Ilmakehän ilmiöt

Ilmakehässä näkyviä valoilmiöitä on hyvin vaikea, usein mahdoton ennustaa kovin tarkasti. Tällä sivulla annetaan vinkkejä vuodenajalle tyypillisistä valoilmiöistä. Toukokuu on edelleen hyvää aikaa halojen havaitsemiseen. Vaalealle yötaivaalle alkaa ilmestyä kesäisiä vieraita, valaisevia yöpilviä.

Halot

Haloilmiöitä on runsaimmin huhti–toukokuussa. Tällöin näkyvät monesti myös vuoden kirkkaimmat ja komeimmat halonäytelmät, joissa esiintyy harvinaisempiakin halomuotoja. Aurinkolasit ja kamera ovat havaitsijan parhaat apuvälineet.
» Lue lisää haloilmiöistä

Valaisevat yöpilvet

Valaisevia yöpilviä alkaa näkyä toukokuussa. Kuun lopulla nähdään usein ensimmäiset näytelmät. Tällöin yöpilvet erottuvat yleensä vaaleina matalalla pohjoisessa paikallisen keskiyön aikaan. Tavalliset pilvet ovat tuolloin tummia. Toukokuiset yöpilvet näkyvät vain Etelä-Suomessa, sillä pohjoisempana taivas on liian valoisa.

» Lue lisää valaisevista yöpilvistä

Siitepölykehät

Siitepölykehiä näkyy runsaimmin toukokuussa. Koivu kukkii kuun alkupuoliskolla. Lämpiminä keväinä myös kuusi ja mänty aloittavat kukintansa toukokuun lopulla. Runsaimpaan kukinta-aikaan Auringon ja Kuun ympärillä voi näkyä reunoiltaan värikäs kehä, joka voi olla matalalla pystysoikea. Havupuilla nähdään kirkastumia kehän ylä- ja alaosissa sekä sivustoilla. Tummat aurinkolasit ovat hyödyllinen apuväline taivaan kirkkauden vuoksi.
» Lue lisää siitepölykehistä
» Siitepölytilanne

Kangastukset

Suurten vesien äärellä voi kesän ensimmäisinä hellepäivinä näkyä kangastuksia, mikäli on suhteellisen tyyntä. Vesi ja sen lähellä oleva ilma on vielä kylmää, mutta korkeammalla oleva ilma on jo lämmennyt auringonpaisteessa. Lämpötilaltaan erilaisten ilmakerrosten rajapinta taittaa valonsäteitä ja saa kaukaisten saarten ja kohteiden kuvat ”leijumaan” ilmassa tai venymään pystysuunnassa.
» Lue lisää kangastuksista