Kvadrantidien tähdenlentoparvi on parhaimmillaan elokuun perseidien ja joulukuun geminidien ohella yksi vuoden näyttävimmistä meteoriparvista. Se on kuitenkin näitä parvia niukempi ja haastavampi havaittava. Parven meteoreja näkyy selkeästi eniten muutaman tunnin sisällä illalla 3.1.

27.12.2024

Kvadrantidien kirkkaasti runsain vaihe eli maksimi kestää vain muutamia tunteja. Koska tammikuussa on usein myös pilvistä, parvi voi helposti mennä sivu suun.

Vuonna 2025 kvadrantidien maksimin on ennustettu osuvan perjantai-iltaan 3.1. klo 17 Suomen aikaa. Tällöin koko maassa on jo pimeää tai liki pimeää. Parasta havaintoaikaa on siis 3.1. ilta. Edellisenä ja seuraavana yönä saattaa nähdä harvakseltaan parveen kuuluvia meteoreja.

Kaukana kaupunkien valoista, pimeällä havaintopaikalla kvadrantideja voi Suomessa nähdä parhaimmillaan noin 20 kappaletta tunnissa eli keskimäärin yksi tähdenlento neljässä minuutissa. Tänä vuonna Kuu ei häiritse valollaan kvadrantidien näkymistä juurikaan, sillä kasvava kuunsirppi on illalla matalalla.

Kuten muutkin toistuvat tähdenlentoparvet, kvadrantidit saavat alkunsa tomuvanasta, jonka aurinkokunnassa kiertävä komeetta on kylvänyt radalleen. Maapallo kohtaa tomuvanan aina tammikuun alussa. Ilmakehään putoava komeettapöly lämmittää välitöntä ilmaa ympärillään hehkuvan kuumaksi, mikä synnyttää ilmaan valoviiruja, joita kutsutaan tähdenlennoiksi tai meteoreiksi. Valoilmiö sammuu tyypillisesti yli 80 kilometrin korkeudessa.

Kvadrantidien emokappale näyttää olevan hiipunut komeetanydin 2003 EH1. Sen ratakierros Auringon ympäri kestää noin 5,5 vuotta. Parvi on saanut nimensä Seinäkvadrantin tähdistöstä, joka sijaitsi muinoin Karhunvartijan ja Ison karhun välissä taivaalla. Tähdistö ei ole enää käytössä.

Kaikki irti tähdenlennoista

Parven tähdenlennot näyttävät tulevan Karhunvartijan tähdistön suunnalta, joka sijaitsee alkuillasta luoteistaivaalla. Tähdenlennot kuitenkin hajaantuvat ympäri taivasta, joten tähdistön sijaintia ei ole tarpeellista tietää. Kvadrantideja bongaavan kannattaa suunnata katse kohti taivaanlakea, tai hieman kohti lounasta.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita kiireettömästi selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Vaatetuksen kanssa ei siis kannata kitsastella, ja lämmin juotava kasvattaa aikaa jonka ulkona tarkenee oleilla. Kiikareita tai muita havaintovälineitä ei tarvita. Tähdenlentoja valokuvatessa kannattaa käyttää esimerkiksi puolen minuutin valotusaikaa ja toivoa, että kuvakenttään osuu tähdenlento valotuksen aikana.

Tähdenlentoja voi nähdä sitä enemmän, mitä vähemmän havaintopaikalla on keinovalaistusta, ja mitä vähemmän siellä on pilviä. Kannattaa siis hakeutua avoimelle paikalle kauas taajamien valoista. Pimeitä havaintopaikkoja voi etsiä vaikkapa Taivaanvahdin Tuhannen tähden paikkojen kartalta.

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1: Kvadrantidien tähdenlentoparveen kuuluva meteori vuodelta 2024. Kuva © Petri Martikainen, käyttöoikeus vain vuoden 2025 kvadrantideista uutisoitaessa. Kuvaajan nimi mainittava. jpg

Lisätietoja

Anne Liljeström
tiedottaja, Ursa
09 6840 4010
anne.liljestrom@ursa.fi