun haluavien on syytä mainita mahdollisesta erikoisruokavaliosta, niitä pyritään mahdollisuuksien mukaan kuulemaan, mutta kaikkia erikoisuuksia ei mitenkään pystytä ottamaan huomioon, koska ruokailusta on alustavasti luvannut huolehtia itse Hajalan aseman isäntäväki. Kahvitukseen myös on tarkoitus hiukan satsata jaoston rahoja.

Lauantai-iltana on tarkoitus katsoa halokuvia. Jotka haluavat tuoda omia kuvia näytille, voisivat ilmoittaa siitä ilmoittautumisen yhteydessä, jotta kuvankatselusessiota voidaan etukäteen suunnitella hiukan paremmin.

Mukaan tapaamiseen

Kaikkien tapaamiseen tulevien on syytä ottaa mukaan makuupussi (tms. yöpymiskamppeet) ja telttapatja. Talosta löytyy tilaa ja jonkin verran patjoja ja sängynkaltaisia kapistuksia, mutta väenpaljouden yllättäessä jotku saattavat joutua yöpymään lattialla.

Paikan vesihuolto on hiukan alkeellinen (vesijohto puuttuu), joten joilla vain on mahdollisuus tuoda juomavettä mukanaan, toivotaan niin tekevän. Koska tapaaminen järjestetään käytännössä yksityiskodissa, väkevämmät alkoholijuomat on syytä jättää pois matkasta. Pullo tai pari saunakaljaa per nenä voitanee sallia, jos joku nyt oluesta ylipäätänsä pitää. Jarkko tosin pelotteli, että saunassa voi tulla ahdasta, sillä siihen mahtuu vain puolen kymmentä henkeä enintään.

Ajo-ohje Hajalan asemalle

Hajala sijaitsee kymmenisen kilometriä Halikon kirkolta Paimioon päin (ei Turun tietä). Jostain sieltä vanha asema tulisi löytyä. Jarkko ystävällisesti kertoi hiukan tarkemmatkin ajo-ohjeet:

Saapuminen Turun suunnalta: Valtatie ykköstä Turusta 37 km Helsinkiin päin. Vajaa 1 km viitan, jossa lukee SAUVO (oikealle) jälkeen käännytään vasemmalle viitan HAJALA 5 mukaan. Ajetaan noin 4 km mutkaista soratietä aina rautatiesillan jälkeiseen T-risteykseen, josta käännytään oikealle ja ajetaan 300 metriä. Hajalan asemalle käännytään oikealle juuri ennen bussipysäkkiä.

Saapuminen Helsingin suunnalta: Ajetaan Salon ohi muutama kilometri ja käänny oikealle viitan HALIKKO AS. 2 mukaisesti. Ajetaan T-risteykseen asti, josta käännytään vasemmalle. Noin 9 km mutkaista asvalttitietä eteenpäin ja saavutaan Hajalan kylälle. Asema-alue on ainoa tien vasemmalla puolella sijaitseva rakennusryhmä. Aja hiuka ohi. Aseman liittymä on vasemmalle heti bussipysäkin jälkeen.

Saapuminen Tampereen suunnalta: Auran kohdalta käännytään viitoituksen mukaisesti Saloon. Ajetaan muutama kymmenen kilometriä kunnes saavutaan Halikon keskustaan. Käännytään keskustan kohdalla oikealle tienhaarasta, jossa lukee HAJALA 11 ja HALIKKO AS. Ajetaan 11 km mutkaista asvattitietä Hajalan kylälle. Loppu ohjeesta on sama kuin edellä mainitussa Helsingistä saapumisen ohjeissakin.

Julkisilla välineillä saapuneille: Saloon kannattaa tulla Helsingistä junalla. Turusta on hajalaan suora bussiyhteys linja-autoasemalta, aikataulut www.vainionliikenne.fi ja aikataulusta tarkistetaan, että bussi kulkee vanhaa tietä eli Hajalan ohi. Salostakin pääsee Hajalaan bussilla, mutta eiköhän rautatieasemalta haku saada järjestymään itsekin.

Toivottavasti tapaamiseen tulee sopivasti ihmisiä, jotta päästään kunnon tunnelmaan. Tästä voidaan tehdä jatkossa toistuva tapaaminen, mikäli formaatti osoittautuu toimivaksi.

Hälyverkko avattu

Ursan jaostojen piirissä on muutama viime vuoden puuhattu kovasti ns. Tähtihälyä eli tekstiviestein ja sähköpostein toimivaa hälyverkkoa taivaan tapahtumille, mm. haloille. Nyt tämän verkon testivaihe on ohi ja toiminta käynnistynyt toukokuun alusta. Kaupallisten piirien hyysätessä taustalla, palvelu ei ole tietenkään ilmainen, vaan maksaa jonkin verran rivikäyttäjille.

Järjestelmän ylläpitäjänä toimii Santa Margarita Oy. Pelkällä kuukausimaksulla 2 - 2,40 e/kk saa sähköpostihälyt ja tekstiviestit maksavat 15-16 snt/tekstiviesti. Palvelua voi tilata 6 tai 12 kk erissä ja tekstiviestejä 50, 100, 200 ja 400 viestin erissä. Järjestelmään voi tehdä hälyjä tekstiviesteillä tai www-liittymällä.

Halohavaitsijoille hälyverkosta on hyötyä varsinkin alueilla, joilla on useampia havaitsijoita tarkkaamassa taivasta. Tällä hetkellä järjestelmään kaivataan lisää hälyttäjiä. Itse palvelu löytyy osoitteesta www.skyfiles.com. Hälyverkosta on tarkoitus puhua myös Halikon tapaamisessa.

Pro gradu halojen simuloinnista

Postiluukusta kolahti tässä jokin aika sitten tukeva opus nimeltä "Haloilmiöiden simulointi". Kyseinen 62 sivun pituinen opus on Mikko Palviaisen Prog gradu tutkielma Joensuun yliopiston fysiikan laitokselle.

Osallistuin Riikosen Markon kanssa jonkin verran kyseisen gradun tekovaiheen kommentointiin ja saimme näin osan kiitoksista. Lähinnä samasta syystä me emme ei oikein halua esittää arviota tästä mielenkiintoisesta teoksesta. Sanotaan sen verran kuitenkin, että suurin puute opuksessa on Walter Tapen Atmospheric Halos -kirjan täydellinen puuttuminen lähdemateriaaleista. Kirjan halojen ryhmittely on myös mielenkiintoisesti järjestetty. Tietyssä mielessä opus on jo legenda sen nähneiden haloaktiivien joukossa.

Haloja lehdessä

Välisuomen sanomalehtien (Pohjalainen, Ilkka, Keskisuomalainen, Karjalainen ja Savon sanomat) Sunnuntaisuomalaisessa (lähes 800 000 lukijaa) oli 27.4. 2003 toimittaja Kristiina Viitasen kirjoittama ja lähinnä FT Pertti Pääkkösen, Joensuun fysikaan laitokselta (Pertti oli edellä mainitun Mikko Palviaisen gradun toinen ohjaaja prof. Jari Turusen lisäksi) ja allekirjoittaneen haastatteluihin sekä jaoston kotisivuihin perustuva juttu "Taivaan halot tarjoavat häikäiseviä luonnonnäytelmiä".

Jutun kuvitus onnistui tällä kertaa hiukan paremmin, kun valkkasin tarkoituksella sanomalehtipainon kestäviä kuvia eli kuvia jossa on kirkkaita ja selkeitä haloja. Tosin jälleen paino söi kuvien himmeimmät muodot pois ja melkein hukutti valkealla pilviverholla näkyneen selkeän 22° renkaan.

Juttu on asiallisesti yllättävän hyvin kohdallaan, vaikka muutama oikolukuvaiheessa ehdottamani pikkukorjaus jäi toimittajalta tekemättä ja yhdessä kuvassa on väärä kuvateksti. Jo toimittajan ensimmäinen versio jutusta oli itse asiassa harvinaisen hyvin kohdallaan ja tarvetta suuriin muutoksiin ei juurikaan ollut. Onneksi hän muutti sentään ensimmäisen version jutun otsikosta: "Taivaan halot tarjoavat ekstaasia ilman pillereitä"! Pitäisi totisesti muistaa varoa mitä puhuu ja kirjoittaa toimittajille.

Maalis- ja huhtikuu 2003

Käy tässä läpi maaliskuun ja huhtikuun havainnot. Vuoden 2002 havaintojen yhteenvedon esittelen erikseen vasta Halikossa, joten en ota sitä tähän nyt, vaan julkaisen sen vasta seuraavassa numerossa. Samoin niiden Jari Piikin kuvien mittaukset esittelen myös Halikossa.

Tänä vuonna näyttäisi maaliskuun pesseen huhtikuun halojen osalta, ainakin laadullisesti. Tuo nyt on vähän mutu-tuntuma, mutta ei mitenkään tavatonta. Halokausihan on Suomessa parhaimmillaan maaliskuun alusta toukokuun loppuun. Usein se kulminoituu juuri huhtikuuhun, mutta näin ei käynyt tällä kertaa.

Vuoden parhaan näytelmän titteliä näyttää pitävän huhtikuun loppuun laskettaessa 16.3. 2003 näkynyt parempilaatuinen näytelmä, joka nähtiin melkein kaikkien havaitsijoiden toimesta Turusta Kotkaan ja aina tänne Vaalaan asti, kyseessä oli siis erittäin laajalle levinnyt näytelmä.

Kankaro, Petteri
Kankaro lähetti täytetyt PDF-tiedosto sähköpostitse, mikä ei ole oikein suositeltava tapa raportoida. Varsinkin kun Petteri on raportoinut myös B-muodot A-lomakkeella pelkillä kommenteilla. Näin havainnoista ei kyllä ole paljoakaan iloa. No, Petterin runsasti havaintoja poikinut maaliskuun, jonka kaikki havainnot ovat Turusta ovat 14-15.3. 2003 kuulla raportoitu A-Lowitz sekä 16.3. 2003 raportoidut 46° allasivuavat kaaret, AB-Lowitzit sekä 120° sivuaurinko (ilmeisesti, sillä lomakkeella lukee vain "120"), B-muodot ovat Huhtikuun B-muodot ovat 21.4. 2003 Loimaalle merkattu epävarma A-Lowitz ja 27.4. 2003 Turkuun merkitty 18° parhelia.

Luukkonen, Ismo
Ismolla hyvät saldot kuluneilta kahdelta kuukaudelta, mutta ei harvinaisuuksia. Parhaimpia näytelmiä ovat olleet 16.3. 2003 Turun näytelmä, jossa zeniitinympäristön kaari ja 46° rengas ja 28.3. 2003 ja 15.4. 2003 niin ikään Turussa näkyneet zeniitinympäristön kaaren ja 46° ylläsivuava kaaren sisältäneet näytelmät.

Mikkilä, Marko
Markolta tuli jälleen havaintoja paksu nivaska ja dioja. Oli Marko onni, että hän lähetti kuvia, sillä 5.4. 2003 otetussa 22° renkaan kuvassa on ilmeinen 9° rengas, joka Markolta on jäänyt huomaamatta. 16.3. 2003 kuvissa on ihan hyvä zeniitinympäristön kaari. Kyseisen päivän näytelmä on myös Markolla jakson paras (Fig. 1). Pitkä horisonttirengas sai Sievissä seurakseen 120° sivuauringon. Itsekriittisyyttä osoittaen Marko on peitelakalla maalannut B-lomakkeen havainnon Lowitzeista peittoon. Kuvatkaan eivät ratkaise kysymystä aivan aukottomasti, mutta kyllä siellä hiukan on lowitzmaisuutta varsinkin toisen sivuauringon luona.

Moilanen, Jarmo
Määrällisesti huhtikuu peittosi maaliskuun, mutta laadullisesti se jäi pahasti alakynteen. Kun huhtikuun paras muoto oli zeniitinympäristön kaari ja yksi horisonttirengas, esitteli maaliskuu sentään kaksi B-lomakkeelle kelpaavaa näytelmää.

16.3. 2003 näytelmä näkyi täälläkin (Fig. 2). Ikkunasta näin kivan sivuauringon, joten menin ulos ja näin melko tukkoisella valkealla taivaalla varsin mainion näytelmän, jossa oli himmeää horisonttirengasta ja sillä selvä kirkastuma 120° suunnassa. Parhaimmillaan 120° sivuauringot näkyi molemmin puolin. Myös 46° allasivuavat olivat näytelmässä ja parhaimmillaan myöskin molemmin puolin. 46° ylläsivuava oli komea välillä. Näytelmä hiipui ja aloin puuhailemaan muuta.

Tuntia myöhemmin kävin taas ulkona ja huomasin näytelmän jälleen kehittyneen. Pihalla jokin vaivasi minua vastapuolella ja kaivoin peilin esiin. Peilissä minulle huitoi iso mies, X:n muodossa näkyvät Greenlerin diffuusit vasta-aurinkokaaret. Tässä vaiheessa iski paniikki ja juoksin sisältä kameran. Ehdin pari kuvaa ottaa kunnes vasta-aurinkokaaret hävisi. Ilmiö onneksi tarttui kuviinkin, tosin heikkona sillä myöhästyin maksimivaiheesta. Näytelmä oli auringon puolelta hyvä, mutta epätasalaatuinen pilvi teki siitä vähän vaisun. 120° sivuaurinko näkyi uudemman kerran ja samoin 46° allasivuavat kaaret sekä Parry. Sivuaurinkojen luona häipyili valkeassa pilvessä Lowitzin kaarten kaltaisia ilmestyksiä. Ne ovat aina niin turkasen heppoisia ettei niistä hirveän varma voi olla ilman kuvia. Kuvista ilmiö kuitenkin näkyy, mutta yhtä heikosti.

Mukavampi yllätys oli 21.3. 2003 Vaalan taivaalle yllättäen iskenyt pyramidinäytelmä (Fig. 3). Mukana tässä ihan hyvätasoisessa pyramidinäytelmässä olivat 9° rengas, 18° rengas, 18° parheliat, 20° rengas sekä 23° ylempi parhelia. Näytelmän loppuvaiheissa myös 9° alemmasta parhelia näkyi selvä kirkastumana. Mielenkiintoista on sekin, että vaikka kuvissa on 20° rengasta, ei 35° rengas tällä kertaa tarttunut edes kuviin. Useinhan 20° rengas ja 35° rengas esiintyvät yhdessä. Tosin, se ei ole mikään sääntö.

Mäkelä, Veikko
Veikko lähetti alkuvuoden havaintonsa paperille asti piirettyinä. Tammi- ja helmikuussa ei ihmeempiä. Maaliskuun parhaaksi Veikolla kipusi kovan päivän 16.3. 2003 zeniitinympäristön kaari. Huhtikuussa Veikolla pari kelvollisempaa näytelmää. Parhaaksi nousee 2.4. 2003 Korian ja Elimäen välillä linja-autosta näkynyt 9° rengas (Fig. 4). Veikko on pyrkinyt kuvaamaan jokaisen halon huhtikuussa, ja nämä kuvat löytyvät nyt Internet-osoiteesta www.ursa.fi/~pvtmakel/halo/huhti2003/index.html.

Annetaan Veikon kertoa: "Kuvasin bussin ikkunasta halohuhtikuun ekaa näytelmää, joka oli pääasiassa tavallista 22r+ys+as -kamaa vaihdellen pitkin matkaa Luumäeltä alkaen. Bussi oli ohittanut Korian ja saapunut kuutostielle. Yhtäkkiä huomasin digikameran LCD-näytöllä jotain 22r:n sisällä. Vilkaisin suoraa ja huomasin pätkän 9r:ää... Jäin hiukan epävarmuuteen, vaikka kahdessa digikuvassa näkyi jotain valkoista Auringon oikealla puolella. Bussin ikkunasta oli rajoittunut näkyvyys, joten en tiedä, näkyikö vasemmalla puolella mitään. Eero Savolaisen havainto Kuusankoskelta samoihin aikoihin vahvistaa tätä 9r-havaintoa." Ilmiö tosiaan näkyy Veikon kuvissa.

Penttinen, Martti
Martin havaintojen oheen pistämässä lapussa luki: "Eipä ole kehumista näistä haloista." Mutta ei Martin saalis nyt noin huono ollut. Maaliskuun kova näytelmä eli 16.3. 2003 näkyi myös Virroilla (Fig. 5). Martin havainnossa harvinaisuutena oli Parryn kaari.

Martti yllätti kuitenkin havaitsemalla 21.3. 2003 toisen melko hyvän näytelmän (Fig. 6). Tässä näytelmässä mukana oli myös 46° allasivuava kaari. Martti kirjoittaa 29.3. 2003 näytelmästä seuraavaa: "Ihan hevosen mentävä rako, että varma 46° ylläri." Rako näkyi zeniitinympäristön kaaren ja 46° seudun kaaren välissä, mutta Martti muisti nyt homman väärin päin, sillä vain zeniitinympäristön kaaren ja 46° renkaan välissä voi näkyä rako. 46° ylläsivuava kun sivuaa aina zeniitinympäristön kaarta.

Huhtikuulta Martilla on tarjota 11.4. 2003 näkynyt näytelmä, jossa oli hyvin voimakas 22° allasivuava ja Parryn kaari 22° ylläsivuavan päällä.

Riikonen, Marko
Jaoston apuvetäjä "raportoi" parikin näytelmää huhtikuulta. 11.4. 2003 Marko raportoi 120° sivuauringosta, mutta raportointi jättää paljon toivomisen varaa. 27.4. 2003 Helsingissä mies näki ainakin 9° alemman parhelia, 18° parheliat, 23° rengas, 23° ylemmät parheliat sekä 24° alemmat parheliat (Fig. 7). Sitä vastoin 9° renkaasta ja 24° renkaasta Marko ei ollut varma. Mies ehtikin jo toteamaan ihmetellessään milloin nuo näki, että: "Hohhoijaa, meikästä ei ole enää tähän havaintotouhuun."

Ruoskanen, Jukka
Jukalta - joka USAn reissullaan liikavarovaisen turvamiehen vuoksi missasi tornadon - tuli B-lomakkeella havainto 16.3. 2003 näytelmästä Kotkasta (Fig. 8), jossa kyseisen päivän näytelmä äityi varsin mallikkaaksi: "Sunnuntaina iltapäivällä huomasin koko päivän vallinneen pilvipeitteen revenneen, ja kävin ulkona tarkistamassa tilanteen. Huomasin heti pilvityypin näyttävän hyvältä, ja samassa tilanne paljastui minulle koko karmeudessaan. Auringon suunnalla taivasta hallitsivat kirkkaat laattakidemuodot (sivuauringot ja ZYK), melko tavanomainen 22° ylläsivuava ja mieltä lämmittävän kirkas 46° ylläsivuava kaari molemmilta puoliltaan lähes HR:n tasolle ulottuen (+ muut tavanomaiset). Pää kääntyi heti kohti tuttuja strategisia paikkoja, ja suhruinen, mutta jopa kirkkaaksi haukuttavissa oleva 120° sivuaurinko lyhyen HR:n säestämänä oli ennakkoaavistukseni mukaisesti estraadilla."

"Kaikki edellä kuvailtu olisi vielä ollut sulatettavissa, vaikka kamera makoilikin 150 km:n päässä, mutta kun käännyin tarkastelemaan oman varjoni jatkeena sijaitsevaa vastapistettä, niin hymy hyytyi. Aivan selvä sumumainen "pilari" ja siitä ylöspäin kurottavaat hentoiset valokaaren pätkät pistivät minut todella ihmettelemään tuota alati jatkuvaa nuorallatanssimistani kameran mukana kuljettamisen suhteen. Taas kerran lyötiin näpeille tuntuva opetus. Diffuusit ja Trickerin vasta-aurinkokaaret osuivat silmiini kello 15.05. Noiden ilmiöiden valokuvaaminen ei tystikään tieteellisessä mielessä olisi ollut kovinkaan tärkeää, mutta etenkin henkilökohtaisella tasolla olisin kyllä mieluusti kartuttanut kuva-arkistoani uudella vasta-aurinkotapauksella." Siinäpä Jukan pohtimisesta vinkkiä muillekin.

Annetaan Jukan kertoa vielä lisää: "Trickerit näkyivät tosiaan vaivatta paljain silmin, mutta peilillä ilmiö näkyi tietysti vielä hienompana. Kirkkaudesta voisi sanoa jotain sellaista, että diffuusit olivat selvät, mutta silti himmeät (isoäiti voi nähdä) ja Trickerit tyylilleen uskollisina hyvin himmeät (isoäiti ei voi nähdä toistuvista yrityksistä huolimatta). Trickerit poistuivat paikalta kymmenessä minuutissa, mutta diffuusit olivat taivaalla yhtäjaksoisesti puolitoista tuntia(!)."

Savolainen, Eero
Eero lähetti kaikki alkuvuoden havaintonsa. Joukossa jo aikaisemmin mainittu 5.1. 2003 näytelmä, jossa mukana ilmeisesti 46° allasivuavaa kaari ja se outo kirkastuma horisonttirenkaan tasossa josta kirjoitin jo aikaisemmin. Maaliskuun harvinaisuuksista vastasi 16.3. 2003 näytelmä, joka näkyi myös Kuusankoskella (Fig. 9, jossa harvinaisuuden osan Eerolla sai Parryn kaari. Huhtikuun harvinaisuus Eerolla oli niin ikään Kuusankoskella 2.4. 2003 näkynyt 9° rengas (Fig. 10).

Sälevä, Olli
Olli saalisti ihan kivasti haloja jakson aikana. Parhaimmistoon kuului 21.3. 2003 Rovaniemen taivaalla näkynyt 46° renkaan kaltainen kaari, joka näytelmästä päätellen on todennäköisemmin ollut 46° ylläsivuava kaari tai sen ja 46° renkaan yhdistelmä (Fig. 11). Olli näköjään on vakavissaan täyttämässä Rovaniemen aukkoa havaitsijakartalla. Hienoa!

Tavataan Halikossa

Toivottavasti Halikkossa tavataan. Seuraavan Ursa Minorin aineiston jättöpäivä on 1.7., joten juhannukseen mennessä jos saisi toukokuun havainnot. Kesä-, heinä- ja elokuun havainnot ovat vuorossa sitten syyskuussa.

Jarmo Moilanen

English summary

Hi folks! The spring time is over. April was a disapointing month. Almost nothing interesting. There was couple of good displays in March. Probably the best display was in 16 March, since it was seen over a wide are in southern Finland. Rarest halos where anthelic arcs. Also some odd radius halos has been seen.

Finnish halo observers are going to have a summer meeting in 7. - 8. June in Halikko, near Turku.