Ilmakehän ilmiöt

Ilmakehässä näkyviä valoilmiöitä on hyvin vaikea, usein mahdoton ennustaa kovin tarkasti. Tällä sivulla annetaan vinkkejä vuodenajalle tyypillisistä valoilmiöistä. Kevättä kohti mentäessä päivä pitenee ja ilmakehän valoilmiöitä näkyy aiempaa enemmän.

Eläinratavalo

Eläinratavalon voi onnistua näkemään auringonnousun jälkeen läntisellä taivaalla. Kevätpäiväntasauksen aikaan ekliptika on illalla mahdollisimman jyrkässä kulmassa horisonttiin nähden, joten mahdollisuudet himmeän eläinratavalon näkemiseen ovat parhaimmillaan. Heikko kajo hukkuu helposti hukkavaloon, joten eläinratavaloa kannattaa lähteä metsästämään avoimelle ja mahdollisimman pimeälle paikalle.

» Lue lisää eläinratavalosta

Helmiäispilvet

Helmiäispilviä voi maaliskuussa vielä esiintyä satunnaisesti. Ne näkyvät tavallisimmin auringonlaskun ja -nousun yhteydessä kirkkaina pilvinä matalalla. Kevään edetessä lämpötila ilmakehän yläosissa kohoaa eivätkä olosuhteet ole enää otolliset helmiäispilvien esiintymiselle.

» Lue lisää helmiäispilvistä

Halot

Haloilmiöiden määrä alkaa lisääntyä maaliskuussa yläpilvien ilmaantuessa taivaalle. Myös keväthankien pinnalla olevissa jääkiteissä voi näkyä haloilmiöitä, erityisesti 22 asteen renkaita ja sivuaurinkoja.

» Lue lisää haloilmiöistä

Revontulet

Revontulia näkyy tilastollisesti eniten kevät- ja syyspäiväntasausten aikoihin, kun Maan magneettinen akseli on kohtisuorassa Auringon suuntaa vastaan. Revontulinäytelmiä voi näkyä nyt myös eteläisessä Suomessa, sillä Aurinko on lähellä. Jos Auringossa tapahtuu voimakas purkaus, voi kirkkaita revontulia näkyä myös eteläisessä Suomessa.

» Lue lisää revontulista

» Avaruussääennuste (Ilmatieteen laitos)