31.1.2001 Jarmo Moilanen

Taivaskaareilua

Kesä on joitain mielenkiintoisia näytelmiä sisältänyt, mutta ei se mitenkään kovaan revitykseen sentään kyennyt. Kesän helmiä lienee Eero Savolaisen pyramidinäytelmä Kuusankoskella, Jarkko Korhosen hurja sivuavanäytelmä Oulussa ja Jyri Lehtisen Wegener Helsingissä.

Korjailuja

"Ei UMia ilman virhettä" -taika pitää. Kuten moni varmaan huomasi, oli viime UMiin eksynyt Aikioniemen havaintojen yhteydessä paikannimi Kiikkoinen, vaikka Simon havaintopaikan nimi on Kiikoinen. English Summaryssä puolestaa meni pilvityyppi väärin ja puhuin Cirrocumuluksesta kun piti puhua Cumulonimbuksesta.

Cygnus 2000

Halojaostolla oli kokouksen poikasta Cygnuksella, mutta meteorimies Esko Lyytisen mainion leonidiesitelmän painaessa päälle jaoston aivan liian lyhyeksi mitoitetun puolituntisen aikana emme oikein pääseet edes alkuun. Kyseessähän oli järjestäjien moka ja ei edes pahin, sillä myöhemmin samana iltapäivänä oli kaksi ainakin minua kiinnostavaa jaostokokousta (meteorit ja ilmakehä) pistetty päällekkäin. Vaikka Cygnuksen järjestelyt olivat muuten huippuluokkaa, ei tilaisuuden aikataulutusta voi pitää onnistuneena.

Jaostokokouksen lisäksi jaoston viralliseen ohjelmistoon kuului lauantai-iltana näytämäni videonauha Etelänavan halonäytelmistä 1998-99. Kyseessä on Robert Greenlerin videojärjestelmällä otetut time-lapse videot. Sain teetettyä itsellä olevasta amerikkalaisen NTSC-formaatin digitaalisesta DVCam-kasetista meikäläisen PAL-formaatin SuperVHS ja DVCam kasetit sopivasti ennen Cygnusta, joten saatoin tarjota video-esityksen dataprojektorilla Cygnus-vieraille. Katsojia olikin ihan kivasti. Kyseisten, varsin hinnakkaiden, kopioiden teettäminen onnistui ainoastaa Finnairin av-osastolla, edes YLEllä ei ollut välineitä siihen. Videoilla näkyy mm. 11.1.1999 jättinäytelmän vaiheet sekä auringon että vasta-auringon puolelta. Videot on kuvattu time-lapse -menetelmällä siten, että kamera on kuvannut 0.2 sekunnin jakson joka 30. sekunti. Kerrottakoon, että kyseisen materiaalin tekijänoikeudet ovat Robert Greenlerillä, mutta kamerankäyttäjän ominaisuudessa minulla on lupa näyttää kyseistä materiaalia omissa esityksissäni. Tekijänoikeuksien vuoksi kopioita on turha kysellä minulta.

Laskettavat halot

Cygnuksella keskusteltiin lyhyesti myös siitä, mitkä halot lasketaan vuosisaldoihin ja mitkä ei. Kysymys nousi lähinnä heitetystä lumesta syntyneistä haloista. Perutaan heti näin alkuun se, mitä tuli sanottua UMin numerossa 1/2000 asiasta. Cygnuksella tuli linjaksi, että ilmaan heitetyssä lumessa näkyviä haloja ei lasketa, koska kyseiset halot voidaan rinnastaa suoraan ja aiheesta pintahaloihin. Vaikka pintahalojakin kannattaa tutkia vakavammin ei niitä lasketa edelleenkään. Tämän päätelmän perusteella esimerkiksi edellä ajavan rekka-auton päältä lentävässä lumipilvessä näkyvää haloa ei lasketa. Keinovalohalot ovat myös asia erikseen, koska valolähteen rajallisesta etäisyydestä havaitsijaan johtuen keinovalohalot ovat aivan oma maailmansa. Tehtaansavuista syntyvät auringon tai kuun halot puolestaan lasketaan, koska silloin kiteet syntyvät kiteytymällä vesihöyrystä. Samoin lymitykin suihkusta syntyvä halon voi laskea, koska lumitykki suihkuttaa vettä, joka kiteytyy vallitsevien olosuhteiden puitteissa.

Kesä- ja heinäkuun havainnot

Viime jakson havainnoissa oli muutamia mielenkiintoisia näytelmiä. Lukumääräl-
lisesti havaintoja on kertynyt tuollaiset 12-15 kappaletta kesä- ja heinäkuulta useimmille havaitsijoille. Havaintomäärät on havaitsijoiden piirissä ollut varsin samankaltaisia eli havaitsijoiden aktiivisuutta voinee pitää kohtuu kiitettävänä.

Harvinaisuudet

Teimpä kokeilumielessä tällaisen listauksen. Listassa on kaikki jakson aikana tulleet harvinaisuushavainnot, joita ei ole mainittu edellisissä UMeissa. Ensin on päiväys, sitten havaitsija ja havaintopaikka ja sen jälkeen halomuodot.

Kinnunen, Timo

Timo ilmoitti kesäkuulta 10 ja heinäkuulta 11 havaintoa. Kesäkuun paras saattoi olla 20.6.2000 näkynyt zeniitinympäristön kaari. 21.6. Timo on ilmoittanut 22° ylläsivuavan kysymysmerkillä, mitä lie sitten tarkoittanut sillä. Heinäkuun ja jakson parasta antia oli 7.7.2000 Helsingissä näkynyt näytelmä, jossa oli horisonttirengasta ja 120° sivuauringot. Timon kommentoi: "sellainen HR-nyt-120-kohta -näytelmä."

Korhonen, Jarkko

Kesäkuun saldo on jäänyt aika vähäiseksi, vain kuusi havaintoa. Heinäkuulta löytyy sentään havaintoja 13:ta päivältä. Zeniitinympäristön kaaria 14.6.2000 ja 12.7.2000. Paras havainto on kuitenkin päässyt B-lomakkeelle asti 46° allasivuavan ansiosta 10.7.2000 (Fig. 2). Oulussa näkyneessä näytelmä on sisältänyt horisonttirengasta ja hulppeat 22° sivuavat täytenä. Lainataan Jarkon havaintoa: "...Oulua kohtasi julmetun kirkas sivuavadisplay! 22 sivuavat olivat auringon ollessa n. 40 asteen korkeudella täysi ‘omenakuvio', joka kirkkaampana sulki sisäänsä himmeämmän 22 renkaan. Ylä- ja alaosastaan sivuavat oli niin kirkkaat, että niiden kuvajainen kerrassaan paloi verkkokalvolle, silmät suljettua halo näkyi kirkkaina jälkinä silmissä. Hurjaa. Ja se vasen 46 allasivuava! Järkyttävän puhdasvärinen ja pitkä. Peilautui komeasti järven pinnasta." Korhonen, joka on työskennellyt paljon Oulun lentoasemalla säähommissa, antaa varsin tarkkaa kuvausta pilvityypistä: "Erikoista näytelmässä oli pilvi. Suvultaan Cs, lajiltaan fibratus, mutta näytti olevan ‘reijistä' koostunut kennomainen lacunosus-muunnos. Tätä muunnosta kansainvälinen pilvikuvasto (1958) ei tunne." Kyllähän tuosta selvän kuvan saa, miltä pilvi näytti.

Lehtelä, Pekka

Pekka lähetti valokuvan 7.5.2000 Viialassa kuvaamastaan näytelmästä, jossa oli 22° rengas, sivuaurinko, 22° ylläsivuava kaari, heikko Parry ja epävarma horisonttirengas. Kuvassa oli lisäksi pilvikuitu, joka muistutti aurinkokaarta ja Pekka sitä mahdollisuutta kyselikin, mutta ei hänellä niin hyvä tuuri ollut.

Lehtinen, Jyri

Kesäkuun saldo Jyrillä oli 13 havaintoa ja heinäkuun 12. Helsingissä 11.6.2000 Jyri havaitsee pariin otteeseen pitkään taivaalla viipyvän 22° ylläsivuavan kaltaisen kaaren ilman muita haloja. B-lomakkeelle raportoitu 23° ylempi parheelia lienee aika varma tulkinta tässä tilanteessa. Havaintoajaksi Jyri ilmoittaa kahteen eri otteeseen havaittuna lähes neljä tuntia. Jos noin pitkän ajan sisällä ei merkkiäkään 22° allasivuavasta näy, on tulkinta 23° ylemmäksi parheeliaksi melkoisen varma. B-lomakkeita Jyri täyttelee myös heinäkuussa. 7.7.2000 Lentiirassa eli Kuhmossa, Jyri havaitsee lähes täydellä horisonttirenkaalla kirkaat 120° sivuauringot (Fig. 3). "No tämmöinen on jo enemmän minun makuun. Varsinkin miltein täysi hr kirkkailla 120° saureilla ja häikäisevä kaikissa väreissä (ilman Va) loistanut ylläsivuava olivat mahtavia. Näytelmä tosin alkoi semmoisesta tuhnusta, että oksat pois." Kunnon apajat olivat vasta tulossa, kun 17.7.2000 Helsingissä Jyri raportoi ohi ajelehtineessa paremmassa kidealueessa ensin upean 22° ylläsivuavan ja kun kiteet ehtivät sopivalle paikalle oli taivaalla pätkä Wegenerin vasta-aurinkokaarta horisonttirenkaan ja 120° sivuauringon yläpuolella (Fig. 4). "Koko aamu oli näkynyt kehno 22°-r ja epävarmaa sivuavakirkastumaa. Mutta sitten n. klo 11.00 ylläsivuava kehittyi aika upeaksi pariksi minuutiksi. Sen jälkeen tuo näkymätön kidemassa siirtyi ääneti pohjoiseen, ja hupsista. Ensin näkyi vain pätkiä hr:stä, mutta pian ne kuroutuivat yhteen. Koska yksi kirkastuma muistutti 120° sauria, käännyin Aurinkoon päin ja katsoin zeniittin voidakseni arvioida kulmia. Ei siellä sitä ollut, mutta pään ylösalaisin kääntäminen toi Wegin pätkän esiin! Onneksi kamera oli käden ulottuvilla, niin että sain pari näpsäystä siitä. N. 5 min myöhemmin hr:llä viivähti vielä noin puoli minuuttia se aito 120°-sauri."

Luukkonen, Ismo

Ismo on havainnut ihan kohtuullisia lukemia kesällä. Kesäkuun saldo 16 havaintoa ja heinäkuun 14. Ismon Ruotsin ja Norjan reissu ei tuonut kuin yhden havainnon ja mies toteaakin: "Tulipa todistettua, että haloja näkyy (vähän) Norjassa ja Ruotsissakin." 11.6.2000 Kempeleessä vierailu kannatti, sillä pitkä pätkä horisonttirengasta tarttui havaintokaavakkeelle. Heinäkuun huippu Ismolla oli 24.7.2000 Turussa näkynyt näytelmä, jossa oli höysteenä varsin mainio zeniitinympäristön kaari (Fig 5).

Mikkilä, Marko ja Seppo

Markon ja Sepon havainto aamulla 22.7.2000 Nivalassa näkyneestä näytelmästä tuli Sepon ottamien kuvien kera (Fig. 6). Samana aamuna ainakin Eresmaa havaitsi 46° allasivuavan Rovaniemellä. Näytelmässä oli upea 22° ylläsivuava kaari ja täysi horisonttirengas. Harvinaisuuksina kuvista löytyy heikko Parryn kaari ja toinen 46° allasivuava kaari. Marko kertoo: "Lauantai aamuna 22.7. klo 08:20 havaitsin itä-taivaalla oudon kehän, joka lähtee 22 renkaan yläsivuavasta alaspäin molemmille sivuille ikään kuin "Lokin siivet", näky oli todella hieno." Lokin siivet ovat tietysti 22° ylläsivuava kaari.

Moilanen, Jarmo

Olin hiukan, myönnetään, kesäterässä, mutta sain kasaan sentään 14 havaintoa sekä kesäkuussa että heinäkuussa. Myös minä kävin toteamassa Ruotsin ja Norjan halotarjonnan köyhäksi kesälomamatkallani. Jakson parhain näytelmä oli ehdottomasti Suomussalmella 25.6.2000 havaitsemani näytelmä (Fig. 7). Näytelmä alkoi 23° ylempää parheeliaa matkivalla 22° ylläsivuavalla, kunnes 22° rengas kuroutui alemmas ja lopulta 22° allasivuavakin ilmestyi. Puolenpäivän jälkeen sivuavat olivat jo parhaimmillaan lähes täydet ja horisonttirengasta alkoi taivaalle ilmaantumaa. Siinä vaiheessa kirosin, koska olin jokivarressa kalassa ilman kameraa. Horisonttirenkaalla vieraili 120° sivuaurinkokin lyhyen ajan. Horisonttirengas oli parhaimmillaan lähes 180°. Puoli tuntia myöhemmin olin tarkkailemassa tilannetta mökiltä. 46° allasivuava näkyi varsin selvänä ja vahvisti jokivarren epäilykseni. Tässä vaiheessa pilvet peittivät näytelmää jo pahoin ja yllätykseni loppusointuna 22° ylläsivuavan yläpuolelle ilmestyi varsin selvä ja kirkas 23° ylempi parheelia. Tämä 23° ylempi oli varsin teräväpiirteinen, että sitä voisi pitää Parrynakin. Tällä kertaa auringonkorkeus ratkaisee tämän kysymyksen. Aurinko oli tuolloin 48° korkeudella ja Parry on silloin tiukasti kiinni 22° renkaassa. Sekä 46° allasivuava ja 23° ylempi parheelia löysivät tiensä dialle. 9.7.2000 näin vielä Kuhmoisissa heikon 46° allasivuvan kaaren ihan kivan 22° sivuavanäytelmän aluksi.

Mäkelä, Veikko

Veikon havainnot tulivat uusilla havaintolomakkeilla, joista Veikko on tehnyt täytettävät PDF-tiedostot jaoston sivuille. Hän lähetti myös jälkijättöisesti huhtikuun havaintoja, joista ellipsi oli mainittu jo viime UMissa. 20.4.2000 Helsingissä Veikko näkee 22° renkaan ja ylläsivuavan yläpuolella irrallisen kaaren eli 23° ylemmän parheelian. "Halolistalla kerrottiin voimakkaasta pyramidinäytelmästä. Itse en aurinkolasien puutteessa nähnyt mitään kirkas sivuavanäytlemää lukuunottamatta. Taivas oli todella kirkas... En töiden vuoksi ehtinyt seuraamaan tilannetta kunnolla, kun sitten klo 16.30 lähdin pois, niin silmiin sattui 22° yllän päällä kaari, joka ilmeisesti oli 23° parheelia eikä Parry, koska aiemmin päivällä oli kuulema ollut pyramiditavaraa." 20.4. näytelmästähän oli varsin kovat havainnot Ruoskaselta ja Sillanpäältä (ks. UMi 4/2000). Saman kuun lopulla, 30.4.2000 Veikko löytää horisonttirenkaalta 120° sivuauringon (Fig. 8). Toukokuulta on vain yksi B-muotoja näyttänyt näytelmä, kun 7.5.2000 Veikko näkee Helsingissä 46° allasivuavan kaaren. Kesäkuun saalis miehellä jäi neljään havaintoon ja heinäkuulta havaintoja on seitsemän. Jakson parhaana heinäkuun 9. näkynyt zeniitinympäristön kaari.

Penttinen, Martti

Martilta olen saanut touko- ja kesäkuun havainnot, mutta heinäkuun lomakkeita en ole nähnyt vielä. Toukokuun saaliina 15 halopäivää ja kesäkuussa 13. Virroilla näkyneen 22° ylläsivuavan kaltaisen kaaren Martti on raportoinut 23° ylemmäksi parheeliaksi. Havaintoajaksi on annettu vain yksi kellonaika, joten paha mennä sanomaan havainnon puolesta tai sitä vastaan yhtään mitään. "Hehkuva, kuuma päivä. Kirkkaalle taivaalle tuli tuo 23° ylläri, kuitupilvi oli hyvin, hyvin ohut." 9.6.2000 Hämeenkyrössä näkynyt näytelmä on erikoisen näköinen (Fig. 9). Havainnossa yläkoveran Parryn kaltainen punainen kaari sulkee voimakkaasti kaareutuneen 22° ylläsivuavan syvennyksen. "Aivan kuin iso silmä olisi tuijottanut iltataivaalta. parryn kaari hehkui punaisena. Paniikki tuli, kun kamera oli autossa n. 50 metrin päässä. Enkä kerinnyt kuin jälkikuvan ottamiseen. Tylsää kun hyvä tilaisuus meni ohi." Martin tulkinta Parrysta voi pitää paikkansa, mutta ei 23° ylemmän parheelian mahdollisuuskaan ole pois suljettu. 25.6.2000 virroilla näkyy mainitsemisen arvoisesti täydet 22° sivuavat horisonttirenkaan kera. Kyseisenä päivänähän Suomussalmella näkyi 46° allasivuava ja muutakin.

Riikonen Marko ja Virta Leena

Pariskunta raportoi jälleen yhteisesti varsin mainiota pyramidinäytelmää 10.6.2000
(Fig 10) Partakossa. Annetaan Leenan kertoa: "Aamu alkaa verkkoja nostaessa 22° renkaalla, joka killuu taivaalla Cumulus sotkun seassa. Klo 13:25 alapilvet väistyy ja alkaa pyramidi vyörytys. Alkuun pitkään pelkkää 23° ylempää ja rangasta sekä silloin tällöin 18° parheliat. Sitten display parani ja mukaan 9° rengas. ~noin klo 15 lasketaan lisää verkkoja järveen kun Marko huutaa ‘mikä 120:nen!'. Nostan päätäni ja siinä se on. Elämäni kirkkaimpia 120°:siä kera Hr pätkän Cirruslautassa. Alkuun ollaan molemmat näkevinämme saurissa värejä: sinistä auringon puolella ja heikompaa punaista toisella sivulla. Seurattiin pilven liikettä ja värit katosivat kun halo heikkeni, mutta kirkastui vielä uudelleen ja hohti sinisenä." 120° sivuauringon värit ovat mielenkiintoinen kysymys. Niitä on nähty varsin runsaasti. Tämä jakso tuotti myös toisen havainnon 120° sivuauringon väreistä, nimittäin Lehtisen Jyri mainitsi väritystä 7.7.2000 Lentiiran näytelmässä, mutta hänen epävarman värihavaintonsa värit olivat juuri toisin päin kuin Leena tässä kuvaili. Otetaanpa tämä 120° väritys oikein tehotarkkailuun koko porukalla. Kun seuraavan kerran näette 120° sivuaurinkoja, tehkää tarkkoja värihavaintoja! Käyttäkää myös polarisaatiosuodatinta, josko se toisi värejä näkyviin. Riikosen mukaan sekä hän että Leena käyttivät äskeisessä havainnossa aurinkolaseja. Itse olen havainnut punaista väriä sinijuovaan liittyen, kun minulla on ollut polaroidut aurinkolasit, mutta kuvissa ja teorioissa punaista ei vaan näy. Niin, ja ottakaa kuvia 120° sivuauringosta ja ei kovin laajakulmaisella linssillä. Kuvia kaivataan varsinkin silloin, kun olette raportoimassa värejä. Muistakaa toki, että horisonttirenkaan sinijuovaa ei pidä sotkea 120° sivuaurinkoon.

Ruoskanen, Jukka

Kaljuuntunut (ihan omasta tahdostaan) ja Chileen kenties lähtevä Jukka lähetti havainnon Riihimäellä 24.7.2000 näkyneestä 46° allasivuavasta kaaresta (Fig. 11). Havaintoon liittyy myös epäilys 23° ylemmästä parheeliasta: "Ylläsivuava oli kyllä kummallinen. Se oli paksu; sininen väri ulottui epätavallisen etäälle halon sisäreunasta nähtynä. Epäilin jo vahvasti 23° kamaa, mutta sitten 46° allasivuava sai mieleni muuttumaan 22° ylläsivuavaksi. Toisaalta Kuusankosken tapahtumat samana päivänä... Tämä on esimerkki tosi vaikeasta tulkintatilanteesta. Kuvia ei ole kun olin töissä." Niinpä. Ilman kuvia mahdollisen 23° ylemmän parheelian olemassaolosta on vaikea koskaan saada mitään varmuutta näin jälkeenpäin. Onko kukaan huomannut mitään erikoista - siis kaljun lisäksi - Jukassa viime aikoina, sillä jotain luulisi mielen muuttuminen 22° ylläsivuavaksi vaikuttavan...

Savolainen, Eero

On se kiva, kun jaostonvetäjällekkin soitetaan joskus. Moisen tempun teki Savolaisen Eero heinäkuun 27. päivä. Syynä oli Eeron kesän huippukohta eli Kuusankosken 24.7.2000 näytelmä (Fig. 12). Täydet 9° ja 18° renkaat ja lisänä 18° parheeliat sekä 23° ylempi parheelia. Eero kertoi nähneensä myös 35° renkaan, mutta valokuvista sitä ei tunnu löytyvän: "...jossain välissä olin varma myös 35°R:n pätkästä 22°R:n ja 46°R:n välissä. Kaari näytti hyvin hennon punaiselta. Kuvista en sitä kuitenkaan löytänyt." Kun Eero ei kuvista 35° rengasta löytänyt ei hän sitä myöskään raportoinnut tuota mainintaa enempää. Ihailtavaa itsekritiikkiä. Allekirjoittanutkaan ei Eeron lähettämistä kuvista 35° rengasta saanut kaivettua ja sitä ei luonnollisestikkaan auttanut, että vain yksi kuva oli siten rajattu, että kolmivitonen siihen olisi kunnolla mahtunut. Mutta kuviin mahtui jotain, mitä Eero ei huomannut: 20° rengas näkyy melkein jokaisessa viidessä diassa 18° renkaan kahdentumisena. Joten siinä valossa Eeron havainto 35° renkaasta saattaa pitää paikkansa. Muistakaa, että kun epäilette 35° rengasta niin ottakaa niitä kuvia. Jos linssin ei ole tarpeeksi laajakulmainen, että aurinko mahtuisi kuvaan 35° seudun kanssa niin ei sitä aurinkoa samaan kuvaan tarvitse väkisin yrittää tunkea. Ottakaa kuvia siten, että joitain tunnistettavia haloja näkyy kuvassa eli esimerkiksi sivuaurinko, 22° rengas jne. Hyvä kuvakulma on sellainenkin, jossa näkyy 22° ja 46° rengas. Vasta kun polttoväli on 20mm tai sitä pienempi, silloin 35° seudun saa kunnolla kuvaan auringon kanssa. Tuon näytelmän lisäksi Eero havaitsi 7.7.2000 vain 15 minuuttia 23° ylempää parheeliaa. Havaintoaika on aika lyhyt varmuuden saamiseksi, joten jätämme hiukan tulkinnan varaa kyseiseen havaintoon.

Tiensuu, Karla

Vielä kesäkuun Norjassa viettänyt Karla tahkosi 13 havaintopäivää kyseisenä kuukautena, joista 10 Oslossa. Heinäkuun saldo Karlalla oli 9 havaintoa. Kesäkauden havainnot ovat kaikki turvallista A-lomaketavaraa. A-lomakkeen halosarakkeistakin Karla on tarvinnut vain neljää ensimmäistä. Otetaan nyt piirrosesimerkkinä 17.6.2000 Oslossa Kansallisteatterin seutuvilla tehty havainto kirkkaista 22° sivuavista kaarista täyden renkaan kera (Fig. 13).

Öhman, Teemu

Koko kesän varsin mielenkiintoisessa kesätyössä viettänyt Teemu ei kovin kummoisia havaintoja ole päässyt tekemään. Kesäkuun A-lomake on varsinainen ennätys: 13 havaintoa joista kaikissa 22° rengas ja vain yhdessä niistä lisänä 22° ylläsivuava kaari! Heinäkuun 12 havaintoa sisältää hiukan jo vaihtelua, mutta kovimmat muodot ovat 46° ylläsivuava 22.7.2000 ja zeniitinympäristön kaari 31.7.2000 (Fig. 14). Niin, Teemu voi kyllä olla huomattavasti eri mieltä tulkinnastani mielenkiintoisesta kesätyöstä, mutta ei siitä kivien potkimisesta sen enempää.

Uudet lomakkeet

Uuden vuosituhannen kanssa yhteensopivat havaintolomakkeet on tehty. Niitä saa toistaiseksi ainakin minulta ja Mäkelä lupasi laittaa kyseiset lomakkeet myös Ursan palvelimelle PDF-muodossa. Lomakkeita pitäisi saada myös Ursan toimiston kautta, mutta käytännössä se ei ole toiminut enää pitkään aikaan. Mainitulle asialle pitäisi tehdä jotain. Toisaalta olen saanut kuulla, että mahtavaa Ursaa ei kuulema pidä häiritä näin väpätöisistä asioista. Mutta Ursahan on perustettu edistämään harrastustoimintaa? Ehkä Cygnuksella valittu uusi jaostotoimikunta saa asiat kuntoon. Asioista tietämättömille sen verran valaistusta, että jaostotoimikunnan tarpeellisuus kävi ilmi vasta kun systeemi ei toiminutkaan. Tässä oli vähän klassista "huomaat tarvitsevasi ilmaa kun sitä ei enää ole" -oiretta.

Periaatteessa havaintolomakkeissa ei ole pienten viilailujen lisäksi muuta varsinaista uutta kuin A-lomakkeella oleva B-lomake -sarake. Kyseisessä sarakkeessa olevaan ympyrään (erotukseksi halomuotojen ruuduista) merkitään rasti, kun kyseisestä havainnosta on täytetty B-lomake. Jokaisen B-lomakehavainnon ajat ja muut havaintotiedot sekä havainnon A-lomakemuodot kirjataan myös A-lomakkeelle. Eli B-lomakkeella olevat A-muodot tulee löytyä myös A-lomakkeelta oikein merkittynä. Eli vielä toisin sanoin sanottuna: Jokainen havainto kirjataan jatkossa täydellisesti A-lomakkeelle, mutta jos havainnossa on B-lomakemuotoja, täytetään myös B-lomake ja rastitetaan A-lomakkeesta B-lomake-ympyrä merkiksi siitä. Miksi näin? Siksi, että vetäjä tai kuka tahansa joskus katsoo lomakkeita, saa pelkkää A-lomaketta katsoessaan varsin selvän kuvan kaikista havaintojakson havainnoista. Nyt pitää katsoa ensin A-lomake ja sitten selvittää vielä B-lomakkeet, että onko siellä havainto päivältä jota ei ole merkitty mitenkään A-lomakkeelle. A-lomaketta tulee siis pitään yhteenvetona havainnoista, jossa on esitelty kaikki havaintojakson eli kyseisen kuukauden A-muodot.

Ukkoshaloprojektiin liittyen lanseeramani T-synty tuntui eräistä hankalalta. Sekoittaa kuulema materiaalia jälkikäteen tutkittaessa. No, on sitä isompia muutoksiakin tehty, kuten se, että 46° ylläsivuava kaari otettiin B-lomakkeelta A-lomakkeelle ja Lowitzit siirrettiin A-lomakkeelta B-lomakemuodoiksi. Siinä perspektiivissä yhden uuden synnyn lisääminen luetteloon ei mielestäni sotke yhtään niin pahasti arkistoja kuin edellinen muutos. Varsinkin kun T-synty voidaan tulkita perinteisen luokituksen mukaan H-synnyksi. Alunperin ajattelin jopa keinovalohalojen lisäämistä kirjattaviin muotoihin, mutta jo ennen Cygnusta alkoi olla selvää, ettei se onnistu. Syy on yksinkertaisesti siinä, että keinovalohalojen raportointiin A-lomake on liian rajoittunut. Ilmeisesti jatkossa tulemme saamaan erillisen C-lomakkeen keinovaloille, mutta palataan siihen myöhemmin.

B-lomakkeen all-sky piirroksesta on poistettu ilmansuunnat. Syy on se, että on järkevämpi piirtää kokotaivaan piirros aurinko-orientoidusti eli aurinko suoraan alas. Ilmansuunnat voi aina lisätä horisonttiin pienillä viivoilla. Huomatkaa, että ilmansuuntia ei tarvitse merkata kuin kaksi vierekkäistä eli esimerkiksi etelän ja idän. Lisäksi all-sky piirrokseen on lisätty risti zeniittiin helpottamaan piirtämistä. Nykytekniikoilla kun kyseisen ristin häivyttäminen ei ole temppu eikä mikään. Cygnuksella jakamiini B-lomakkeisiin on tullut pieni muutos. Muutos koskee piirrostilojen sijaintia kun Riikonen huomasi, että lomaketta kahtia taittaessa piirrostilojen yläreunat sattuivat jäämään taitteeseen, siirsin ne alemmaksi.

Ursa Minor

Moni on varmaan huomannut ja kuullut, että yhteisellä Ursan jaostojen tiedotuslehdellä Ursa Minorilla on ongelma. Viime talven tolkuttomat myöhästymiset, kuten se, että numero 3/2000 ilmestyi ennen numeroa 2/2000 ei ole suurin niistä. Huhujen mukaan numero 2/2000 saattaa vielä ilmestyä. Valitettava tosiasia on, jos UMille ei löydy päätoimittajaa piakkoin on lehden tulevaisuus usvan peitossa. Mäkelän Veikko lupautui tekemään vielä tämä UMin Cygnuksella, mutta jatko on ainakin tätä kirjoitettaessa auki. UMin kohtalosta voi varmaankin lukea toisaalta tässä lehdessä lisää. Olen itse varautunut, että siinä anteeksiantamattomassa tilanteessa ettei UMia enää ole, halojaoston julkaisee omaa materiaalia jatkossakin. Ainakin netissä, mutta kenties peräti omana lehtenä. Itselläni ei kuitenkaan ole aikaa UMin päätoimittajuuteen tätänykyä, vaikka homman ehkä muuten osaisinkin. Toivon kuitenkin, että UMi jatkaa ja kehittyy edelleen jonkin osaavan ja aikatauluista kiinnipitävän henkilön tai henkilöiden toimesta.

Chile

Näillä näkymin ensi talvena saamme jälleen odotella maailmalta hurjia havaintoja. Etelämannerprojektin jälkijättöisenä seurauksena on neljän hengen tiimi lähdössä kuutiojään perään Chileen. No, toinen kuutijäänäytelmä olisi jo lottovoittoakin suurempi ihme, mutta ei missään nimessä mahdotonta. Retkikunta koostuu näillä näkymin herroista Walter Tape, Marko Riikonen ja Jukka Ruoskanen täydennettynä Leena Virralla. Jukka tosin tätä kirjoittaessa ei ole 100% varma lähdöstään, koska miehen lähteminen riippuu siitä saako hän työnantajaltaan vapaata projektia varten. Allekirjoittanuthan joutui juuri työn vuoksi kieltäytymään kunniasta, mutta täytyyhän ihmisen joskus tehdä oikeaakin työtä. Sitäpaitsi Chile on paikka, jonne matkustaminen yksityisesti ei ole mikään turhan iso projekti.

Kirjaprojekti kaipaa kuvia

Jaoston sähköpostilistaa seuraavaa ja Cygnuksella käyneet ovatkin jo kuulleet uutisia siitä, että professori Walter Tape ja allekirjoittanut on saanut aikaan julkaisusopimuksen AGUn (American Geophysical Union) kanssa halokirjasta. Sopimus on jo niin valmis, että se on tätä kirjoittaessani tulossa minulle allekirjoitettavaksi.

Seuraavalla sivulla on sähköpostilistalla jo ollut pyyntömme saada kuvia käytettäväksi kirjaamme varten.

Kirjaan ei voida ottaa kuin selkeimmät näytelmät, mutta toivoisin silti, että allekirjoittaneelle sataisi hyvä halokuvia joista valita. Erityisesti haussa ovat siis pyramidihalokuvat, mutta muunkin tyyppiset halonäytelmät kiinnostavat, joissa on joitain harvinaisuuksia erityisen hyvin esillä. Pelkkiä 22° renkaan kuvia ei tietenkään kannata lähetää, niitä meillä on jo omasta takaa ja emme sellaisia tarvitse. Sellaiset kuvat olisivat erittäin tervetulleita, joissa myös kuvan etualaan on kiinnitetty huomiota. Eli, pääasiassa kaipaamme pyramidi-
halokuvia, mutta myös muutkin harvinaisuuksia sisältävät kuvat kiinnostavat. Emme tosin ole vielä lopullisesti lyöneet lukkoon mitään rajanvetoa aihevalinnassa, joten vielä emme tiedä, mitä kirjaan otamme mukaan. Sopimuksen mukaan kirjasta tulee löytyä 110-200 sivua ja siihen nyt jotain mahtuu esittelemäänkin.

Kuvien mukaan on hyvä laittaa yhteystiedot selvästi kirjoitettuna ja mahdollisimman paljon tietoa itse kuvista, kuten milloin, missä ja millaisella objektiivilla kuvat on otettu.

Kirjan julkaisua lienee aikaisintaan kesällä 2003, joten vielä ei kannata alkaa sitä kyselemään. Allekirjoittanut lupaa arpoa yhden kappaleen kyseistä kirjaa niiden kuvia lähettäneiden kesken, joidenka kuvia ei käytetä kirjassa!

Koska Ursa Minorinkaan levitys ei liian laajaa ole, niin laittakaa sana kiertämään.

Syksyä päin

Paljon jäi taas käymättä läpi, mutta olkoon. Havaintojen tilastointi- tai paremminkin tietokantaprojektia ei ainakaan allekirjoittanut ole ehtinyt juurikaan pohtia viime aikoina. WWW-sivutkin jäivät nyt esittelemättä.

Mutta syksy on tulossa ja haloihmiset toivovat ettei tästä syksystä tule synkkää ja pimeää vaan kuulaiden yläpilvisien päivien katkeamaton virta.

Toivottavasti näemme viellä Ursa Minorin välitykselläkin... Päätoimittajan hommista kiinnostuneet ottakoot yhteyden esimerkiksi Mäkelän Veikkoon tai jaostotoimikuntaan.

Jarmo Moilanen

English summary

Hello everybody!

Summer season is over and there was several nice halo displays in Finland. One Wegener anthelic arc was observed and couple of nice odd radius displays.

Talking about odd radius displays, see Walter Tape's and my request for good halo photos in the previous page. We need photos for our coming book.

Other news is that a finnish-american party of four is about to spent several months in Chile to study halos in upper cloud level. Lets wish a good luck for the expedition!

The famous Ursa Minor, which you are reading right now, is in deep trouble. Ursa has been looking for new chief editor without any success. It is even possible that Ursa Minor doesn't exist after this issue. Lets hope that we find somebody to do the job.

If that unforgiven situation occurs that Ursa Minor does not come out any more, I have some backup plans to get material of halosection published somehow. First possibility is the internet and the other one is a halosection's own publication.

Maybe some of you noticed that I was talking about Cumulonimbus clouds in Ursa Minor 3/2000 when I wrote about cirrocumulus clouds. In the same issue of Ursa Minor I got observation place of Simo Aikioniemi wrong, I wrote Kiikkoinen but the right name is Kiikoinen.