4.8.2023

Perseidien tähdenlentoparvi on usein yksi vuoden näyttävimmistä ja ainoa suuri parvi, joka osuu Suomessa lämpimään vuodenaikaan. Tänä vuonna Kuu ei haittaa tähdenlentojen näkymistä. Parasta havaintoaikaa ovat yöt 10.–14.8. ja aivan erityisesti sunnuntain aamuyö 13.8.

Perseidit kuuluvat yhteen kolmesta runsaimmasta tähdenlentoparvesta joulukuun geminidien ja tammikuun kvadrantidien ohella. Perseidit ovat kuitenkin mukavimpia havaita: yöt ovat edelleen lämpimiä, eikä pilvisyys haittaa niin usein kuin talvikuukausina. Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia, perseidejä näkyy käytännössä vain Oulun eteläpuolella.

Parven tähdenlentoja eli meteoreja voidaan nähdä yötaivaalla harvakseltaan 17.7. alkaen ja aina 24.8. saakka, mutta valtaosa tähdenlennoista nähdään 10.–14.8. Kaikkein runsaimmin perseidejä näkyy lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 12./13.8. ja erityisesti sunnuntain aamuyönä, jolloin tunnin aikana voi nähdä parhaimmillaan jopa 60 parveen kuuluvaa tähdenlentoa. Koko edeltävä viikko ja seuraavat yöt sopivat kuitenkin hyvin tähdenlentojen katsomiseen. Kuun vaihe on vähenevä, joten kiertolaisemme ei juurikaan haittaa tänä vuonna perseidien tarkkailua kirkkaudellaan.

Helppo ja mukava havaita

Osa tähdenlentoparven meteoreista on melko kirkkaita. Perseideistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat näyttää punertavilta. Tähdenlennot iskeytyvät ilmakehään tyypillisesti noin 60 kilometrin sekuntinopeudella.

Perseidit näyttävät tulevan nimensä mukaisesti Perseuksen tähtikuvion suunnalta. Perseus on elokuussa taivaalla korkeimmillaan aamuyöllä, ja siksi perseidejä näkyy eniten juuri siihen aikaan. Perseus on Auringon laskiessa melko korkealla koillistaivaalla ja pysyttelee koillisen ja idän suunnalla koko yön, mutta tähtikuvion tarkkaa paikkaa ei tarvitse löytää voidakseen nähdä tähdenlentoja, sillä niitä näkyy ympäri taivasta.

Meteorien havaitseminen on sitä helpompaa, mitä pimeämpi taivas on, mitä enemmän sitä on näkyvissä ja mitä vähemmän siellä on pilviä. Kannattaa siis hakeutua avoimelle paikalle kauas taajamien valoista. Pimeitä havaintopaikkoja voi etsiä vaikkapa Taivaanvahdin Tuhannen tähden paikkojen kartalta.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Vaikka ilta olisi muuten leuto, maassa makoillessa tulee nopeasti kylmä. Lämmin pukeutuminen siis kannattaa. Kiikareita tai muita havaintovälineitä ei tarvita.

Tähdenlennot ovat pyrstötähtien lapsia

Säännölliset meteoriparvet kuten perseidit johtuvat pyrstötähtien eli komeettojen ydinten murusista ja pölystä, joita komeetat jättävät radalleen kiertäessään Auringon ympäri. Mikäli maapallon rata kulkee läheltä tällaista materiaalivanaa, osa murusista voi ajautua Maan ilmakehään. Tästä syystä tähdenlentoparvet sattuvat aina samaan aikaan vuotta.

Perseidit aiheuttaa pyrstötähti nimeltä 109/P Swift-Tuttle, joka kiertää Auringon kerran 133 vuodessa. Sen ytimen halkaisija on noin 26 km. Suurikokoisen komeetan rata on kuitenkin hyvin tunnettu, eikä Swift-Tuttle ole törmäämässä maapalloon ainakaan seuraavaan 2 000 vuoteen. On arvioitu, että törmätessään Maahan sillä olisi noin 28 kertaa niin paljon energiaa kuin dinosaurusten valtakauden päättymiseen yhdistetyllä asteroidin törmäyksellä 66 miljoonaa vuotta sitten.

Ilmakehään putoava komeettapöly lämmittää välitöntä ilmaa ympärillään hehkuvan kuumaksi, mikä synnyttää ilmaan valoviiruja, joita kutsutaan tähdenlennoiksi. Valoilmiö sammuu tyypillisesti yli 80 kilometrin korkeudessa. Perseidien aktiivisimman vaiheen aikana voi näkyä myös poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja eli tulipalloja.

Samaan aikaan perseidien kanssa on aktiivisena myös kourallinen niukempia tähdenlentoparvia, kuten eteläiset delta-akvaridit, kappa-cygnidit ja aurigidit. Näiden parvien tähdenlentoja voi nähdä muutaman kappaleen tunnissa. Myös satunnaisia, mihinkään parveen kuulumattomia tähdenlentoja voi nähdä minä tahansa yönä.

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1: Perseidien tähdenlento vuodelta 2022. (Kuva © Antti Taskinen, käyttöoikeus vain tämän uutisen yhteydessä. Kuvaajan nimi mainittava.) jpg

Kuvan selitys: Perseidien meteoriparveen kuuluva tähdenlento vuonna 2022.

Lisätietoja

Anne Liljeström
tiedottaja, Ursa
09 6840 4010
anne.liljestrom@ursa.fi

Tiedustelut sunnuntaina 13.8. maksimin jälkeen myös

Jaakko Visuri
Ursan tulipallotyöryhmän analyytikko
040 129 1056
jaakko.visuri@ursa.fi