Punaiset kääpiötähdet ovat maailmankaikkeuden yleisimpiä tähtiä. Yli 70 % kaikista tähdistä on punaisia kääpiöitä. Niiden kiertoradoilta löytyy lisäksi ainakin kaksi kertaa yleisemmin kivisiä planeettoja, joiden pintalämpötilat soveltuvat nestemäisen veden esiintymiselle. Siten potentiaalisia elinkelpoisia planeettoja on todennäköisemmin juuri punaisten kääpiöiden järjestelmissä. Lisäksi punaiset kääpiöt loistavat tasaisesti jopa satojen tai tuhansien miljardien vuosien ajan auringonkaltaisten tähtien hiipuessa jo miljardeissa vuosissa.

Miksi taivaallamme silti loimottaa harvinaisempi keltainen tähti? Onko kyse sattumasta, vai haittaavatko jotkin tekijät punaisten kääpiötähtien elinkelpoisuutta? Millaiset asiat vaikuttavat planeettojen elinkelpoisuuteen? Mitä lopulta tiedämme nykyään punaisten kääpiöiden elinkelpoisuudesta?

Puhujana yliopistotutkija Mikko Tuomi Helsingin yliopistosta.

Katso esitelmän editoitu versio täällä: https://youtu.be/v8hfoxTBQU4

Euroopan avaruusjärjestön Gaia-luotain laukaistiin Maan Lagrangen pisteeseen L2 vuonna 2013. Sen on määrä mitata noin miljardin tähden sijainti, väri, koostumus ja liikesuunta, ja luoda kolmiulotteinen kartta Linnunradasta. Gaian avulla voidaan selvittää, miten Linnunradassa tapahtuu, ja millaisia vuorovaikutuksia sillä on ollut lähigalaksien kanssa aikaisemmin. Gaialta odotetaan myös mm. havaintoja aiemmin tuntemattomista eksoplaneetoista sekä kvasaareista.

Gaian tehtävä jatkuu yhä, ja siltä on julkaistu jo joukko havaintokokonaisuuksia. Mitä Gaian havainnoista on tähän mennessä löydetty, ja mitä voidaan edelleen odottaa? Mitä tulokset merkitsevät ymmärryksellemme kotigalaksistamme sekä sen tähdistä ja planeetoista?

Puhujana Gaia-hankkeen tiedejohtaja Timo Prusti Euroopan avarusjärjestöstä.

Katso esitelmän editoitu versio täällä: https://youtu.be/MjxQa2j2Jlk

Hunga Tongan tulivuorenpurkaus Tyynellä valtamerellä toi tulivuoritoiminnan isosti otsikoihin alkuvuodesta 2022. Kyseessä oli voimakkain planeetallamme tapahtunut vulkaaninen räjähdys 30 vuoteen.

Tulivuoritoiminta on yksi merkittävimmistä planeetan pintaa ja ilmastoa muokkaavista prosesseista niillä planeetoilla, joilla sitä esiintyy. Niin kutsutut supertulivuoret saavat purkautuessaan aikaan planeetanlaajuista tuhoa.

Mitä tulivuorenpurkauksessa tapahtuu, ja miten niitä voi ennustaa? Miten tulivuoret ovat vaikuttaneet maapalloon sen historian aikana, ja mitä ne kertovat planeetasta, jolla elämme? Mitä supertulivuorista pitäisi ajatella?

Puhujana dosentti Arto Luttinen Helsingin yliopistosta.

Katso esitelmän editoitu versio täällä: https://youtu.be/AAiQt0E4xHQ

Tähtitieteen kuuluisat nimet ovat lähes poikkeuksetta miehiä, mutta myös naiset ovat tehneet merkittävää ja jopa vallitsevia käsityksiä mullistanutta tutkimustyötä. Esimerkiksi Harvardin yliopiston observatoriossa työskenteli vuosina 1875–1975 yli 200 naista, joista monista tiedettiin viime vuosiin saakka vain nimi tai pelkät nimikirjaimet.

Henrietta Swan Leavittin ansiosta hahmottuivat maailmankaikkeuden mittasuhteet, Cecilia Payne-Gaposchkin selvitti tähtien koostumuksen, ja Vera Rubinin havainnot johdattivat galakseja koossa pitävän pimeän aineen jäljille.

Miten naiset ovat vuosisatojen saatossa tehneet tähtitieteellistä tutkimusta, ja keitä he ovat olleet? Miten naisten tekemä tutkimus on vaikuttanut tähtitieteen kehitykseen ja nykyisen maailmankuvan muotoutumiseen? Miksi naisten jälki tähtitieteen historiaan on jäänyt suurelta osin pimentoon?

Puhujana Tähtitieteen naiset -kirjan tekijä, tietokirjailija ja tiedetoimittaja Markus Hotakainen. Tähtitieteen naiset ilmestyi huhtikuussa 2022 Aula & Co:n kustantamana. Sitä saa mm. Ursan verkkokaupasta.

Katso esitelmän editoitu versio täällä: https://youtu.be/azXWhqdI5yk