30.9.2021

Satavuotiaan Tähtitieteellinen yhdistys Ursan vaiheista kertova näyttely Ursan vuosisata – Tähtitieteen vuosisata avautuu tänään Helsingin observatoriolla. Näyttely on avoinna yleisölle huhtikuuhun 2022 saakka.

Sata vuotta sitten avaruustutkimus eli murrosvaihetta ja nykyaikainen tieteellinen maailmankuva oli muotoutumassa. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa syntyi tuohon otolliseen tilanteeseen kertomaan uudistuvasta maailmankuvasta ja vastaamaan avaruuden ihmeiden herättämään kiinnostukseen.

Ursan vuosisata – Tähtitieteen vuosisata -näyttely tarkastelee vuonna 1921 perustetun Ursan historiaa maailmanhistorian ja erityisesti tähtitieteen historian kontekstissa.

"Ursan perustaja Yrjö Väisälällä ei ollut vuonna 1921 hajuakaan esimerkiksi mustista aukoista tai maailmankaikkeuden laajenemisesta", näyttelyn kuraattori Tuukka Perhoniemi Ursasta kertoo. "Plutoakaan ei ollut löydetty. 1920-luvulla myös ajateltiin vielä tähtien itse asiassa jäähtyvän jatkuvasti, eikä ydinfuusiosta niiden moottorina ollut vielä ymmärrystä."

Toisaalta 1900-luvun alussa tähtitiede ja muutkin fysikaaliset tieteet olivat suuren murroksen tilassa. "Einstein oli julkaissut suhteellisuusteoriansa, ja fysiikan viitekehys oli sen seurauksena muuttumassa. Myös innostus avaruusasioita kohtaan oli suurta", Perhoniemi kuvailee.

"Suomi oli juuri itsenäistynyt ja kansakunta piti nostaa sivistysvaltioiden joukkoon. Toisaalta Tähtitieteelliselle seuralle oli siten tilausta, vaikka perimmäisenä motiivina yhdistyksen synnylle olikin lopulta muutaman ihmisen innostus avaruutta kohtaan."

Perhoniemi nostaa Ursan historiasta esiin muutamia selkeitä taitekohtia. "Perustamisaikojen lisäksi varsinkin 60-luvulla avaruusinnostus oli korkealla, ja silloin Ursan toimintaan tuli paljon innokkaita opiskelijoita ja nuoria, jotka halusivat rakentaa kaukoputkia ja tutkia avaruutta itse. Sitä ennen Ursa oli ollut enemmän arvovaltainen pappakerho", Perhoniemi sanoo.

"Ursan jäsenmäärä kasvoi huimasti 1970-luvulla Tähdet ja avaruus -lehden ja julkaisutoiminnan kehityksen myötä. Myös vuosituhannen vaihteessa huomaa kehityksen, jossa tähtiteteen kansantajuistaminen uusien löydösten ja mieleenpainuvien avaruuskuvien myötä sai aivan uudenlaista potkua. 2000-luvun suuret avaruusnäyttelyt taas tekivät Ursasta 'Suomen Nasan', jollainen se on nykyisinkin."

Näyttelyä hallitsee pitkä, Ursan ja tähtitieteen historiaa visualisoiva aikajana. Näyttelyssä nähdään myös katkelmia saksalaisesta tiedevalistuselokuvasta Luomakunnan ihmeet vuodelta 1925. Ursa osti elokuvan oikeudet 1933 ja näytti elokuvateattereissa eri puolilla Suomea.

"Se on hieno aikansa näkemys maailmankaikkeudesta", Perhoniemi kuvailee. "Ursa käytti jo tuolloin nykyaikaisia tiedevalistuksen keinoja – ja hauskasti monet aiheet ovat samoja kuin nykyisinkin, vaikka käsityksemme maailmankaikkeudesta on muuttunut."

Näyttelyn järjestää Helsingin yliopistomuseo/Helsingin observatorio yhteistyössä Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n kanssa.

Tarkista Helsingin observatorion aukioloajat ja hinnat:
https://www2.helsinki.fi/fi/helsingin-observatorio/kavijalle/aukioloajat-ja-hinnat

Materiaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1. Ursan vuosisata – Tähtitieteen vuosisata. Kuvassa kannetaan kunnostettua kaukoputkea halki Helsingin Meilahdesta Ursan Kaivopuiston tähtitornille vuonna 1973. Kuva Kari Kaila jpg

Lisätietoja

Tuukka Perhoniemi
näyttelyn kuraattori, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry
tuukka.perhoniemi@ursa.fi
040 504 2429

Anne Liljeström
tiedottaja, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry
tiedottaja@ursa.fi
09 6840 4010