Ursan tiedote
30.8.2021

Aurigidien tähdenlentoparvi on runsaudeltaan normaalisti hyvin vaatimaton. Tänä vuonna sille on kuitenkin ennustettu tavanomaista runsaampi maksimi. Heti puolenyön jälkeen 1.9. sille odotetaan vain noin puolen tunnin mittaista aktiivisuuspiikkiä, jonka aikana on mahdollista nähdä parikymmentä tähdenlentoa.

Aurigidien tähdenlentoparveen kuuluvia meteoreja voidaan nähdä 28.8.–5.9. Normaalisti aurigideja nähdään vain noin viisi tunnissa. Määrän on kuitenkin huomattu ajoittain kasvavan tästä huomattavasti.

Edellisen kerran parvella havaittiin nopea runsastuminen vuonna 2019. Tämän poikkeavan aktiivisuuden perusteella on laskettu, että myös tänä vuonna aurigideilla saatetaan nähdä voimakas runsastuminen.

"Tämän vuoden piikin on ennustettu tapahtuvan 1.9. klo 00.35 Suomen aikaa, ja se kestää yhteensä puolisen tuntia", kertoo Ursan meteoriharrastusryhmän vetäjä Jaakko Visuri. "Tarkkaa aikaa piikille ei tiedetä, vaan kellonaika voi elää noin 15 minuuttia ennustetun maksimin molemmin puolin."

Tähdenlentoja saattaa siis alkaa näkyä runsaammin välillä 00.20 – 00.50, minkä jälkeen aktiivisuutta ennustetaan jatkuvan noin 30 minuutin ajan. Sen aikana hyvissä oloissa voinee nähdä parikymmentä tähdenlentoa.

Tarkkaa syytä parven ajoittaisiin runsastumisiin ei tunneta, vaikka sille on esitetty useita eri teorioita. Tänä vuonna tehdyt havainnot saattavat auttaa tutkijoita karsimaan toimimattomia teorioita pois. Myös se, että ennustettua aktiivisuutta ei tänä vuonna olisikaan, auttaisi ymmärtämään tähdenlentoparvien dynamiikkaa paremmin.

Näin havaitset aurigideja

Aurigidien tähdenlennot ovat melko nopeita ja näyttävät tulevan taivaalta Ajomiehen tähdistön Capella-tähden suunnalta. Tähdistö on aktiivisuushuipun aikaan matalalla koillisessa, mutta tähtikuvion tarkkaa paikkaa ei tarvitse löytää voidakseen nähdä tähdenlentoja, sillä niitä näkyy ympäri taivasta.

Vähenevä Kuu on juuri Ajomiehen alapuolella ja haittaa kirkkaudellaan havaintoja. Siksikään ei kannata katsoa suoraan Ajomiestä kohti, jotta hämäränäkö ei turhaan kärsisi, ja himmeämmät tähdenlennot voisi erottaa taivaalta.

Meteoreja näkyy sitä enemmän, mitä pimeämpi taivas on, mitä enemmän sitä näkyy, ja mitä vähemmän siellä on pilviä. Kannattaa siis hakeutua avoimelle paikalle kauas taajamien valoista. Pimeitä havaintopaikkoja voi etsiä vaikkapa Taivaanvahdin Tuhannen tähden paikkojen kartalta.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä.  Lämmin pukeutuminen kannattaa, jotta havaintoja ei tarvitse lopettaa vain siksi, että tulee kylmä. Kiikareita tai muita havaintovälineitä ei tarvita.

Tähdenlennot johtuvat komeettapölystä

Aurigidit, kuten muutkin tähdenlentoparvet, johtuvat pyrstötähtien eli komeettojen ydinten murusista ja pölystä, joita komeetat jättävät radalleen kiertäessään Auringon ympäri. Mikäli maapallon rata risteää tämän materiaalin kanssa, osa siitä voi ajautua Maan ilmakehään. Koska vana pysyttelee käytännössä paikoillaan avaruudessa, Maa kohtaa sen vuosittain samaan aikaan, mikä selittää parvien säännöllisyyden.

Aurigidit on yhdistetty Kiess (C/1911 N1) -komeettaan. Se kiertää Auringon kerran noin 2 500 vuodessa. Se kävi edellisen kerran aurinkokunnan sisäosissa vuonna 1911.

Lisätietoja

Anne Liljeström
tiedottaja, Ursa
09 6840 4010
anne.liljestrom@ursa.fi