11.12.2004 Jarmo Moilanen
Kesän kynnys

Kesä tuli noin parisen viikkoa etuajassa täällä Kainuussa: jäät lähtivät Oulujärvestä aikaisin ja pääskysetkin tulivat jo Äitienpäiväksi. Tätä kirjoittaessa (14.5.) lehti on jo puissa. Veikö lämpimät kelit ja kesän aikainen tulo sitten huhtikuun puhdin halojen suhteen? No, tuskinpa niillä on yhteyttä. Mene ja tiedä, mutta mukavaa on ollut kun ei ole tarvinnut värjötellä kylmässä ja loskassa pitkää kevättä.

Toukokuun puolivälin halohyökkäys

Toukokuu onkin ollut sitten toista maata halojen suhteen. Juuri ennen tämän UMin deadlinea iski Suomen ylle suoranainen haloinvaasio. Sillä 11., 12. ja 13. päivä toukokuuta on laajalla alueella Suomen yllä ollut erittäin hyvää kidepilveä. Näytelmät alkoivat mellastaa 11. päivänä etelässä ja seuraavan päivänä halot juhlistivat Äitienpäivää jo täälläkin yhdessä kesän ensimmäisten pääskysten kanssa. Ryöpytys jatkui ainakin täällä pohjoisessa vielä 13. päivä. Alustavasti näyttää siltä, että noina kolmena päivänä koettiin harvinaisen laaja harvinaisien halojen esiintyminen Suomessa.

Hyökkäyksen kärkenä oli useita harvinaisuuksia, jonka seurauksena pääkaupunkiseudulla on alustavien tietojen mukaan tehty ilmeisesti Suomen ensimmäiset varmat havainnot 20° ja 35° ylemmistä parheelioista. Koska toukokuun halot ovat vuorossa vasta seuraavassa UMissa (jossa onkin pelkästään toukokuun havainnot Ursa Minorin nelosnumeron poikkeuksellisen deadlinen vuoksi), joten siihen pyrin saamaan kattavan raportin toukokuun 2002 halovyörytyksestä. Ja mistä sitä tietää, mitä kaikkea toukokuun lopulla on takataskussaan.

Viime UMin kuvitus

Jos huomasitte, oli viime numeron kuvat taas suttua eikä pelkästään Sivuaurinko-palstalla. Eivät paljoa muistuttaneet 300 dpin tarkkuudella tehtyjä alkuperäisiä kuvia. Toivottavasti sama ongelma ei toistu tässä numerossa. Samaa vikaahan oli eräissä aikaisemmissakin numeroissa.

23.1.2002 Vaalan näytelmä

Yksi kuva kyseisestä näytelmästä löytyy Tähdet ja avaruus -lehden numerosta 3/2002 sivulla 61. Kuva on aika tumma, koska lähettämäni kuva oli aika tumma. En lähettänyt parasta versiota ja hyvä niin, sillä kuva tuli takaisin kauniilla rasvaisella sormenjäljellä varustettuna! 46° kummajainen on kuvaan lisätyn nuolen kärjen kohdalta suoraan ylös.

Itse asiassa nuoli osoittaa heikkoon kirkkaampaan alueeseen, jonka auringon puoleisella reunalla näkyy alkuperäisessä kuvassa väriä. Lehden kuvasta ei kyllä värejä aisti. Heijastuneet Lowitzitkin ovat jääneet jonnekin painokoneen syövereihin. Pystysuoraan sivuauringosta lähtevän komponentin tosin voi erottaa heikosti.

Valkean taivaan vieraat

Jaoston mainiota havainto-opasta voi jälleen alkaa kysellä Ursan toimistolta muutaman hassun euron hintaan. Kysynnän (!?) vuoksi siitä on työn alla pieni lisäpainos, joka ilmestynee viimeistään kesäkuussa.

Tosiasia on kuitenkin, että siitä pitäisi jälleen työstää uusi päivitetty laitos. Tälle vuodelle sitä ei saada valmiiksi, mutta sen työstäminen olisi syytä aloittaa jo tämän vuoden puolella. Riikosen Marko kyllä aikoinaan aloitteli sitä, mutta tiedä sitten onko mies enää asiasta innostunut. Jos löydätte nykyisestä Valkean taivaan vieraista virheitä, puutoksia, parannettavaa tai muuta huomautettavaa, niin niistä saa informoida halot@ursa.fi -osoitteeseen., eikä keskustelua halo-l -listalla kielletä.

Jaoston kotisivut

Menin edellisessä UMissa lupailemaan halojaoston kotisivujen päivittyvän huhtikuun puolivälissä, mutta eihän se nyt niin ykskaks onnistu. Tätä kirjoittaessa (kuukausi mainittua ajankohtaa myöhemmin) päivitys on edelleen työn alla. Nyt aikataulu on sellainen, että yritän kovasti saada jaoston kotisivut alustavasti päivitettyä kesäkuun alkuun mennessä. Tosin kiirettä pitää.

Vuosi 2001 halorintamalla

Ohessa on lähinnä tilaston näköistä yhteenvetoa vuoden 2001 havainnoista. Iso työ, mutta onpahan ainakin yksi vuosi tarkasteltu peräti halomuotokohtaisesti. Näitä tuloksia olisi tarkoitus kerätä jatkossa jaoston kotisivuille ja pyrkiä laskemaan jonkinlaista laajempaa tilastoa eri muotojen yleisyydestä. Vertailun vuoksi kaivoin vanhoista Tähdet ja avaruus -lehdestä muutama Veikko Mäkelän kokoaman vastaavan tilaston vuosilta 1978-82.

Veikon tilastoista sen verran, koska niissä on eroteltu esim. 22° yllä ja allasivuavat erikseen, olen tähän ottanut mukaan vain 22° ylläsivuavat. Lisäksi tässä on vain neljä harvinaista halomuotoa eli 46° allasivuava, 120° sivuauringot, Parry ja vuoden 2001 yleisin pyramidihalo eli 23° ylempi parheelia (josta ei 1980-luvun alkaessa taidettu tietää mitään). 120° sivuauringoista ja Parrystä on vanhoissa tilastoissa havaintoja, mutta esim. 46° allasivuavia ei niistä löydy lainkaan. Todennäköisesti ne ja 46° ylläsivuavat ovat menneet tuolloin lähes aina 46° renkaiksi. Lisäksi noissa vanhoissa tilastoissa on mukana sellaisia muotoja kuin 90° sivuauringot (1 kpl 1981 ja 82) ja "sivuavan sivuaurinko" (1 kpl 1980). Viimeksi mainittu on 22° sivuavien ja horisonttirenkaan leikkauskohdan kirkastuma ja ei ole todellinen halomuoto. Näitä viimeksimainittuja en ole tähä ottanut mukaan.

Ensimmäisessä taulukossa (Table 1) on ensin havainnot Auringolla ja Kuulla. Niiden määrät yhteensä vuosilta 1978-82 sekä vuodelta 2001. 2001K-sarake sisältää kaikki jaostoon tulleet havainnot (28 havaitsijaa) ja 2001A-luvuissa on mukana 10 aktiivisinta havaitsijaa. Halomuodot ovat 2001K-sarakkeen lukujen mukaisessa järjestyksessä. Huomaa, että auringonpilari on 1978-1982 materiaalissa toiseksi yleisin. % -sarakkeissa on laskettu ensin Auringolla ja Kuulla tehtyjen havaintojen osuus kaikista tarkastelujakson havainnoista. Ennen on siis nähty suhteessa enemmän haloja Kuulla.

Halomuotojen kohdalla %-sarakkeessa on kyseisen muodon osuus taulukkoon otetuista halomuodoista tarkastelujaksolla. Vuoden 2001K ja 2001A kohdalla olevissa %h-sarakkeissa on halomuodon suhde havaintoihin. Toisin sanoen 22° renkaan kohdalla %-sarakkeen 37,2% tarkoittaa että kaikista havaituista haloista 37,2% oli niitä. Sitä vastoin %h-sarakkeen 69,9% tarkoittaa, että kaikista havainnoista 69,9 prosentissa oli 22° rengas.

Mielenkiintoista on, että halohuhtikuusta huolimatta, maaliskuu on melkein tasoissa huhtikuun kanssa. Elo-ja syyskuu muodostavat myös selvän piikin. Halomuodoissa erikoisin piirre on siinä, että sivuauringolla on huippua helmikuussa ja marraskuussa. Auringonpilarilla on potkua erityisesti helmi- ja maaliskuussa sekä joulukuussa. Pilarin suhteen tässä ei ole ihmettelemistä, sillä matala Aurinko auttaa pilarin näkymistä.

Ellipsihaloja Alankomaissa

Arvoisa kollegani Alankomaissa, Peter-Paul Hattinga Verschure, lähetti pari piirrosta 31.3.2002 Deventerissä tekemästään havainnosta (Fig. 2). Havainnossa on meille suomalaisille varsin tuttu ellipsihalo. On yllättävää, että kyseessä on vasta toinen ellipsihalo Alankomaissa sitten K. Neven 1977 havainnon! K. Neve ei epäonnekseen tuolloin saanut valokuvaa ilmiöstä, siinä onnistuivat siten me suomalaiset.

23.12.2001 oudot kaaret

Viime UMissa käsiteltiin Mika Sillanpään 23.12.2001 näytelmää, jossa auringonpilarin molemmin puolin näkyy kaaret. Mika epäili niiden olevan osa ellipsihaloa. Nyt kävi ilmi, että myös Savolaisen Eero oli kuvannut saman pilarinäytelmän (Fig. 3). Eeron dioissa outo halo näkyy vähän paremmin kuin Mikan paperikuvissa, mutta ei se Eeron kuvissakaan kovin selvä ole. Eeron kuvat tuntuvat myös vihjaavan, että kyse olisi matalan Auringon ellipsihalosta. Näiden havaintojen lisäksihän tiedetään Riikosen Markon havainto oudoista "sivupilareista" auringonpilarin molemmin puolin. Niitäkin on epäilty ellipsihaloksi, mutta mene ja tiedä onko kyse samasta ilmiöstä.

Havaintoja

Anttalainen, Juha
Juha lähetti sähköpostihavaintoja maaliskuulta. Paras ehkä oli 17.3.2002 ilmeisesti Espoossa näkynyt näytelmä, jossa oli horisonttirengas mukana.

Boyle, Kevin
Meteoptic-listalla Kevin tarjosi havaintolistauksiaan halukkaille. No, jaoston vetäjänä pyysin miestä lähettämään vetäjän osoitteeseen. Havaintopaikka on Newchapel Observatory Iso-Britanniassa, jonkin matkaa pohjoiseen Stoke-on-Trent -nimisestä paikkakunnasta. Alkuvuosi on tarjonnut: Tammikuulta viisi havaintoa ilman yllätyksiä. Helmikuussa kahdeksan havaintoa. Joukossa kaksi zeniitinympäristön kaarta. Maaliskuussa 12 havaintoa, joukossa yksi zeniitinympäristön kaari. Huhtikuussa 12 havaintoa, joissa kolme zeniitinympäristön kaarta. Mielenkiintoista seurata mitä tuolla kantilta maailmaa näkyy.

Lameranta, Jorma
Jormalla kolme havaintoa maaliskuulta. Ei mitään eksoottista. Sivuauringot piristivät 22° rengasta 26.3.2002 Muoniossa (Fig. 4).

Lehtinen, Jyri
Yhdeksän havaintoa, joista yksi yöllä. Paras päivä 26.3.2002, jolloin zeniitinympäristön kaari Helsingissä (Fig. 5).

Luukkonen, Ismo
Maaliskuulla hurjat 23 havaintoa, joista 4 yöllä. B-lomakkeet ovat saaneet jäädä sentään rauhaan. Zeniitinympäristön kaaria Ismolta löytyy Turun horisontista havaittuna viisi kappaletta! Paras näytelmä on ollut 28.3.2002 näytelmä (Fig. 6). Silloin on taivaalla viivähtänyt myös pätkä horisonttirengasta Aurinkoa vastapäätä.

Moilanen, Jarmo
Kahdeksan havaintoa maaliskuulla. Ei kovin ihmeellistä tavaraa. Paras oli ehkä 9.3.2002 matkalla isän veljen hautajaisiin. Vaalassa autosta huomaavani näytelmä, jonka helmenä selvä 46° ylläsivuava kaari sivustalla, ensin toisella ja sitten toisella. Näytelmä näkyi parinkymmenen kilometrin matkan.

Penttinen, Martti
Virtojen konkari saalisti maaliskuussa 18 havaintoa. 46° rengas on näkynyt 11.3. ja 27.3.2002. Zeniitinympäristön kaari on näkynyt 18.3.2002 ja horisonttirenkaan pätkää 25.3.2002. Enemmän ja vähemmän äsken mainittuja (zeniitinympäristön kaarta lukuun ottamatta) kasaantui 31.3.2002 näkyneeseen kuukauden ainoaan B-lomakkeen arvoiseen näytelmään (Fig. 7). Martin kommentti on aika lakoninen: "Enpä tuohon ossoo sannoo mitään." Havainnon harvinaisuus on 9° rengas. Niin ikään Virroilla havaittuna.

Savolainen, Eero
Eerolta tuli kaikki alkuvuoden havainnot kerralla. Tammikuun saalis kolme havaintoa. Ei mitään hälyyttävää. Helmikuussa vain kaksi havaintoa tuiki tavallisia haloja. Maaliskuussa sentään kuusi havaintoa. Näistä yksi pääsi B-lomakkeelle, kun 17.3.2002 Kuusankoskella näkyi 9° rengas, 18° parheelia ja kenties viitettä 18° renkaasta (Fig. 8). "22°R taivaalla tuntikausia, klo 14.45 jälkeen himmeä 9°R ja 18° parheelia vasemmalla, joka kaartui ajoittain renkaaksi (pätkä vasemmassa reunassa). Ysi näkyi ajoittain vain vasemmalla. Lyhytaikainen, yhtä aikaa kaikki taivaalla ~5 min." Ei siis kovin sykähdyttävä näky.

Tossavainen, Matti
Matti kertoili sähköpostissaan 3.3.2002 Levillä tekemästään havainnosta. Pakkasta oli ollut ja koko tienoo makasi 100 metriä paksussa sumussa. Hissillä sumun yläpuolelle noustessaan Matti havaitsi 22° renkaan yhtä aikaa sumukaaren kanssa. Siis "Bouguerin haloksikin" tulkittu alijäähtyneissä sumupisaroissa näkynyt sumukaari. Yhdessä vaiheessa näkyi sumupilven yläreunaan asti yltänyt häikäisevän kirkas auringonpilari. Tasosta mihin pilari loppui, siitä alkoi ylöspäin 22° rengas! Matin jääsumuhavainnot Leviltä päätyivät 22° renkaaseen ja sivuaurinkoihin.

Vilkkilä, Rainer
Rainer Vilkkilä Viitasaarelta lähetti minulle valokuvan, jossa on todella upeat keinovalolla näkyvät 22° ylläsivuavat kaaret matkan päästä havaittuna (Fig. 9). Lähempää halot olisivat varmaan levittäytyneet upeasti kolmiulotteisiksi. Aivan, tällaiset Y-malliset keinovalopilarit ovat siis 22° ylläsivuavia. Eihän uskoisi?

Huhtikuu 2002

Olin jo pitkästi kirjoittanut yhteenvedon kaltaista raporttia halohuhtikuun tuloksista tähän, kunnes päätin että kyllä se kaipaa oman erillisen yhteenvetonsa ihan paperille. Toisin sanoen, huhtikuun havainnot käsitellään erikseen yhteenvetoraportissa, joka jaetaan projektiin osallistuneille. Eräs merkittävä syy oli myös se, että en ole saanut kaikkia huhtikuun havaintoja.

Huhtikuun 2002 havaintoja kirjattiin taas jaoston kotisivulle pikaraporttiin. Samasta paikasta löytyy myös Teemu Öhmanin ja Jarkko Korhosen kokoama vuoden 2001 halohuhtikuun yhteenvetoraportti "Pyramidi", joka on sieltä imuroitavissa PDF-formaatissa. Kyseinen yhteenveto tullaan myöhemmin myös postittamaan osallistujille. Jaosto sai viime vuoden yhteenvetoa varten jaostotoimikunnalta ylimääräistä rahoitusta. Joten sen viivästyminen tälle vuodelle ei varasta sittenkään varoja tämän vuoden projektin yhteenvedosta.

Kootaan tähän kuitenkin jotain huhtikuun haloista. Havaitsijoita on ollut ihan tavalliseen tapaan. Erityisen ilahtunut olin, kun parissa edellisessä UMissa ellipsihavaintoja tarjoillut Marko Mikkilä pyysi lomakkeita ja näin loppukuulta saatiin havaintoja myös Nivalan horisontista.

5.4. oli allekirjoittaneella Vaalassa ihan kiva sivuavanäytelmä. Parhaana muotona taivaalla vieraili 46° allasivuava kaari.

9.4. sairastava Sillanpää havaitsee ellipsin Kittilän Levillä (eikös sitä voi sairastaa kotonaan?).

13.4. oli huhtikuun paras päivä. Lähinnä eteläisessä Suomessa (Helsinki - Turku akseli) oli liikkeellä hyvää kidemateriaalia. Esimerkiksi 120° sivuauringot, 46° allasivuavat kaaret ja Parry raportoitiin usean havaitsijan toimesta tässä pitkän horisonttirenkaan koristamassa näytelmässä. Muita raportoituja harvinaisuuksia olivat Lowitzit (Allar Saviauk ja Timo Kinnunen) ja Wegenerin vasta-aurinkokaaret (Reima Eresmaa (Fig. 10), Mika Sillanpää ja Jukka Ruoskanen).

Kovan päivän kidemateriaalia oli muuhunkin. Savolaisen Eero raportoi 9° renkaan ja sen sivuilla kirkastumina näkyneet 9° sivuavat kaaret Valkealassa. Sillanpään Mika havaitsi Wegenerin lisäksi myös koko joukon pyramidihaloja Espoossa. Raportoituina ainakin 9° rengas, 9° alempi parheelia, 24° rengas, 24° alemmat parheeliat. Samoin Siuntion taivaalla Jukalla oli erikoisesti Auringon puolella taivasta näkyneiden Wegenerien lisäksi ainakin 120° sivuauringot, 46° allasivuavat, 9° rengas, 9° sivuavat ja 9° alempi parheelia (Fig. 11).

21.4. näkyi Kuusankoskella pyramidihaloja. 9° rengas ja 18° parheeliat Eero Savolaisella.

22.4. oli vuorostaan Oulussa ja Vaalassa liikkeellä pyramidihaloja. Oulussa ainakin Teemu Öhmanilla 18° ja 23° haloja ja Vaalassa ilmeinen 23° ylemmän parheelian esiintyminen ja merkintä epävarmasta 18° parheeliasta.

28.4. Allar Saviauk raportoi Vantaalla näkyneen 120° sivuauringon.

30.4. eli huhtikuun viimeisenä päivänä Täällä Vaalassa näkyi ensin kirkas 46° allasivuava kaari pienessä pilviläntissä. Myöhemmin taivaalle ilmestyi outo rengas 22° renkaan ulkopuolella sen molemmilla sivuilla. 24° alemmat parheeliat tulivat ensin mieleen, mutta kun mitään muuta pyramidihaloa ei näkynyt, alkoi halo ihmetyttämään. Outo rengas osoittautui rengasmaiseksi Lowitzin kaareksi, joka näkyi hiukan poikkeavasti. Myös ylempi ja alempi Lowitzin kaari olivat läsnä.

Näistä huhtikuun haloista sitten erikseen erillisessä yhteenvetoraportissa, joka tullaa julkaisemaan myös jaoston kotisivuilla.

Lowitzin kaarista
Lowitzin kaaria on nähty tänä keväänä joitain. Ajattelin tässä kerrata mitä niistä nyt osataan sanoa. En tarkoita, että tämä on viimeinen sana, mutta aika pitkälle tällä pitäisi pärjätä Lowitzien kanssa. Aloitetaan nimityksistä.

Lowitzin kaarien komponentit
Lowitzin kaaret jakautuvat kolmeen komponenttiin. Greenlerin kirjassa ne olivat tylsästi nimetty A, B ja C -komponenteiksi. Suomessa käytetään näille komponenteille nimityksiä alempi (A), ylempi (B) ja rengasmainen (C) Lowitzin kaari. Alempi on se, joka koskettaa 22° rengasta sivulla horisonttirenkaan alapuolella. Ylempi koskettaa 22° rengasta sivulla horisonttirenkaan yläpuolella. Rengasmainen Lowitzin kaari ei useimmilla Auringon korkeuksilla kosketa lainkaan 22° rengasta vaan kiertää sen rengasmaisesti (siitä nimi). Lowitzin kaaret yhdistetään useimmin sivuaurinkoihin ja niiden lähettyviltä ne usein onkin helpointa huomata. Myös 22° renkaan ulkoasu voi joskus vihjaista Lowitzin kaarista. Kun esimerkiksi pyramidihaloista esim. 9°, 18° ja 24° parheelioiden kriteeriksi riittää kirkastuma oikealla paikalla, niin samaa voisi kokeilla soveltaa myös Lowitzin kaariin ja jossain määrin sitä on tehtykin.

Klassiset Lowitzit
"Klassinen" viittaa tässä alkuperäiseen teoriaan jolla ensiksi pyrittiin selittämään sivuaurinkoon kurottautuvat oudot halokaaret joiden havaintohistoria alkaa Topias Lowitzin havainnosta vuodelta 1790. Teorian pohjana on ns. spinnaava jääkide eli kide, joka pyörii vapaasti yhden a-akselinsa ympäri.

Teorian mukaan nämä Lowitzit ovat kirkkaimmillaan kun ne ovat lähimpänä 22° rengasta eli ylempi ja alempi silloin kun ne koskettavat rengasta. Nämä voi joskus näkyä pelkkinä pitkähköinä kirkastumina 22° renkaalla. Tämä voisi toimia selityksenä myös sille jo usein havaitulle kololle 22° renkaan kirkkaudessa horisonttirenkaan kohdalla (Katso Juvan näytelmän piirros Fig. 12). Katselkaapa 22° renkaan ulkoasua entistä tarkemmin! Kirkastumien sijoittuminen oikein 22° renkaalla voi olla merkki Lowitzin kaarista!

Rengasmainen Lowitz ei yleensä kosketa 22° rengasta, joten se käytännössä näkyisi kirkkaimpana 22° alapuolella irti kyseisestä renkaasta. Mutta kuten 22° allasivuavan kaaren tapauksessa tuppaa olemaan, ei monikaan halo näy hyvin kun se on matalalla horisontin suunnassa. Näin ollen rengasmainen Lowitz saattaa näkyä ylimääräisenä renkaana sopivalla Auringon korkeudella siellä, missä 24° alemmat parheeliat on totuttu näkemään eli 22° renkaan ulkopuolella sen sivustoilla kuten Ilpo Liimataisen kuvissa 26.8.2000 Vehniän näytelmässä (ks. UMi 5/2000: Fig. 4). Ilpon näytelmässä näyttäisi ylemmästä ja alemmasta Lowitzin kaaresta kielivän myös 22° renkaan kirkkausjakauma.

Rajoittuneet Lowitzit
Tämä ovat lähinnä vain sivuaurinkojen luona näkyvät selvät Lowitzin kaaret. Kenties näiden synnyttämä Oulujokilaakson alueella 31.8.1994 näkynyt kirkas laatakidenäytelmä ratkaisi kiistan siitä, onko Lowitzin kaaret olemassa vai ei. Toinen vastaava näytelmä oli Jari Piikin Juvalla 11.7.1995 näkemä näytelmä (Fig. 12). Ylempi ja alempi Lowitzin kaari yltävät sivuaurinkoon ja rengasmainen kulkee sen läpi lähes 22° renkaan suuntaisesti. Nämä eroavat klassisista Lowitzin kaarista oikeastaan vain siinä, ettei kaaret jatku kovin pitkästi horisonttirenkaan tason ylä- tai alapuolelle. Useimmat parhaista Lowitz näytelmistä ovat tähän mennessä olleet juuri näitä rajoittuneita Lowitzeja, sillä ne on helpompi hahmottaa intensiteettien keskittyessä sivuaurinkojen läheisyyteen ja siten ovat usein irti häiritsevästä 22° renkaasta.

Muistuttaisin kuitenkin, että rajoittuneiden Lowitzien selitys ei ole ihan aukoton. Niiden takana voi yhtä hyvin olla kidepopulaatio, jossa on spinnaavia Lowitz-kiteitä, jotka aina hetkittäin ottavat vakaamman asennon. Tällöin intensiteetti summautuvat sivuaurinkojen luona ja tuovat kaaret paremmin näkyville. On mahdollista, että rajoittunut Lowitz-liiketila ei ole edes todellinen. Tarve selittää eräitä havaintoja niillä voi johtua esim. käytettyjen simulaatio-ohjelmien kyvyttömyydestä ottaa kaikkia haloihin vaikuttavia tekijöitä huomioon, jolloin simulointi ei tahdo onnistua.

Tässä on myös toisen muistutuksen paikka. Aivan kaikki sivuauringosta alaviistoon 22° renkaaseen kurottavat kaaret eivät ole Lowitzin kaaria. Sivuauringon oma muoto saattaa näyttää toisinaan Lowitzilta kaarelta. Sen suunta tosin ei ole aivan oikea: alemmaksi Lowitziksi se on liian jyrkkä ja rengasmaiseksi liian loiva. 1980-luvun lopulla näitä sivuauringon jatkeita raportoitiin Lowitzin kaarina. Laskettiinhan Lowitzin kaaret yhteen aikaan peräti yleisiksi haloiksi ja löytyivät A-lomakkeelta! Monikaan sen aikaisten raporttien Lowitzeista ei nyt kestä lähempää tarkastusta.

Heijastuneet Lowitzin kaaret
Talven jääsumuissa esiintyvä eksoottinen variaatio Lowitzin kaarista. Kyse on oikeastaan "ala-Lowitsin" kaarista (vertaa pariin sivuauringot - alasivuauringot). Nämä näkyvät yleensä matalalla Auringolla kirkkaissa laattajääsumunäytelmissä. Ilmiasuna on usein sivuauringoista pitkästi ylöspäin kurottavat hennot halokaaret kuten 23.1.2002 Vaalan näytelmässä (Fig. 13). Kun Aurinko on korkeammalla, ilmeisesti nämä heijastuvat Lowitzit näkyvät ns. "parhelia legseinä" eli "sivuaurinkojen jalkoina". Tosin eräät parhelia legsit voisivat ehkä selittyä myös alempia Lowitzeinakin.

Lentokoneesta voi nähdä alasivuaurinkojen kohdalla "ala-Lowitzin kaaret" X-muotoisena kaariparina. Nämä ala-Lowitzit ovat sama ilmiö kuin heijastuneet Lowitzin kaaretkin. Ala-Lowitzeista tunnetaan hyvin vähän havaintoja (Tapen kuvat lienevät ainoat).

Ylä-Lowitzin kaaret
Otetaan nämäkin tähän mukaan. Kyse on Lowitzin kaaren esiintymisistä, joissa kaarta näkyy lähinnä vain 22° renkaan yläpuolella. Niiden lakipiste sivuaa joko (yläkoveraa) Parry kaarta tai yläkuperaa Parryn kaarta.

Yläkoveraa Parrya koskettava Lowitzin kaaren osa on havaittu useammin, mutta havaintoja on myös yläkuperaa Parryn kaarta koskettavasta kaaresta. "Aidoimmissa" ylä-Lowitz havainnoissa sivuaurinkojen luona ei ole näkynyt Lowitzin kaaria. Niistä kumpusi tarve selittää kaari Parry-asentoisella kiteellä. Tällaisen kaaren voi teoriassa saada aikaan Parry-asentoinen kide, joka tilttaa horisontaalisesti pysyvän a-akselin suhteen voimakkaasti. Onkin ollut epäselvää, pitäisikö nämä laskea Parryiksi (aikoinaan puhuttiin tilttaavasta tai vääristyneestä Parryn kaaresta) vai Lowitzin kaariksi. Valkean taivaan vieraissa tämä variaatio mainitaan Lowitzin kaarien yhteydessä.

Lowitzin kaariin ne kuuluvatkin. Nämä kaaret seuraavat kuitenkin teoreettisesti ja käytännössä Lowitzin kaarien reittiä taivaalla, joten ne ovat aivan samoja Lowitzin kaaria kuin muutkin. Ei ole mitenkään varmaa, että tarvitaanko tilttaavaa Parry-asentoa lainkaan.

Cygnus 2002

Heinäkuun lopulla on jälleen Cygnuksen vuoro. Tänä vuonna se pidetään Tampereen lähistöllä Ylöjärvellä 25-28.7. ja kuvista päätellen ainakin kanipaistia on tiedossa. Näillä näkymin allekirjoittanut ilmestyy myös sinne. Aikataulu on vielä tosin auki, joten en osaa varmuudella sanoa onko jaoston 45 minuutin sessio perjantaina vai lauantaina, mutta aivan viimeisin tieto on, että aika olisi lauantaina. Toivoisin toki mahdollisimman monen halojaostolaisen tai muuten haloista kiinnostuneen ilmestyvän sinne. Jaostokokouksen aiheita saa ehdotella minulle. Yksi esille tuleva asia on mahdollinen jaostonvetäjän vaihdos jossain lähitulevaisuudessa.

Seuraavan UMin deadline on jo 1.7. joten toukokuun havaintojen toivoisin eksyvän postiin jo kesäkuun alussa, viimeistään ennen Juhannusta. Erityisesti toivon kaikilta panosta selvittämään kuinka laaja-alaisesti 11-13.5. halonäytelmä näkyi. Kyseisten päivien havaintoja toivon niin pian kuin mahdollista. Erityisesti toivon valokuvia tarkistettavaksi. UMin viitosnumeron deadline onkin sitten vasta 16.9. joten kesä, heinä ja elokuun havainnot postiin viimeistään 10.9. Kiitos.

Jarmo Moilanen

English summary

Hello everybody!

April is usually a good halo month, but this year we were not so lucky. Some nice displays were seen during April. Only 13 April 2002 show some nice halos including odd radius halos and Wegener arcs. Observations of April 2002 will be published in separate summary.

If April was a disaponting in respect of halos, May has fix that. In 11 May 2002 started a long lasting display series in southern Finland. Many rare halo forms were visible. For exsample Tricker anthelic arcs and really rare 20° and 35° upper parhelia. Last two were first cases in Finland ever.

In 12 May 2002 display continued here in northern Finland mainly as odd radius display. 35° halo was visible 3 hours that day as it did also in 13 May. 35° halo was quite bright. Also 20° halo was sharp and bright and 20° tangent arcs were present.