Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Kevään 2021 esitelmät
Esitelmät pidetään pandemian johdosta Zoom-webinaareina ja ne tulevat katsottaviksi seuraavana päivänä Ursan YouTube-kanavalla. Kutakin esitelmää mahtuu kuuntelemaan 500 henkeä.
Zoomin käyttö ei vaadi profiilin luomista, mutta ohjelma pyytää ensimmäisellä käyttökerralla lataamaan apuohjelman. Lataus ja asennus ovat helppoja ja niihin menee korkeintaan muutama minuutti. Mikäli kaipaat kuvallisia ohjeita asennukseen, löydät ne Opintokeskus Siviksen sivulta.
Esitykset alkavat kello 18.00 ja kestävät noin tunnin. Niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja ne ovat kaikille avoimia ja ilmaisia.
Ehdota esitelmöijää tai aihetta
Katso täältä kaikki Ursan videoidut esitelmät
Esitelmien järjestämistä tukee Opintokeskus Sivis. Ursan juhlavuoden ohjelmaa tukevat Tieteen tiedotus ry ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
/ Nick Risinger
23.3. Elämä maailmankaikkeudessa ja maapallolla sadan vuoden kuluttua
Elämää tiedetään syntyneen ainoastaan yhdessä paikassa: maapallolla. Silti sen etsiminen muualta otetaan yhä enemmän vakavissaan. Vasta Marsiin laskeutuneen Perseverance-mönkijän ykköstehtävä on etsiä merkkejä muinaisesta elämästä.
Samaan aikaan tunnemme vain yhdenlaista elämää. Millainen elinpaikka on aurinkokuntamme ja Maa-planeettamme osana sitä? Mitä voimme edes arvailla muunlaisesta elämästä? Mitä voimme päätellä elämän mahdollisuuksista muualla maailmankaikkeudessa? Onko lähdettävä aurinkokuntaa kauemmas kalaan?
Puhujana astrobiologiaan erikoistunut tähtitieteilijä, dosentti Harry Lehto Turun yliopistosta.
Katso esitelmätallenne YouTubessa: https://youtu.be/DZLxnYG4cdg
30.3. Syvän kallioperän mikrobit Maan ulkopuolisen elämän malleina
Peruskallion käyttö joko energian tai lämmön lähteenä (geotermiset lämpökaivot), matkustusreittinä (metro- ja junatunnelit) sekä raaka-aineiden lähteenä (kaivokset) yleistyy niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Jopa usean kilometrin syvyyteen ulottuvista rei’istä voidaan myös tutkia syvällä maapallon kallioperässä eläviä mikrobeja.
Tutkimus avaa uudenlaisen ikkunan siihen, minkälaista elämää saattaisi olla esimerkiksi Marsissa. Marsin pinnalla olot ovat elämälle hyvin epäsuotuisat, mutta "kiven sisässä" eliöt voisivat selvitä. Syväreikien elämää, eli nk. syväbiosfääriä on tutkittu Suomessa mm. Outokummun tieteellisestä, 2,5 km syvästä tutkimusreiästä, Otaniemeen kairattavasta St1:n jopa 6 km syvyyteen yltävästä lämpökaivosta, sekä Pyhäsalmen kaivoksesta.
Minkälaista elämää löytyy syvältä maapallon kallioperästä? Entä mitä se voi kertoa meille elämästä muilla taivaankappaleilla? Miten voisimme tunnistaa merkit syvällä kallioperässä muhivasta elämästä vierailla planeetoilla?
Puhujana erikoistutkija Lotta Purkamo Geologian tutkimuskeskuksesta.
Katso esitelmätallenne YouTubessa: https://youtu.be/Qj46ZM8J1Cc
6.4. Elämä maapallolla
Maapallon jokainen kolkka kuhisee elämää. Noin neljä miljardia vuotta sitten yksinkertaisista yhdisteistä muodostui sellaista toiminnallista monimuotoisuutta, jota elottomassa luonnossa ei esiinny. Elämän erikoisimmat ominaisuudet ovat sen kyky lisääntyä ja sopeutua. Suuret ympäristömuutokset ovat aiheuttaneet toistuvasti suuria sukupuuttoja, mutta niiden jälkeen elämä on aina noussut uuteen kasvuun ja kukoistukseen – ainakin tähän asti.
Miten elämä oikein sai alkunsa maapallolla? Minkälaiset asiat vaikuttivat sen kehittymiseen ja monipuolistumiseen? Miltä näyttää maapallon elämän tulevaisuus?
Puhujana astrobiologiaan ja elämän syntyyn erikoistunut kasvivirologi ja tietokirjailija, dosentti Kirsi Lehto Turun yliopistosta.
Katso esitelmätallenne YouTubessa: https://youtu.be/1MhqAq9h0bk
13.4. Teknisen sivilisaation tulevaisuudennäkymiä
Kaupallinen avaruustoiminta on vilkastunut ja lentojen odotetaan halpenevan. Yksityiset tahot ovat keräämässä miljardien alkupääomaa Mars-siirtokunnan perustamista varten.
Onko elämän ja ihmisen levittäytyminen maapallon ulkopuolelle realistinen ajatus, ja mitä ongelmia siihen sisältyy? Millaisia haasteita Marsiin perustetut siirtokunnat kohtaisivat? Olisiko Marsin sijaan parempi rakentaa avaruusasemia – pyöriviä, keinopainovoimallisia avaruussaarekkeita? Millaisia elämänlaadun parannuksia ja taloudellisia etuja avaruusasuminen voisi tarjota verrattuna maapalloon?
Puhujana tutkimuspäällikkö ja sähköpurjeen kehittäjä Pekka Janhunen Ilmatieteen laitokselta.
Katso esitelmätallenne YouTubessa: https://youtu.be/ag7otqFikZ8
