11.2.2002 Jarmo Moilanen
Tervehdys,

Vuoden vaihteen yleensä surkeat kelit ovat taas takanapäin ja tämän lehden ilmestymisen aikoihin taivaalla saattaa viivähtää keväinen halonäytelmä. Joten päähavaintokausi, kevät, on taas käsillä. Nyt on aika kaivaa kynät ja muistikirja esille, puhdistaa linssit ja ladatkaa kameraan tuoretta filmiä, ettei taivaalliset ilmestykset mene ohi dokumentoimatta.

Halohuhtikuu 2001

Tänä keväänä olisi tarkoitus polkaista pystyyn halohuhtikuu 2001 -havaintosessio. Projektin vetämisestä ovat lupautuneet ainakin herrat Teemu Öhman ja Jarkko Korhonen. Tähän liittyen ensi huhtikuulta kertyvät havainnot lähetetään Teemulle, eikä minulle. Teemu välittää ne sitten minulle jaoston arkistoon.

Aikataulusta sen verran, että toimittakaa huhtikuun havainnot ja tarkastettavat kuvat heti toukokuun alkuviikoilla Teemun osoitteeseen. Havaintoja saa kuulema lähettää vaihtoehtoisesti myös kahdessa vaiheessa eli huhtikuun alkupuolen havainnot ja B-lomakkeet voi lähettää jo huhtikuun puolella.

Toisin sanoen, huhtikuun 2001 havainnot poikkeuksellisesti osoitteeseen:

Teemu Öhman
Tirolintie 2 A 605
90530 Oulu

Havainnot raportoidaan samalla tavalla, kuten aina olisi syytä tehdä. Toisin sanoen, A-lomakkeen havaintoihin liittyvät piirrokset tulee olla omalla erillisellä valkealla A4-arkilla, ei missään nimessä värillisellä paperilla tai ruutupaperilla, myöskään lomakkeen kääntöpuolta ei voi suositella. A-lomakkeen piirroksissa on syytä käyttää mittakaavaa 1 mm = 2° eli 22° rengas piirretään siten, että sen säde on 11 mm. Tämä helpottaa yhteenvedon tekoa. Auringonpilarin ja B-lomakkeen laatikkoon tulevien piirroksien yhteydessä tästä mittakaavasta voi poiketa. B-lomakkeen kokotaivaan piirroksen mittakaavahan on samainen 1 mm = 2°.

Tarkoitus on myös lähettää kaikille osaanottajille yhteenveto projektin tiimoilta omana erillisenä lehtenä eli ihan perinteisesti paperimuodossa. Toki projektin puitteissa on ollut tarkoitus päivittää uutislehteä jaoston kotisivuilla. Näillä näkymin allekirjoittanut ottaa vastuun siitä.

Boulder

Kesäkuun alussa, 5-8.6.2001 järjestetään Topical Meeting on Meteorological Optics -kokous Boulderissa, Coloradossa. Juttujen eräpäivä valitettavasti meni jo, mutta ainakin allekirjoittanut sai aikaiseksi pari abstraktia kokouksen puhetta varten. Saa nähdä, pääsenkö lähtemään tapaamiseen. Kutsuttuina puhujina kokouksessa ovat ainakin Greenler ja Tape, joten tuttujakin olisi paikalla.

Oikaisuja

Viime UMiin sattui pikku lapsus, kun vertasin kuutiojäätä timanttiin ja heksagonista jäätä hiileen. Kuutiojäätä voi verrata timanttiin, joka on kuutiolliseen kidejärjestelmään kuuluvaa hiiltä (C). Mutta heksagonista jäätä pitää verrata grafiittiin, joka on heksagoniseen kidejärjestelmään kuuluvaa hiiltä, eikä itse hiileen. Toinen oikaisu asiasta voisi olla tarkennus, että kuutiollisen sijasta pitäisi puhua oktaedrisestä muodosta, sillä "kuutiojää" eli jää Ic ja timantti eivät ole pintamuodoltaan tarkkoja kuutioita vaan nimenomaan oktaedrejä. Kuutiojää ja timantti kuuluvat toki kuutiolliseen kidejärjestelmään, joten kuutiollisesta puhuminen ei aivan metsään mene. Timantista puhuttaessa on muistettava, että kuutiollinen järjestelmän puitteissa timantin kidemuoto voi olla oktaedrin sijasta mm. rombidodekaedri tai tetraedri. Näitä kidemuotoja ei toistaiseksi ole sovellettu halotutkimuksessa.

Viime UMissa oli toinenkin kupru, kun sivun 13 lopusta ja sivun 14 alusta puuttui useampia rivejä tekstiä. Tekstin hukkuminen ei johtunut allekirjoittaneen makkarasormista tai muusta sellaisesta. Tekstin hukkuminen johtui lähinnä siitä, että viime sivuaurinkopalsta taitettiin uudelleen päätoimittajan toimesta. Uudelleen taitoon oli syynä se, että UMin taitto muuttui pienempään kokoon, vaikka viime numeron materiaali toimittettiin entiseen tapaan suuremmassa koossa päätoimittajalle. Joten päätoimittaja joutui tekemään koko taiton uudelleen, esimerkiksi vaihtamaan tekstin pienempään kokoon.

Vuoden 2000 havaintomäärät

Kaikille tulee varmasti yllätyksenä se, että kaikki viime vuoden havainnot on laskettu! Oheisena on lista havaitsijoista ja heidän havaintomääristä. Laskuihin ei ole otettu mukaan juurikaan muita sähköpostihavaintoja kuin Kinnusen Timon tekemät. Jaoston vetäjänä en todellakaan suosittele pelkkiä sähköpostiraportteja.

Kaikkiaan tilastoon kirjasin havaintoja 30:ltä havaitsijalta. Havaintoja tältä joukkiolta tuli kaikkiaan 1435 kappaletta. Tämä ei ole paljon, sillä havaintomäärät ovat parhaimpina vuosina olleet reilusti yli kahden tuhannen. Täytyy tosin muistaa, että en ole saanut kaikkien viime vuoden havaintoja vieläkään, joten taas joudun esittelemään vajaavaisia tilastoja. Seuraavaan UMiin tulee kuitenkin kevään haloja ja silloin voi tila olla muutenkin vähissä, siksi en halua näitä tilastoja venyttää sinne asti.

Vuoden 2000 havaitsijat

Seuraavana kunnialista jaoston havaitsijoista ja vuosisaldosta. Virheistä saa syyttää minua.

On huomattava, että Riikosen ja Ruoskasen lukemissa ei ole mukana Chileä eikä muutenkaan loppuvuotta, koska en ole heiltä havaintoja saanut Chilen reissulta. Virran Leenan raportoimat Chilen havainnot marras- ja joulukuulta voisi toki lisätä Riikosen ja Ruoskasen lukemiin, mutta tämä lista onkin koottu jaostolle raportoiduista havainnoista, ei huhupuheista. Jos haluaa, että havainnot huomioidaan jaostossa, on ne myös lähetettävä jaostoon. Eräs toinen ei-toivottu piire viime aikoina on, että tarkastettavia valokuvia tulee erittäin harvoin. Valokuvien lähettäjät ovat melkein pääsääntöisesti satunnaisia havaitsijoita, jotka ei muuten tee halohavaintoja. Surkeaa, jos saan sanoa.

Oheisen listan mukaisesti olen ehdottanut ilmais-UMeja kaikille, jotka tekivät 15 tai sitä enemmän havaintoja. Ilmais-UMinhan saa, jos täyttää aktiivihavaitsijan kriteerit eli havaintomäärän tai on muuten aktiivinen jaoston toiminnassa (jonka pohjalta muutama muukin saa ilmais-UMin ensivuonna kuin tuossa listassa olijat). Kriteerien täyttämisen lisäksi henkilön on oltava Ursan jäsen. Ursan jäsenyys on todellakin ehdoton vaatimus.

Ohessa on jaoston viime vuosi myös grafiikkana. Pylväskaavio (Fig. 1) esittää havaintoja per kuukausi. Toukokuu kohoaa korkeimmalle. Toukokuussa tehtiin 191 havaintoa ja huhtikuussa 186. Marraskuun pylväs yltää vaivoin 28 havainnon korkeudelle. Mielenkiintoinen seikka on se, että jokaiselle kuukaudelle löytyi vähintään 11 havaitsijaa ja huhtikuussa havaitsijoita oli peräti 20 henkeä. Kesäkuun kolo näkyy myös havaitsijamäärissä, sillä kesäkuussa havaintoja tuli 13:lta havaitsijalta, kun kuukautta aikaisemmin havaitsijoita oli 18 ja kuukautta myöhemmin 17.

Joulu- ja tammikuun havainnot

Jaksolla näkyi muutamia haloja, jotka ylittivät uutiskynnyksenkin. Kysehän on lähinnä tiedottamisesta. Niinpä esimerkiksi 17.1.2001 Savolinnan taivaalla näkynyt jääsumunäytelmä sai mainintoja lehdissä pitkin Suomea. Pekkolan Markon mukaan näytelmä oli Saskatoon-luokan ilmestys hänen saamien kuvien perusteella. Itse en ole kuvia päässyt näkemään, lukuunottamatta Kalevassa julkaistua sanomalehtilaatuista mustavalkokuvaa, joten en osaa sanoa tuohon väitteeseen mitään. Kalevan kuvaan en Saskatooniin vertaisi, mutta en tiedä, oliko Kalevassa ollut kuva kyseisestä näytelmästä. Näytelmästä otettu kuva pitäisi ilmestyä tulevassa Tähdet ja avaruus -lehdessä, mikäli hyvin käy.

Toinen uutiskynnyksen yli hiukan takaoven kautta päässyt halonäytelmä oli erään toisen uutisen yhteydessä kuvattu myös lähes saskatoonimainen sivuaurinko jääsumussa. Kyseinen tapaus oli kuvattu ilmeisesti Helsingissä 2.2.2001, kun kovat pakkaset kurittivat Suomea.

Sitten havaintoihin. Joulukuu oli varsin niukka kaikilla Suomen keleihin tyytymään joutuneille. Tammikuu ei myöskään tapansa mukaan kovin paljoa esittänyt. Joten käydäänpä havainnot läpi.

Eresmaa, Reima
Reimalta tuli havainto tammikuisesta keino-valonäytelmästä Rovaniemeltä (Fig. 12a-f). Kyseisestä havainnosta ja keinovaloista enemmän hiukan myöhemmin.

Korhonen, Jarkko
Jarkko poimi kohtuu hyvin peräti viisi havaintoa joulukuulta. Niissä ei vain ollut mitään kovinkaan erikoista. Mikä on varsin tyypillistä joulukuun halosäille. Jarkon tammikuun kuuden havainnon saldon kruunasi 30.1.2001 vessan ikkunasta näkynyt näytelmä, jossa maastoa vasten erottuivat ala-aurinko ja harvinaisemmat alasivuauringot (Fig. 2). Jarkon alasivuauringot ovatkin jatkon harvoja harvinaisia halomuotoja, joita nähtiin. Muut harvinaisuudet ovatkin sitten peräisin Chilestä tai keinovaloilta.

Lehtinen, Jyri
Jyri havaitsi joulukuussa vain yhden näytelmän ja tammikuussa sentään kolme. Tammikuun saalis oli täysin pilaripitoinen. Yhden pintahalon Jyri oli kirjannut ylös 21.1.2001 (Fig. 3).

Luukkonen, Ismo
Ismon joulukuu ei riemastuttanut neljällä havainnolla, mikä tosin on varsin hyvä saalis joulukuulle (Fig. 4). Tammikuun kaksi havaintoa oli Ismon sanoin: "Varsin heikko esitys jopa tammikuuksi!" Ismo oli liittänyt mukaan havaintotilastonsa viime ja menneiltä vuosilta. Tilastosta voisi tehdä pitemmänkin jutun, mutta poimitaan tähän nyt Ismon viime vuoden halomuotojen havaintomäärät. Havainnoista 130 oli auringolla ja 10 kuulla. Näistä 22° rengas näkyi 90 kertaa auringolla ja 7 kertaa kuulla. Sivuaurinkoja näkyi 67 kertaa, kaikkia auringolla. 22° sivuavia 41 kertaa. Pilareita 18 kertaa auringolla ja 3 kuulla. Zeniitinympäristön kaaren Ismo näki auringolla 17 kertaa. Harvinaisuuksia jos poimitaan tilastosta, niin yläkovera Parry on näkynyt kerran, 120° sivuauringot kahdesti, Wegenerin vasta-aurinkokaari kerran ja samoin 23° ylempi parheelia. Tilastossa on kaikki Ismon näkemät halomuodot. Ensimmäiset kirjaukset ovat vuodelta 1981 ja aktiivisesti Ismo tilaston perusteella havainnut vuodesta 1984. Kokonaismääristä pari poimintoa: 22° rengas 1154 kertaa auringolla ja 134 kertaa kuulla. Sivuaurinkoja 638 kertaa auringolla ja 23 kertaa kuulla. 22° sivuavia 420 kertaa auringolla ja 23 kertaa kuulla. Pilareita 282 kappaletta auringolla ja 49 kappaletta kuulla. Zeniitinympäristön kaariakin Ismo on ennättänyt näkemään 143 kertaa auringolla, mutta vain kerran kuulla.

Moilanen, Jarmo
Vetäjä häpesi viime vuoden saalistaan, joka ei joulukuussakaan kasvanut kuin kahdella havainnolla. Tammikuussa haloja näkyi sentään hiukan enemmän. Ehdottomana helmenä 12.1.2001 näkynyt varsin muikea näytelmä pilvistä satavissa kiteissä, jolloin kirkkaat sivuauringot ja pilari oli näkyvissä (Fig. 5). Toinen erikoinen havaintoni oli 23-24.1.2001 näkynyt keinovalopilarien näytelmä lumisateisessa kelissä. Näytelmä koostui kahdesta pilarista, joista toinen jatkui viitisen astetta yli zeniitin ja toinen pilari, tai paremminkin kahden valoheittimen aiheuttama pilaripari ei yltänyt zeniittiin vain jäi siitä noin viitisen astetta. Kyseinen pilaripari päättyi kirkkaaseen läiskään yli zeniitin jatkuneen pilarin vierelle. Aika omituinen tapaus.

Mäkelä, Veikko
Veikko postitteli loppuvuoden havainnot tulemaan (Fig. 6). Pelkästään joulukuun havainnoissa Veikolla ei mitään postittamista ollutkaan, sillä kuukausi jäi nollille vaikka mies kertoo periaatteessa seuranneensa taivasta.

Penttinen, Martti
Ei joulukuinen taivas Virroillakaan kovin antelias näköjään ole ollut (Fig. 7). Martti keräsi sentään kolme havaintoa. Tammikuun havain-toja en Martilta tätä kirjoittaessani ole saanut.

Saviauk, Allar
Uusi havaitsija, Allar näki joulukuussa yhden sivuauringon Cs-läiskässä (Fig. 8). Tammi-kuussa Allarin havaintosaalis karttui yhdellä havainnolla Tallinnan puolelta Suomenlahtea ja yhdellä lahden tällä puolen eli kaksi havaintoa tammikuussa. Kyllä se siitä lähtee.

Tiensuu, Karla
Karla saalisti joulukuussa haloja kolmena päivänä (Fig. 9) ja tammikuussa kaksi pilaria. Vaihtelua tammikuun havainnoissa oli sen verran, että toinen pilareista oli auringolla ja toinen kuulla.

Virta, Leena
Leena pisti tulemaan koko Chilen retkikunnan puolesta havaintoja (Fig. 10). Ne käsittelen erikseen seuraavassa UMissa, mutta todettakoon, että Leena sai Chilessä lokakuussa 10 havaintoa kasaan ja joulukuussa peräti 24 havaintoa. Joulukuun havainnoista vain kaksi on Suomesta, loput reissusta, joka päättyi jouluksi eli joulukuun alun keskiarvo Chilessä oli luokkaa havainto päivässä.

Öhman, Teemu
Teemun neljän havainnon saalis joulukuulta (Fig. 11) ja viiden havainnon saalis tammikuulta rajoittuivat tavanomaisiin muotoihin. Joulu-kuun näytelmistä yksi ja tammikuun näytelmistä kaksi oli sentään kuulla.

Rovaniemen keinovalohalot

Talvikin tuli lopulta ja joillain on ollut onnea myös keinovalohalojen suhteen. Eresmaan Reiman havainnosta puhuinkin jo tuossa aikaisemmin. Reiman havainto koostui varsin monipuolisesta sarjasta havaintoja keinovalohaloista Ounasvaaran rinteillä Rovaniemellä 12-13.1.2001 klo 19.00-20.15. Reimalla on ollut mahdollisuus myös vaikuttaa valolähteen korkeuteen, joten havaintosarja on siten varsin edustava valolähteen korkeuden vaihdellessa 5 ja 70° välillä.

Rovaniemen näytelmä sisälsi Reiman havaintojen perusteella pelkästään laattakiteitä ja jossain määrin satunnaisesti asennoituneita kiteitä. Lainataan Reiman havaintokertomusta: "Hiihtokeskuksen lumitykeistä peräisin ollut kosteus tiivistyi Ounasvaaran juurella, ja Kemijoen varren katuvalojen ympärillä näkyi runsaasti haloja. Lämpötila oli n. -15°C, taivas muuten selkeä, mutta ohutta stratus-pilveä esiintyi varsinkin Kemijoen ja Ounasvaaran välisellä alueella. Jääsumu-esiintymä ulottui reilusti joen toisellekin puolelle. Lamppupilari ja sivulamput näkyivät koko havaintoajan ja miltei kaikkien katuvalojen ympärillä. Näiden lisäksi havaittuja muotoja olivat ainakin 22° ja 46° renkaat, horisonttirengas, zeniitin- ja horisontinympäristön kaaret sekä yläsivulamput."

Horisontinympäristön kaari onkin Suomen ja varsinkin Rovaniemen korkeuksilla mahdollinen ainoastaan keinovaloilla. Reiman havainnoissa eräs merkittävimmistä muodoista on täysi horisonttirengas. Reiman havainto myös toi valoa Korhosen Jarkon aikoinaan tekemään havaintoon valon vastapuolen taivaan leveään kidevälkkeeseen. Kyse näyttää olevan keinovalohorisonttirenkaan ominaisuudesta. Tapen tekemä keinovalohorisonttirenkaan kuvaelma löytyy UMista nro 1/2000.

Ohessa Reiman piirroksia näytelmästä. Huomatkaa voimakkaat yläsivulamput ensimmäisessä piirroksessa (Fig. 12a). Klo 19.40 vaiheessa näytelmään liittyivät mukaan myös 22° ja 46° renkaat, jotka näkyivät ainoastaan alle 10 metrin etäisyydeltä (Fig. 12b). Tällainen halojen ilmestyminen lähellä valolähdettä kielii luultavasti siitä, että kyseiset halot aiheuttavat kiteet ovat pieniä (tai roskakiteitä), jolloin niiden aiheuttamat yksittäiset välähdykset ovat liian heikkoja näkyäkseen kaempaa.

Klo 19.50-20.15 sarjassa (Fig. 12c-e) näkyy valolähteen korkeuden muutoksen vaikutus haloihin. Keskimmäisessä, valolähteen ollessa noin 50° korkeudessa näkyvät viuhkat ylös ja alas lampusta ovat itseasiassa zeniitin- ja horisontinympäristön kaaret (Fig. 12d). Keinovaloilla halomuoto voi näkyä auringolta tuttujen teoreettisen esiintymisrajoja uhmaten. Tämä piirros on osoitus tästä, sillä normaalistihan zyk näkyy kun aurinkon korkeus < 32° ja hyk näkyy kun aurinko on yli 58° korkeudella. Tämä jälleen johtuu valolähteen rajallisesta etäisyydestä, josta johtuu puolestaan se, ettei valonsäteet ole yhdensuuntaisia kuten auringon tai kuun tapauksessa.

Viimeisessä Reiman piirroksessa näkyy kokonainen horisonttirengas (Fig. 12f). "Horisonttirengas näkyi muutamaan otteeseen koko matkaltaan selvänä irtokiteisenä pintana. Vastapuolella pinta oli selvästi matalammalla kuin valolähde, ja pinnan alareuna oli terävähkö ja kirkas, muodostuen lähimpien kiteiden aiheuttamista heijastumista. Kauempana olevien kiteiden välähdykset näkyivät himmeämpinä hieman ylempänä." Kertoo Reima horisonttirenkaasta. Alareunan terävyyden keinovalohorisonttirenkaalla raportoi myös Teemu Öhman aikoinaan näkemässään tapauksessa (UMi 1/2000). Herrojen havainnoissa on yksi ero, Reiman mukaan ylempänä näkyi kauempana olevien kiteiden välähdykset, kun Teemun havainnosta saa sen kuvan, että ylempänä olevat olisivat lähempänä: "Vastapuolella oli myös tuiketta, jolla terävä alareuna, mutta yläpuoli tuntui jatkuvan kai satunnaisvälkkeenä lampun puolelle asti." Alareuna näkyy terävänä sen vuoksi, että silloin katsotaan kaukana olevien kiteiden tasoon, joka on alempana kuin lamppu. Kauemmaksi mentäessä taso lähestyy horisonttia perspektiivin vuoksi, mutta sitä ei käytännössä voi tietenkään havaita, koska kidevälke heikkenee ja katoaa näkyvistä. Lähempänä havaitsijaa olevat vastapuolen kiteet näkyvät puolestaan ylempänä kuin kaukana olevat kiteet ja koska kidetaso on lähempänä havaitsijaa, kidevälke näyttää harvemmalta. Toisin sanoen, vastapuolella aivan silmän lähellä olevan kiteen välähdys näkyy samalla korkeudella kuin lamppu on, kun taas kaukana olevan kiteen välähdys näkyy alempana mitä lamppu.

Hieno havainto tosiaan. Teemun erikoinen havainto helmikuun alun alasivulampuista ja yläsivulampuista käsitellään seuraavassa UMissa, koska en saanut havaintopiirrosta ajoissa käyttööni.
Halodisplay around artificical light sources in Rovaniemi 12-13 Jan 2001. Temperature was -15°C during the night. Observations by Reima Eresmaa.

Jaoston kotisivuista

Olen hiukan käynyt näpräilemässä jaoston kotisivuilla. Ainoa missä jotain jälkiä on nähtävissä, on viime vuoden Sivuaurinko-palstat HTML-muodossa. Sivut on kohtuu raskaat, koska palstassa käytetyt kuvatkin ovat mukana. Tarkoitus olisi vielä vääntää vuoden 1999 minun käsialaani olevat Sivuaurinko-palstat jaoston kotisivuille.

Kevät tulee, ole valmis!

Muistutan vielä lopuksi uudelleen alkavasta halonäytelmille otollisesta vuodenajasta. Joten havaitkaa ja raportoikaa niitä haloja! Tämä on käsky... tai ainakin kaino toive.

Jarmo Moilanen

English summary

Hello friends! The springtime is coming and we are hoping to see some great displays here in Finland. Time period from early March to the end of May offers usually some nice complex halo displays.

In the beginning of this issue I told about our halo observing project during the next April. Our goal is observe halos more intense during the April. Previous section leader Teemu Öhman and Jarkko Korhonen, both lives in Oulu, are promised to make summary of the project. That's why there is address of Mr. Öhman in the beginning.

There will be a Topical Meeting on Meteo-rological Optics in Boulder, Colorado (USA) in 5-8 June 2001. Deadline for abstract has gone by now. I'm hoping to get there, but nothing is sure yet.

In figure 1 you can see how much observations our observers made during year 2000. Total 1435 observations by 30 observers. As you might know, we Finns count our observations as days or nights when halos has been seen. Even if I see three totally different displays during one day, I can count only one observation.

Halos has been missing in December 2000 - January 2001 period. That's quite normal situation here in Finland. Sun is low in the horizon and weather is usually very bad. In the other hand, there is always possibility for great low level diamond dust displays. Unfortunately this winter has been exceptionally warm. We got some cold days with temperatures as low as -26°C and some nice low level displays were seen during those days, but nothing special. That's all folks!