20.4.2022

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU on nyt päättänyt antaa nimen Tähtiseuraursa asteroidille numero 6073. Kohteen löysi vuonna 1939 Ursan perustaja, professori Yrjö Väisälä. Yhdeksänkilometrinen kappale kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin ratojen välissä.

Idean asteroidin nimeämisestä sai professori Heikki Oja syksyllä 2021. "Eräs toimittaja otti minuun yhteyttä ja kysyi, millaisia Jumalaan tai uskontoon liittyviä nimiä taivaan nimistöstä löytyy", hän kertoo.

"Silloin huomasin, että Väisälän löytämistä kappaleista viimeinen, asteroidi numero 6073 oli yhä nimeämättä. Samaan aikaan oli käynnissä Ursan satavuotisjuhlavuosi, joten tästä se idea lopulta lähti."

"Ajattelin, että olisi komea kunnianosoitus Ursalle saada nimi taivaalle", Oja sanoo. "Nimikkoasteroidi on sopiva tapa juhlistaa tähtiyhdistyksen pitkää taivalta."

Nyt nimetyn asteroidin löysi Turussa lokakuun 18. päivänä vuonna 1939 Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen professori Yrjö Väisälä, joka oli aiemmin toiminut Ursan perustajana. Väisälä tunnettiin kansainvälisesti lähinnä geodesiasta, mutta hän löysi myös 128 uutta asteroidia. 

Numeronsa 6073 asteroidi sai 1990-luvun puolivälissä, kun Väisälän seuraaja Turussa, professori Liisi Oterma oli saanut lasketuksi asteroidin radan. Asteroidi tunnetaan myös nimellä 1939 UB.

IAU on ainoa taho maailmassa, joka voi antaa taivaankappaleille virallisia nimiä. Unionin kriteerit nimille ovat hyvin tiukat. Ne saavat olla korkeintaan 14 merkkiä pitkiä, eikä esimerkiksi auki kirjoitettujakaan lukusanoja hyväksytä nimen osaksi. Lopulta nimiehdotukseksi hioutui nyt hyväksytty Tähtiseuraursa.

Tätä ennen oli jo olemassa Ursa-niminen asteroidi, jonka zimmerwaldilainen löytäjänsä Paul Wild nimesi vaimonsa Ursulan sekä poikansa Ursin mukaan vuonna 1971.

Pieni rautapitoinen maailma

Tähtiseuraursa on läpimitaltaan hieman alle yhdeksänkilometrinen kappale, ja se pyörähtää itsensä ympäri kerran vajaassa kuudessa tunnissa. Kappale kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitsevalla pääasteroidivyöhykkeellä, jossa valtaosa aurinkokunnan asteroideista majailee.

Siellä Tähtiseuraursan sisarusparveen kuuluu noin 6000 muutakin tunnettua kohdetta. Yhdessä ne muodostavat Eunomia-perheen, joka syntyi kauan sitten suurten törmäysten seurauksena. Kirkkaasti suurin törmäyksestä jäljelle jäänyt kappale on halkaisijaltaan noin 300-kilometrinen asteroidi 15 Eunomia. Kuten muutkin Eunomia-perheen kappaleet, myös Tähtiseuraursa lienee koostumukseltaan rautapitoista kiveä. Yhteensä asteroidivyöhykkeeltä tunnetaan yli 700 000 asteroidia.

Tähtiseuraursa sijaitsee taivaalla tällä hetkellä Vaa'an tähdistössä, joka näkyy nyt Suomen yötaivaalla. Valitettavasti asteroidi on kuitenkin niin pieni ja kaukana ja siksi himmeä, ettei sitä voi havaita kuin suurikokoisella kaukoputkella. Asteroidin pinnasta ei ole lähikuvia.

Turussa löydettiin 1930- ja 40-luvulla lähes 200 uutta pikkuplaneettaa, joista useimmat saivat suomalaisen nimen. Nimet on listattu muun muassa kirjassa Sibeliuksesta Tuonelaan, aurinkokuntamme kiehtova nimistö (Ursa 2002).