Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Planeetat

Venus, Mars ja Jupiter näkyvät hyvin iltataivaalla, Saturnus, Uranus ja Neptunus hiukan kehnommin. Kuu peittää Marsin taakseen illalla 9.2.

Merkurius

Merkurius lähestyy helmikuun alussa Aurinkoa ja on yläkonjunktiossa sen takana 9.2. Planeetta on kuun alussa Kauriin tähdistössä, mistä se siirtyy 13.2. Vesimieheen ja jatkaa 26.2. Kaloihin.

Venus

Venus näkyy tammikuisen elongaation jäljiltä edelleen hyvin iltataivaalla. Kuun alussa Venus laskee yli viisi tuntia ja kuun lopussakin vielä yli 3,5 tuntia myöhemmin kuin Aurinko. Kuukauden mittaan planeetan korkeus hiljalleen pienenee: kuun alussa Venus on tunti auringonlaskun jälkeen 25 asteen korkeudella lounaassa, kuun lopussa 20 asteen korkeudella länsilounaisella taivaalla. Planeetta on koko helmikuun Kalojen tähdistössä.

1.2. Kolmen vuorokauden ikäinen kuunsirppi on lähellä Venusta, Saturnusta ja Neptunusta. Tunti auringonlaskun jälkeen Venus on lounaassa 25 asteen ja Saturnus vajaan 16 asteen korkeudella. Kuu on viitisen astetta Venuksen alapuolella ja runsaat kuusi astetta Saturnuksesta ylävasemmalle. Neptunus on pimeän alkaessa nelisen astetta Kuusta ylävasemmalle.

29.1.–3.2. Venus ja Neptunus ovat lähellä toisiaan. Välimatka on pienimmillään vähän yli kolme astetta.

Mars

Mars näkyy mainiosti iltataivaalla. Planeetta oli oppositiossa 16.1., joten se näkyy melkein koko yön. Etelän suunnalla Mars nousee lähes 56 asteen korkeudelle. Helmikuun alussa planeetan näennäinen läpimitta on miltei 14 kaarisekuntia, kuun lopussakin vielä 11 kaarisekuntia. Mars on koko kuukauden Kaksosten tähdistössä.

Mars peittyy 9.2. kolme päivää vaille täydenkuun pimeän reunan taakse. Turun ja Helsingin välisellä linjalla planeetta sivuaa Kuun eteläreunaa peittyen hetkeksi kokonaan, Helsingissä klo 21.30. Linjan pohjoispuolella Mars peittyy pitemmäksi aikaa. Oulussa peitto alkaa klo 21.08 ja esiintulo tapahtuu valoisalta puolelta klo 21.54. Vaikka Mars on kirkas, –1,1 magnitudia, 92 % valaistu Kuu häikäisee ja paras havaintoväline on pieni kaukoputki.

Jupiter

Jupiter näkyy edelleen hyvin iltataivaalla. Helmikuun alussa planeetta on etelän suunnalla yli 51 asteen korkeudella iltakahdeksan jälkeen, kuun lopussa jo puoli seitsemältä. Jupiter on Härän tähdistössä.

6./7.2. Kasvava kuperakuu on lähellä Jupiteria. Planeetta on etelässä vähän ennen iltakahdeksaa yli 51 asteen korkeudella, Kuu seitsemisen astetta yläoikealle. Illan ja yön kuluessa välimatka pienenee, ja on Jupiterin laskiessa ennen aamuviittä 4,5 astetta.

Saturnus

Saturnus näkyy vielä talvisella iltataivaalla, mutta lähestyy Aurinkoa. Kuun alussa planeetta on tunti auringonlaskun jälkeen lounaan suunnalla vajaan 16 asteen korkeudella, kuun puolivälissä länsilounaassa enää runsaan kahdeksan asteen korkeudella. Saturnus on Vesimiehen tähdistössä.

Uranus

Uranus on edelleen iltataivaalla. Kuun alussa planeetta on etelän suunnalla iltaseitsemältä, jolloin sen korkeus on yli 48 astetta. Kuun loppupäivinä Uranus on kaksi tuntia auringonlaskun jälkeen lounaisella taivaalla noin 40 asteen korkeudella. Planeetta on Oinaan tähdistössä.

5./6.2. Puolikas Kuu on lähellä Uranusta. Välimatka on pienimmillään iltakymmenen aikoihin, jolloin planeetta on länsilounaassa 35 asteen korkeudella. Kuu on siitä neljä astetta yläoikealle.

Neptunus

Neptunus näkyy kuun alkupuolella vielä kohtuullisesti iltataivaalla, sillä se on kaksi tuntia auringonlaskun jälkeen lounaisella taivaalla 18 asteen korkeudella. Kuukauden mittaan planeetta lähestyy Aurinkoa ja laskee kuun lopussa enää alle kaksi tuntia Aurinkoa myöhemmin, joten sitä on vaikea nähdä. Neptunus on Kalojen tähdistössä.