4.12.2018

Komeetta Wirtanen on kohoamassa joulukuussa korkealle Suomen taivaalle ja se on kirkastumassa ennusteiden mukaan juuri ja juuri paljain silmin nähtäväksi. Kirkkaimmillaan Wirtasen odotetaan olevan 17.12. jälkeen, mutta Kuu haittaa loistollaan komeetan näkymistä juuri pyrstötähden ollessa parhaimmillaan.

Pyrstötähti 46P/Wirtanen on nyt nousemassa taivaalle Eridanuksen tähdistön suunnalta, läheltä Orionia. Se kipuaa joulukuun aikana yhä korkeammalle Härän ja Plejadien eli Seulasten välistä ja Ajomiehen yli. Wirtanen on joulukuun alusta eteenpäin taivaalla kutakuinkin koko pimeän ajan. Komeetta on korkeimmillaan etelätaivaalla noin klo 22, loppukuusta noin klo 23.

Wirtanen kiertää Auringon noin 5,4 vuodessa. Tällä kierroksellaan se ohittaa Maan poikkeuksellisen läheltä, vain noin 30 Maa-Kuu-etäisyyden päästä. Tästä syystä se näkyy meille nyt kirkkaampana kuin yleensä. Wirtasen odotetaan kirkastuvan siten, että sen voi nähdä jopa paljain silmin, joskin himmeänä, suunnilleen joulukuun puolivälistä alkaen.

"Wirtanen näyttää paljain silmin himmeältä ja utuiselta, melko tasavaloiselta pallolta", kuvailee Ursan asiantuntija Veikko Mäkelä. "Pyrstötähti näkyy sitä paremmin, mitä pimeämpi havaintopaikka on ja mitä parempi sää on. Lumeton maa parantaa näkymistä. Kovin kirkas komeetta Wirtanen ei ole.  Siksi kiikari kannattaa ottaa mukaan apuvälineeksi."

Vaikka komeettoja usein kutsutaan pyrstötähdiksi, Wirtanen ei ole kehittänyt itselleen kirkasta pyrstöä. "Ei ole kovin todennäköistä, että Wirtanen kasvattaisi itselleen kunnon pyrstöä.  Komeetalla on nyt melko heikko pyrstö.  Lisäksi se maapallon suhteen suunnilleen vastakkaisella suunnalla kuin Aurinko, joten pyrstö myös osoittaa meistä poispäin", Mäkelä selittää.

Tähtiharrastajan kannalta Wirtasessa erityisen mielenkiintoista on komeetan lähiohitus, Mäkelä kertoo. "Sen vuoksi komeetan pää on laaja ja lähimmillään liike taivaalla on nopeaa. Toki edellisestä varmuudella Suomessa paljain silmin nähdystä komeetasta on jo ehtinyt kulua noin 2,5 vuotta", Mäkelä myöntää. Vuonna 2015 taivaalla seikkaili himmeä komeetta Lovejoy. Pitkäpyrstöisiä, näyttäviä komeettoja nähdään keskimäärin kerran vuosikymmenessä. Viimeksi tällaisesta saatiin nauttia Suomessa vuonna 2007 pyrstötähti McNaughtin myötä.

Kuu häiritsee havaintoja joulukuun puolivälin jälkeen

Komeetta on lähinnä Maata ja lienee kirkkaimmillaan 17.12. jolloin se on juuri ohittamassa Seulasia. Tällöin pyrstötähteä kannattaa havaita heti Kuun laskettua noin klo 01.30 aamulla. Lähiohituksen aikaan komeetan nopeus taivaalla on kaikkein hurjimmillaan: Wirtanen liikkuu tunnissa tällöin noin kolmanneksen täysikuun läpimitasta taivaalla. Valitettavasti kasvava Kuu häiritsee kirkkaudellaan havaintoja heti tämän jälkeen. Täysikuu on 22.12.

Kuu häiritsee kirkkaudellaan havaintoja noin viikon verran 18.12. alkaen. Tapaninpäivänä 26.12. komeettaa voi koettaa havaita alkuillasta ennen Kuun nousua, joka tapahtuu Helsingissä klo 20.31, Oulussa klo 20.01 ja Utsjoella klo 19.09. Välipäivinä havaintoikkuna pitenee taas illasta alkaen. Wirtasta voinee tarkkailla paljain silmin vielä ensi vuoden alussakin.

Komeettojen kirkkauden kehitystä on vaikeaa ennustaa, sillä niissä saattaa tapahtua äkillisiä purkauksia, jotka aiheuttavat pyrstötähden äkillisen kirkastumisen tai ne saattavat hajota kappaleiksi, mikä saa kirkkauden romahtamaan. Mikäli Wirtanen sattuisi jäämään niin himmeäksi että sitä on vaikeaa erottaa paljain silmin, aivan peruskiikareilla siitä saa jo merkittävästi enemmän irti. Kiikarit kannattaa tukea vaikkapa aitaa vasten tai käyttää jalustaa.

Wirtasen etsimisessä voi käyttää hyväksi muun muassa Ursan verkkosivuilta löytyvää tähtikarttaa, johon Wirtasen sijainti taivaalla on merkitty.

Likainen lumipallo lyhyellä radalla

Wirtanen on halkaisijaltaan reilun kilometrin oleva löyhä, jäästä ja sorasta muodostunut kappale. Sen kierros Auringon ympäri kestää reilut 5,4 vuotta ja sen radan kauimmaisin piste on Jupiterin radan kieppeillä.

Komeetat lämpenevät tullessaan lähemmäs Aurinkoa, jolloin niiden sisältämä jää alkaa höyrystyä. Tämä saa ne kasvattamaan itselleen pallomaisen kaasuhunnun eli koman, ja toisinaan myös kaksiosaisen pyrstön, jonka ionisoitunut kaasukomponentti osoittaa aina Auringosta poispäin ja pölystä ja sorasta muodostunut pyrstö, joka osoittaa suunnilleen komeetan tulosuuntaan.

Wirtanen oli ESAn Rosetta-luotaimen alkuperäinen tutkimuskohde, mutta laukaisuikkunan sulkeuduttua Rosettan kohteeksi valittiin samantapaisella radalla liikkuva 67P/Churyumov–Gerasimenko. Wirtanen on nimetty löytäjänsä, Lickin observatoriossa työskennelleen Carl A. Wirtasen mukaan. Wirtasella oli suomalaiset sukujuuret.

Materiaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuvan omistajan nimi on mainittava kuvan käytön yhteydessä.

Kuva 1. Komeetan kulku tähtien joukossa. Wirtanen on korkeimmillaan etelän suunnalla klo 22. Kuva © Ursa / Veikko Mäkelä pdf

Kuva 2. Wirtanen valokuvattuna Siding Springin observatorion iTelescope T12 -kaukoputkella (106 mm) Australiasta 1.12.2018. Kuvaa on valotettu 9 minuuttia. Kuva © Alan C. Tough jpg

Linkkejä

Ursan tähtikartta

Lisätietoja

Anne Liljeström, tiedottaja
09 6840 4010
anne.liljestrom@ursa.fi