4.8.2020

Perseidit on yksi näyttävimmistä tähdenlentoparvista. Parasta havaintoaikaa ovat yöt 10.–14.8. ja aivan erityisesti keskiviikon ja torstain välinen yö 12./13.8.

Perseidit kuuluvat yhteen kolmesta runsaimmasta tähdenlentoparvesta joulukuun geminidien ja tammikuun kvadrantidien ohella. Perseidit ovat näistä kuitenkin mukavimpia havaita: yöt ovat yleensä edelleen lämpimiä, eikä pilvisyys haittaa havaintoja niin usein kuin talvikuukausina. Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia ilman Kuun vaikutustakin, perseidejä näkyy käytännössä vain Oulun eteläpuolella.

Parveen kuuluvia tähdenlentoja eli meteoreja voidaan nähdä yötaivaalla harvakseltaan 17.7. alkaen ja aina 24.8. saakka, mutta valtaosa tähdenlennoista nähdään välillä 10.–14.8. Parasta tähdenlentojen havaintoaikaa on keskiviikon ja torstain välinen alkuyö 12./13.8. noin kello 23 eteenpäin, jolloin voi  tunnin aikana nähdä parhaimmillaan muutamia kymmeniä parveen kuuluvia tähdenlentoja.

Lähellä viimeistä neljännestään oleva Kuu nousee itätaivaalle iltayöstä ja sen valo vähentää sitä enemmän havaittavien meteorien määrää, mitä korkeammalle se on ehtinyt nousta. Kuu nousee Helsingissä 23.36 ja Oulussa 22.53.

Kiireetön näkee enemmän

Osa parven meteoreista on melko kirkkaita. Perseideistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat näyttää punertavilta. Tähdenlennot näyttävät tulevan nimensä mukaisesti Perseuksen tähtikuvion suunnalta.

Perseus on Auringon laskiessa melko korkealla koillistaivaalla ja pysyttelee koillisen ja idän suunnalla koko yön, mutta tähtikuvion tarkkaa paikkaa ei tarvitse löytää voidakseen nähdä tähdenlentoja, sillä niitä näkyy ympäri taivasta.

Meteorien havaitseminen on sitä helpompaa, mitä pimeämpi taivas on, mitä enemmän sitä on näkyvissä ja mitä vähemmän siellä on pilviä. Kannattaa siis hakeutua avoimelle paikalle kauas taajamien valoista. Pimeitä havaintopaikkoja voi etsiä vaikkapa Taivaanvahdin Tuhannen tähden paikkojen kartalta.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Vaikka ilta olisi muuten leuto, maassa makaillessa tulee nopeasti kylmä. Lämmin pukeutuminen siis kannattaa. Tähdenlentoja näkyy sitä enemmän, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän siellä on pilviä.

Toistuva ilmiö

Säännölliset meteoriparvet kuten perseidit johtuvat pyrstötähtien eli komeettojen ydinten murusista, joita komeetat jättävät radalleen kiertäessään Auringon ympäri. Mikäli maapallon rata risteää tämän pölyn kanssa, osa tästä materiaalista voi ajautua Maan ilmakehään.

Perseidit aiheuttaa pyrstötähti nimeltä Swift-Tuttle, joka kiertää Auringon kerran 133 vuodessa. Sen ytimen halkaisija on noin 26 km. Suurikokoisen komeetan rata on kuitenkin hyvin tunnettu, eikä Swift-Tuttle ole törmäämässä maapalloon aikanaan seuraavaan 2 000 vuoteen. On arvioitu, että törmätessään Maahan sillä olisi noin 28 kertaa niin paljon energiaa kuin dinosaurusten valtakauden päättymiseen yhdistetyllä asteroidin tai komeetan törmäyksellä 66 miljoonaa vuotta sitten.

Ilmakehään putoava komeettapöly kuumentaa välitöntä ilmaa ympärillään hehkuvan kuumaksi, mikä synnyttää ilmaan valoviiruja, joita kutsutaan tähdenlennoiksi. Perseidien aktiivisimman vaiheen aikana voi näkyä myös poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja eli tulipalloja.

Perseidit, kuten muutkin yleisesti tunnetut meteoriparvet, aiheuttaa tähdenlentoja vuosittain aina suunnilleen samaan aikaan. Elokuussa on aktiivisena myös muutama merkittävästi niukempi parvi, Vesimiehen suunnalta tulevat eteläiset delta-akvaridit sekä Joutsenen suunnalta tulevat kappa-cygnidit, joita perseidejä katseleva saattaa nähdä muutaman. Myös satunnaisia, mihinkään parveen kuulumattomia tähdenlentoja voi nähdä minä tahansa yönä.

Materiaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1. Perseidien tähdenlento maiseman yllä kuvattuna Inkoossa vuonna 2018 jpg
Kuva © Keijo Lehtimäki, käyttölupa vain tämän uutisen yhteydessä

Lisätietoja

Anne Liljeström
tiedottaja, Ursa
09 6840 4010
anne.liljestrom@ursa.fi