Otan tarkempaan syyniin Simo Aikioniemen lähettämän runsaan havaintomateriaalin viime vuodelta ensi numerossa, tällä kertaa minulta loppui aika. Otetaan nyt tähän oheen piirros Simon havaitsemasta 6.5.1999 näytelmästä, joka jäi yhdeksi viime vuoden parhaista näytelmistä yhdessä Viitasaaren kanssa.

Helmi- ja maaliskuun havaintojakin tuli postista aivan niin kuin pitääkin. Mutta mistään havaintovyörystä ei voida puhua.

Aikioniemi, Simo

On aina ilahduttavaa saada havaintoja joltain, joka on ollut pitkään hiljaan. Simon kohdalla hiljaa olo tosin ei ole ollut kuin vajaa vuoden mittainen. Simohan saalisti aikoinaan Savukoskella paikallisen "jengin" mukana aika raivoisasti haloja. Joukkoon mahtuu monia hienoja näytelmiä. Simolta tuli viime vuoden loppuosan havaintojakin runsaasti, mutta kuten lupasin jo aiemmin, palaan niihin herkkuihin ensi numerossa (jospa minulla sitten olisi paremmin aikaa). Simo on näköjään palannut Savukosken maisemiin. Havainnot tämän vuosituhannen puolelta alkavat sieltä helmikuun lopulta. Heti kolme komeaa zeniitinympäristön kaarta melkein peräkkäisinä päivinä! Havaitsija Savukoskella on hieno asia! Maaliskuulta on runsaasti pientä sievää ja vähän parempaakin. Zeniitinympäristön kaaria (5.3., 6.3. ja 27.3.) löytyy Simon maaliskuun papereista samoin kuin pari horisonttirengastakin (16.3. ja 26.3.).

Jakelta tuli taas tasavahvoja piirroshavaintoja. Havaintojakin mies on kerännyt ihan kiitettävästi Oulun suunnalla. Helmikuun 13 havaintoa pitää sisällään yhden B-lomakkeenkin vaikka aihetta olisi ollut kahteen. B-lomakkeelle päässeessä tapauksessa kyseessä oli 21.2. näkynyt jääsumunäytelmä, jonka Jarkko havaitsi kämppiksensä ikkunasta. Näytelmässä oli horisontin alapuolisia haloja: todella kirkas ala-aurinko höystettynä "normaalin jääsumusaurin veroisilla alasaureilla!". Jaken kuvissa näkyy alasaurit maata vasten. Zeniitinympäristön kaarikin oli mukana näytelmässä. Maaliskuulta 18 havaintoa, joukossa kolme zeniitinympäristön kaarta. 24.2. Oulussa näkyi varsin mainio jääsumunäytelmä, jossa oli selvää Lowitz-kehitystä sivuauringosta ylöspäin. Kuvassa Lowitzit näkyvät varsin mainiosti. Kyseessä olevan muodon selittäisi, näin nopealla tutkimuksella, ylempi Lowitzin kaari. Tosin mukana voi olla myös rengasmaista Lowitzia.

Jyri on tehnyt havaintoja verta roiskuen aito veritahra havaintolomakkeella). Helsinki ei ole riittänyt havaintopaikaksi vaan Jyri on käynyt ihailemassa Vuokatin haloja. Eikä mikään turha reissu, sillä 26.2. Jyri havaitsi alasivuauringot ala-auringon kanssa. Sinällänsä alasivuaurinko ei hirvittävä harvinaisuus ole, vaikka oikeuttaakin B-lomakkeen sotkemisen. Mutta Jyrin tapauksen arvoa nostaa se, että tämä alasivuaurinko näkyi auton konepellillä. Se ei mikään ihme ole, olen itsekkin nähnyt alasivuauringon auton katolla muutamia kertoja. Sotkamon Vuokatilla tekemissään havainnoissa Jyrillä on muitakin lähinäytelmiä, mm. pilareita ja ala-aurinkoja maisemaa vasten. Myös muuta zeniitinympäristön kaari on tarttunut havaintojen joukkoon. 24.2. Jyri kertoo nähneensä kaksi 46° allasivuavan näköistä kaarta 22° etäisyydellä auringosta. Havainnon kestoaika oli varsin lyhyt ja piirros viittaa vahvasti mahdollisuuteen, että Jyri näki 22° renkaan matalalla olevassa jääkidepilvessä. Lyhyiden 22° renkaan pätkien muodon hahmottaminen ei ole varsin helppoa ja virhetulkinnan mahdolllisuus on hyvin suuri. Lisäksi 25.3. Jyri on nähnyt eksoottisen horisonttirenkaan pätkän Helsingissä.

Turun miehellä on ilmeisesti lomakkeet loppuneet. Mutta selvät lomakkeet mies on saanut käsinkin väännettyä. Helmikuun seitsemän havaintoa sisältävät tavan tavaraa. Maaliskuussa mukaan on ehtinyt muutamia zeniitinympäristön kaariakin. 22.3. Ismon aurinkolasit on olleet hukassa, mutta hyvinhän tuo zykkikin on siellä näkynyt.

Kovin heikosti näkyi haloja täällä Oulujärven rannoilla, jonne muutin siis virallisestikkin helmikuun ensimmäinen päivä. Ala-aurinkoja saalistin kolme helmikuussa. Ei oikeastaan mitään sen ihmeempää. Kevään ensimmäisiä parempia näytelmiä oli 16. maaliskuuta näkynyt pikkunäytelmä, jossa oli parhaana zeniitinympäristön kaari ja 46° ylläsivuava kaari.

Nieuwenhuys, Frank

Jaoston ainoa aktiivi, joka puhuu hollantia, raportoi helmikuulta (en ole saanut maaliskuun havaintoja) jälleen masentavan määrän haloja eli 21 havaintoa. Zeniitinympäristön kaaria on näkynyt ihan riittävästi, jos yhdeksää zykkiä kuukaudessa pitää riittävänä. Harvinaiset halot on sentään uupuneet kyseiseltä kuukaudelta.

Juha on helmikuussa laajentanut havaintohorisonttiaan hakemalla pari havaintoa Torniosta ja Muoniosta asti. Materiaali ei varsinaisesti säväytä, mutta 19.2. Torniossa näkynyt "Aivan häikäisevän kirkas 22 asteinen aivan silmieni edessä jääsumussa!" varmasti kruunaisi monen muunkin havaitsijan heikompia kuukausia. Kaikkiaan kolme havaintoa helmikuulta ja yksi maaliskuulta täytettynä samalle lomakkeelle.

Penttinen, Martti

Virtojen mieheltä tulivat tammi ja helmikuun havaintolomakkeet. Maaliskuu ilmeisesti uupuu ihan vetäjän saamattomuutta, en saanut ajoissa lähettettyä hänelle lisää lomakkeita. Tammikuun havainnothan tuli mainittua edellisessä UMissa, joka tätä kirjoittaessani 18.4. eli viimeisenä mahdollisena iltana, ei ole vielä saapunut. B-lomakkeelta löytyy piirros myös 20-21.1. näkyneestä ellipsistä. Penttisen mukaan kyseessä oli "yhtenäinen soikea rengas". Tämä ellipsi oli noin 4° kokoinen. Helmikuun saalis Martilla oli varsin tavanomainen.

Pohjoisin havaitsijamme lähetti pitkän listan havaintoja, valitettavasti ilman minkään valtakunnan piirroksia, edes huonoja sellaisia. Määrät on varsin kiitettävät, helmikuussa Marko saalisti peräti 24 havaintoa ja maaliskuultakin 23. Erikoisimpia havaintoja oli alakuu, joka näkyi 15-16.2. Havainnoissa on paljon jääsumunäytelmiä, mutta mitään Etelämanner tai Resolute meininkiä ei Marko ole päässyt näkemään. Parhain näytelmä oli 29.2. Saariselällä näkynyt pikkuinen multihalo jossa oli zeniitinympäristön kaari ja 46° ylläsivuava.

Siljama, Markku

Mäntyharjun suunnalla vaikutta Markku oli havainnut haloja lentokoneesta käsin helmikuun 28. päivä. Kyseessä oli Markkun elämän ensimmäinen halohavainto Ursalle. Jostain havaintoura on aloitettava. Eikä havainto 22° allasivuavasta, ala-auringosta ja alasivuauringosta lentokoneesta aivan pöllöimpiä aloituksia ole. Edelle menee kenties Rainer Vilkkilän Viitasaaren näytelmä ja pari muuta hyvää "uran" aloitusta. Harmi vaan, että usein halohavaitsijan urasta on tullut turhan lyhyt.

Norjan kirjeenvaihtajalta tuli jälleen varsin mukiinmeneviä havaintoja. Mutta mikä parasta, havainnot on huolella piirretty ja dokumentoitu, jopa havainnot pilareista. Kuinka tämän taudin saisi leviämään muihinkin havaitsijoihin? B-lomakkeen Karla joutui täyttämään Oslossa 27.3. kun sivuaurinkojen ja pilarin säestämänä auringon ympärillä näkyi 3x6° elliptinen hehku. Karla itse poukkoilee selityksessä kehien ja ellipsihalon seutuvilla ja täytyy sanoa, ettei aivan yksiselitteistä ratkaisua taida löytyä vaikka havaintokertomus on todella seikkaperäinen. Karla kertoo mm. että: "tämä oli reunoiltaan diffuusi". Itse pitäisin tuota kehään viittaavana toisin kuin Karla. kehillähän ei periaatteessa ole ulkoreunaa. Usein selvien värien rajat vain mieletään sellaisiksi. Tässä voisi olla kyseessä kehän raakile, joka ei yllä aivan punaiseen asti, sillä värin Karla kertoo olevan "lievästi keltaiseen vivahtavan". Elliptisyys silti vaivaa havainnossa. Pisarakehäthän ovat aina enempi tai vähempi pyöreitä, ei elliptisiä. Karlan mukaan koivu, tammi ja ehkä myös leppä sekä pähkinäpensas aloittelivat kukintaa noihin aikoihin. Mutta en tosiaan uskalla tuomita tätä havaintoa mihinkään suuntaan tältä pohjalta.

Aakkosjärjestyksessä esiteltyjen katsausten viimeiseksi aina jäävä Teemu ei missään nimessä ole havaintosaaliillaan viimeinen. Helmikuun 16 ja maaliskuun 14 havaintoa on varsin hyvä saalis. Materiaali on ollut pääasiassa tutun turvallista. Muutama zeniitinympäristön kaari on ilahduttanut matkan varrella (17.2., 5.3. ja 16.3.). Teemu on myös mättänyt luntakin ilmaan ja saanut siten muutamia haloja näkyviin viitenä eri päivänä. Parhaimmat pöllytykset ovat tuottaneet 46° renkaan pätkiä.

Oli puhetta siitä, että pitäisi esitellä saatavilla olevia halosimulaatio-ohjelmia. No, omaa aikaani ei ole liiennyt siihen projektiin vielä, mutta aloitetaan jostain. Internetistä löytyy kaikkea - sanotaan. Löytyy sieltä ainakin yksi pätevän tuntuinen simulaatio-ohjelmakin, jossa tosin on aika erikoisia ratkaisuja. Mutta yhtä kaikki, ohjelma toimii ja on varsin monipuolinen. Ohjelman takaa löytyvät herrat nimeltä Les Cowley ja Michael Schroeder. Edellisen herran kanssa on tullut keskusteltua sähköpostitse useastikkin. Ensin mainittu asustaa Englannissa ja jälkimmäinen USAssa. Heidän ohjelmansa uusimman version, Halo 2.0, voi halukkaat ladata netistä ja www.lc.dial.pipex.com/halo/halosim.htm on osoite. Yhteen kirjoitettuna tietenkin. Toinenkin osoite on myös olemassa, mutta toivottavasti tuo osoite toimii.