Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Syksyn 2020 esitelmät
Esitelmät pidetään pandemian johdosta Zoom-webinaareina ja ne tulevat katsottaviksi seuraavana päivänä Ursan YouTube-kanavalla. Kutakin esitelmää mahtuu kuuntelemaan 500 henkeä.
Zoomin käyttö ei vaadi profiilin luomista, mutta ohjelma pyytää ensimmäisellä käyttökerralla lataamaan apuohjelman. Lataus ja asennus ovat helppoja ja niihin menee korkeintaan muutama minuutti. Mikäli kaipaat kuvallisia ohjeita asennukseen, löydät ne Opintokeskus Siviksen sivulta.
Esitykset alkavat kello 18.00 ja kestävät noin tunnin. Niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja ne ovat kaikille avoimia ja ilmaisia.
Ehdota esitelmöijää tai aihetta
Katso täältä kaikki Ursan videoidut esitelmät
Esitelmien järjestämistä tukee Opintokeskus Sivis.
Kuva ESA/Hubble, M. Kornmesser
3.11. Uutta maapalloa etsimässä
Yksi eksoplaneettatutkimuksen johtotähdistä on ollut maapallon kaltaisten planeettojen etsiminen. Vieraita planeettoja on löydetty yli 4 000, mutta suurin osa niistä on elämälle täysin sopimattomia: tappavaa säteilyä, murskaavaa painetta, tulista laavamerta tai jääaavikkoa. Mutta joukossa on parikymmentä lauhkeampaa planeettaa, joista jokin voi olla ainakin maapallon serkku, jos ei suorastaan sisar. Ja etsintä jatkuu.
Mikä tarkalleen tekee planeetasta "maapallon kaltaisen"? Millaisissa olosuhteissa niitä voi kehittyä? Miten hyvin voimme tällä hetkellä edes tuntea eksoplaneetan olosuhteet?
Puhujana professori, tähtitieteilijä ja palkittu tietokirjailija Heikki Oja.
Katso esitelmätallenne osoitteessa https://youtu.be/8xhD63HVU50
Kuva Nasa, ESA, J. Jee (University of California, Riverside, USA)
24.11. Ratkeaako pimeän aineen arvoitus?
Näkymättömästä, tuntemattomasta aineesta esitettiin ensimmäiset teoriat jo 1800-luvun lopulla. Pian siitä saatiin ensimmäiset havainnot: tähdet liikkuivat Linnunradan reunoilla ja kaukaiset galaksit toistensa suhteen niin nopeasti, että ainoastaan näkymätön massa saattoi pitää ne radoillaan.
Pimeä aine on arvoitus, joka on piinannut kosmologeja, tähtitieteilijöitä ja hiukkasfyysikoita jo vuosikymmeniä. Pimeän aineen luonne on modernin fysiikan tärkeimpiä ja hieman yllättäen vaikeimmiksi paljastuneita ongelmia. Kaikesta maailmankaikkeuden aineesta yli 80 % on meille tuntematonta ja näkymätöntä. Emme vieläkään tiedä, mitä pimeä aine lopulta on. Silti kotigalaksiamme ei olisi koskaan syntynyt eikä meitäkään olisi olemassa, ellei sitä olisi olemassa.
Miten pimeää ainetta etsitään? Mitä osaamme siitä jo sanoa? Entä milloin se viimein löytyy?
Puhujana teoreettinen kosmologi Tommi Tenkanen.
Katso esitelmätallenne osoitteessa https://youtu.be/SJfU0fKgrPg
Kuva ESO / P. Kervella
1.12. Milloin Betelgeuse räjähtää supernovana?
Jättiläistähti Betelgeusen voimakas himmeneminen puhutti suurta yleisöä viime vuoden lopulla spekulaatioissa siitä, että tähti olisi räjähtäisillään supernovana. Betelgeusen supernovaräjähdys olisi niin kirkas, että näkyisi myös päivätaivaalla. Tähden kirkkaus on kuitenkin vaihdellut aiemminkin ja palautui himmenemisvaiheen jälkeen alkuperäiselle tasolle. Betelgeusen kaltaisten massiivisten tähtien kehityskaari loppuu kuitenkin aikanaan supernovana.
Mitä tiedämme massiivisista tähdistä ja niiden elinkaaren päättävistä supernovaräjähdyksistä? Entä miten Betelgeusen räjähdys vaikuttaisi Maahan?
Puhujana kollegiumtutkija Erkki Kankare Turun yliopistosta.
Katso esitelmätallenne osoitteessa https://youtu.be/a-urLDGwW7M
