Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Syksyn 2017 esitelmät
Esitelmät pidetään Helsingin Kruununhaassa Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) alakerran suuressa salissa 104. Esitykset alkavat kello 18.00 ja kestävät noin tunnin. Kaikki Ursan esitelmät ovat maksuttomia, ja niihin on vapaa pääsy myös Ursaan kuulumattomilla henkilöillä. Esitelmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Esitykset streamataan suorana lähetyksenä verkkoon ja ne ovat katsottavissa verkossa myös jälkikäteen. Linkit esitelmien seuraamiseen tulevat tälle sivulle.
Esitelmien järjestämistä tukee Opintokeskus Sivis.
31.10. Supermassiiviset mustat aukot
Nykykäsityksen mukaan jokaisen suuren galaksin keskustassa piilee supermassiivinen musta aukko. Massaa näillä jättiläisaukoilla on miljoonasta noin kymmeneen miljardiin Auringon massaan asti. Tähtitieteelliset havainnot ovat osoittaneet että näitä kohteita oli olemassa jo varhain, alle miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa. Supermassiiviset mustat aukot eivät kuitenkaan syntyneet supermassiivisina, vaan kasvoivat ajan kuluessa syömällä kaasua ja tähtiä sekä sulautumalla toisiin mustiin aukkoihin.
Miten aivan ensimmäiset mustat aukot syntyivät? Syntyivätkö ne maailmankaikkeuden ensimmäisten tähtien kuollessa, varhaisten kaasupilvien romahtaessa kasaan vai jollain vielä eksoottisemmalla tavalla?
Puhujana Helsingin yliopiston tutkija Antti Rantala.
Editoidun esitelmätallenteen voi katsoa täällä.
7.11. Maailmankaikkeuden rakenne
Ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa olemme oppineet tuntemaan koko havaittavissa olevan maailmankaikkeuden: sen koon, iän ja tärkeimmät ilmiöt. Maailmankaikkeuden kartalla ei käytännössä ole enää valkoisia läikkiä, vaan pystymme kaukoputkillamme näkemään lähes kaikki universumimme kolkat. Kaikki ei kuitenkaan ole vielä selvää. Esimerkiksi pimeän aineen tarkkaa olemusta ei vielä tunneta, ja arvoituksellisen pimeän energian tutkimus on vasta alkamassa.
Miten universumi syntyi ja kehittyi? Minkä muotoinen se on? Mitä se sisältää? Miten nämä asiat on saatu selville?
Puhujana professori, tietokirjailija Heikki Oja.
Editoidun esitelmätallenteen voi katsoa täällä.
14.11. Aktiiviset galaksiytimet
Kvasaarit eli aktiiviset galaksiytimet löydettiin yli puoli vuosisataa sitten, mutta koska ne ovat kaukana ja verraten pienikokoisia, niiden tutkiminen on vaikeaa. Varsinaisesta keskuskappaleesta eli supermassiivisesta mustasta aukosta ja sen ympäristöstä ei voi tehdä suoria havaintoja, ja muutenkin kvasaaritutkimus on eräänlaista palapelin kokoamista: kerätään vihjeitä kaikilta aallonpituusalueilta käyttäen niin maanpäällisiä teleskooppeja kuin satelliitteja, ja mallinnetaan kvasaaria niiden perusteella.
Mitä kvasaareista ja muista aktiivisista galaksinytimistä tällä hetkellä tiedetään? Mitkä ovat kaikkein polttavimmat kysymykset? Onko aktiivinen vaihe luonnollinen osa galaksien kehitystä, ja voisiko Linnunratakin olla aktiivinen galaksi?
Puhujana Aalto-yliopiston tutkija Merja Tornikoski.
Editoidun esitelmätallenteen voi katsoa täällä.
