Kotigalaksimme Linnunrata koostuu pimeän aineen lisäksi tähtien elämän ja kuoleman kiertokulun eri vaiheista. Yötaivaalle katsoessa tähtien syntyprosessi on läsnä paitsi Orionin vyöltä riippuvassa Orionin suuressa kaasusumussa, myös lähitaivaalla Seulasten tähtipaljoudessa.

Tähtien lastentarhat, värikkäiltä näyttävät kaasupilvet, ovat yksi kuvauksellisimmista tähtivalokuvien aiheista. Niiden hehkuvat onkalot, tummat pilarit ja kaasusuihkut ovat vaikuttavan näköisiä, mutta mikä ne aiheuttaa? Mitä näissä pilvissä todella tapahtuu? Miten tähdet syntyvät?

Puhujana tohtorikoulutettava Emma Mannfors Helsingin yliopistosta.

Voit katsoa esitelmätallenteen täällä: https://youtu.be/KvE8eBsJDqY

Maapallon sisarplaneetta Venus on kuluisa paitsi hurjasta kasvihuoneilmiöstään ja pätsimäisestä lämpötilastaan, myös lukuisista valtavista tulivuoristaan. Tutkijat ovat pohtineet jo pitkään, olisiko Venuksella edelleen aktiivista tuliperäistä toimintaa, ja tästä on saatu myös erilaisia vihjeitä.

Vuonna 2023 Venuksen Maat Mons -tulivuoren rinteistä otettuja vanhoja kuvia tutkittiin. Niistä löydettiin muutoksia kahden vain kahdeksan kuukauden välein otetun kuvan välillä. Vaikuttaakin siltä, että Venus on edelleen geologisesti aktiivinen planeetta.

Millainen planeetta Venus on tulivuorten vinkkelistä tarkasteltuna? Miten ne ovat vaikuttaneet Venuksen kehitykseen? Entä mitä Venuksen aktiivisesta tulivuoritoiminnasta nykyään tiedetään?

Puhujana Venuksen tulivuoritoimintaan erikoistunut planeettageologi Marko Aittola.

Voit katsoa esitelmätallenteen täällä: https://youtu.be/46v1r4mEljc

Neutronitähdet ovat yksiä maailmankaikkeuden äärimmäisimmistä kappaleista. Ne ovat suurten muinaisten tähtien ytimiä, jotka ovat selviytyneet supernovaräjähdyksestä ja painuneet niin tiiviiksi, että tulitikkuaskillinen tähden sisusta painaisi Maan pinnalla 20 miljardia tonnia.  Äärimmäisestä tiheydestä huolimatta neutronitähden pintakerrokset pysyvät nestemäisinä tähden sisuksista hohkaavan lämmön takia. Pintakerrokset voivat siis vapaasti virrata. Aivan kuten planeetoille, voi siis myös neutronitähtien pinnalle muodostua erilaisia pyörteitä ja suihkuvirtauksia – tuttavallisemmin sääilmiöitä!

Minkälaisia sääilmiöitä neutronitähtien pinnalle voi syntyä? Miten neutronitähtien säätä voidaan havaita ja tutkia? Miten sen tutkiminen auttaa meitä ymmärtämään näiden arvoituksellisten kappaleiden rakennetta ja toimintaa?

Puhujana astrofysiikan apulaisprofessori Joonas Nättilä Helsingin yliopistosta.

Voit katsoa esitelmätallenteen täällä: https://youtu.be/JS4m9TwSFo4