Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Osittainen auringonpimennys luo ihanteelliset yöt perseidien tähdenlennoille

Pimennyksen syvimmän hetken suuruus eri puolilla Suomea. Kuva Ursa / Veikko Mäkelä

3.8.2018

Koko maassa nähdään osittainen auringonpimennys lauantaina 11.8. Pimennys näkyy parhaiten pohjoisessa ja heikoiten eteläisessä Suomessa. Koska Kuu on pimennyksen vuoksi päivätaivaalla, tänä vuonna on erittäin otolliset puitteet havaita perseidien tähdenlentoparvea. Parven aktiivisin huippu osuu maanantain vastaiselle yölle 12.–13.8. mutta koko viikonlopun aamuyöt ovat hyvää havaintoaikaa.

Auringonpimennys nähdään silloin, kun Kuu menee radallaan Maasta katsottuna Auringon eteen. Koska Kuu kiertää Maata hiukan kallellaan olevalla radalla, pimennyksiä ei tapahdu joka kuukausi, vaan Kuu kulkee taivaalla yleensä joko Auringon kiekon yli tai ali.

Nyt nähtävä osittainen auringonpimennys on yhteydessä 27.–28.7. tapahtuneeseen täydelliseen kuunpimennykseen. Auringon- ja kuunpimennykset tapahtuvat nimittäin kahden viikon välein 1–3 pimennyksen sarjoina. Jaksottaisuus johtuu siitä, että auringon- ja kuunpimennyksiä voi tapahtua vain, kun Kuun kallistunut rata on sopivasti kääntyneenä Maan ja Auringon suhteen. Radan asento kääntyy verkkaisesti, mutta Kuu saattaa ennättää sujahtaa kolmekin kertaa Auringon editse ja/tai Maan varjoon ennen kuin rata on kääntynyt siten, että pimennyksiä ei enää tapahdu -- ennen kuin rata on kääntynyt taas sopivaan asentoon. Tähän menee 173 vuorokautta. Tämän jälkeen voidaan nähdä uusi pimennysrypäs.

Täydellinen auringonpimennys voidaan nähdä vain hyvin pienellä alueella, jossa Kuu sattuu peittämään Auringon täysin. Nyt tapahtuvaa pimennystä ei voi nähdä täydellisenä missään päin maapalloa, vaan Kuun heittämä syvin varjo pyyhkäisee pohjoisnavan yli. Parhaiten pimennys näkyy Venäjän koillisosissa (sekä Pohjoisnavalla).

Pimennyksen ajankohta tuo tähdenlennot hyvin näkyviin

Perseidien tähdenlentoparvi on usein yksi vuoden näyttävimmistä. Parven tähdenlentoja eli meteoreja voidaan nähdä yötaivaalla harvakseltaan jo nyt ja aina 24.8. saakka, mutta valtaosa tähdenlennoista nähdään välillä 10.–14.8. Koko ensi viikon viikonloppu on hyvää perseidisesonkia, mutta parasta tähdenlentojen havaintoaikaa on maanantain vastainen yö 12.–13.8. Koska Kuu on päivätaivaalla pimentämässä lauantaina Aurinkoa ja eletään uudenkuun vaihetta, se ei valaise yötaivasta ja peitä näin loisteellaan himmeämpiä tähdenlentoja näkyvistä.

Osa perseidien meteoreista voi olla melko kirkkaita. Perseideistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat näyttää punertavilta. Parven tähdenlennot näyttävät tulevan nimensä mukaisesti Perseuksen tähtikuvion suunnalta. Perseus on Auringon laskiessa melko korkealla koillistaivaalla ja pysyttelee koillisen ja idän suunnalla koko yön, mutta tähtikuvion tarkkaa paikkaa ei tarvitse löytää voidakseen nähdä tähdenlentoja, sillä niitä näkyy ympäri taivasta. Katse kannattaa suunnata korkealle taivaalle koillisen ja idän välille.

Meteorien havaitseminen on sitä helpompaa, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän siellä on pilviä. Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia, perseidejä näkyy käytännössä vain Oulun eteläpuolella. Tähdenlentoja näkyy eniten aamuyöllä puolenyön ja aamukahden välillä, mutta kirkkaimpia niistä voi nähdä heti pimeän laskettua, mikäli taivas on selkeä.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Vaikka ilta olisi muuten leuto, maassa makaillessa tulee nopeasti kylmä. Lämmin pukeutuminen siis kannattaa. Tähdenlentoja näkyy sitä enemmän, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän siellä on pilviä.

Auringonpimennyksiä voi tarkkailla turvallisesti erityisten auringonkatselulasien avulla. Kuva Ursa

Silmät suojattava auringonpimennyksen aikana

Kun Aurinkoa tarkkailee pimennyksen aikana, on syytä muistaa, että Auringon säteily on haitaksi suojaamattomalle silmälle. Näkymätön infrapuna- eli lämpösäteily aiheuttaa verkkokalvolla vaurioita jo muutamassa sekunnissa, eikä vahinkoa huomaa heti. Pimennyksen aikana on kuitenkin täysin turvallista mennä normaalisti ulos, oleellista on ettei Aurinkoon katso suoraan.

Muun muassa Ursan verkkokaupasta voi tilata CE-hyväksyttyjä ja EU:n henkilösuojaindirektiivin mukaisia pimennyslaseja sekä kaukoputkiin tarkoitettua suodatinkalvoa. Myös hitsarinlasi numero 14 suodattaa infrapunasäteilyä riittävän hyvin. Valotettuja filmejä, noettuja laseja tai tavallisia aurinkolaseja ei tule käyttää pimennyksen tarkkailuun.

Pimennyksen kulkua voi seurata missä vain, kunhan taivas on riittävän selkeä. Tähtiharrastusyhdistykset ympäri Suomea järjestävät myös pimennyksen seurantatapahtumia. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa seuraa pimennystä Kaivopuiston tähtitornilla klo 11.51 alkaen.

Suomessa nähtiin edellisen kerran osittainen auringonpimennys 20.3.2015 ja seuraava osittainen auringonpimennys nähdään koko maassa kesäkuussa 2021. Täydellinen pimennys havaitaan samalla paikkakunnalla keskimäärin kerran 400 vuodessa. Suomessa edellinen täydellinen auringonpimennys nähtiin heinäkuussa 1990, ja seuraavan kerran tämä tapahtuu vasta lokakuussa 2126.

Pimennyksen alun, syvimmän vaiheen eli maksimin ja lopun ajanhetket sekä pimennyksen suuruus (%) syvimmän pimennyksen hetkellä

paikka	alku (hh.mm.ss)	maksimi (hh.mm.ss)	pimennys-%	loppu (hh.mm.ss)
Kilpisjärvi	11.31.48	12.15.44	28	13.00.09
Utsjoki	11.34.54	12.20.42	31	13.06.47
Sodankylä	11.36.57	12.20.03	26	13.03.30
Oulu	11.39.23	12.18.48	20	12.58.32
Vaasa	11.40.14	12.14.28	14	12.49.06
Jyväskylä	11.45.10	12.18.46	13	12.52.39
Joensuu	11.47.06	12.23.28	16	13.00.01
Maarianhamina	11.47.33	12.11.48	7	12.36.18
Helsinki	11.51.01	12.17.47	8	12.44.45

Täydennys 3.8. klo 10.47: muokattu tekstissä tähdenlentoparven nimi kirjoitettavaksi aina pienellä sekä selkiytetty tähdenlentojen näkymisen ihanteellisuutta uudenkuun vaiheesta eikä suoraan pimennyksestä johtuvaksi.