Ilmakehän ilmiöt

Ilmakehässä näkyviä valoilmiöitä on hyvin vaikea, usein mahdoton ennustaa kovin tarkasti. Tällä sivulla annetaan vinkkejä vuodenajalle tyypillisistä valoilmiöistä. Kostea ja toisinaan sateinen sekä viilenevä sää leimaa syyskuisia ilmakehän valoilmiöitä.

Sateenkaaret

Sateenkaaria havaitaan iltapäivällä itätaivaalla syyskuisten sadekuurojen mentyä ohi. Pääkaaren lisäksi näkyy usein himmeämpi sivusateenkaari. Kaarten välinen alue on tummempi kuin muu taivas. Tätä aluetta kutsutaan Aleksanterin tummaksi vyöksi.
» Lue lisää sateenkaarista

Sumuilmiöt

Sumuilmiöitä näkyy aamulla auringonvalon osuessa yön aikana muodostuneisiin sumupilviin. Havaitsijan pään varjon ympärillä näkyy värillisistä renkaista muodostunut pieni valokiekko, glooria. Saman ilmiön voi nähdä myös pilvissä Auringon vastakkaisella puolella lentokoneesta ja korkealta vuorelta pilviin katsottaessa. Jonkin matkaa gloorian ulkopuolella näkyy valkea, sisäreunaltaan toisinaan punertava epämääräinen rengas, sumukaari. Se syntyy valon taittuessa sumupisaroista. Ne ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät värit erotu toisistaan kuten sateenkaaressa.

» Lue lisää sumuilmiöistä

Kangastukset

Kangastuksia näkyy meren ja suurien vesien yllä, kun ilma on kylmää, mutta vesi on vielä suhteellisen lämmintä. Pinnan lähellä oleva ilma lämpenee ja lämpötilaltaan erilaisten kerrosten välille syntyy rajapinta, joka taittaa valoa. Kaukaisten kohteiden kuvajaiset näyttävät leijuvan ilmassa.

» Lue lisää kangastuksista

Revontulet

Revontulia näkyy tilastollisesti eniten syys- ja kevätpäiväntasauksen aikoihin, kun Maan magneettinen akseli on kohtisuorassa Auringon suuntaa vastaan. Revontulia on muutenkin odotettavissa nyt tavanomaista enemmän myös maan eteläosiin, sillä Aurinko on tällä hetkellä hyvin aktiivinen.

» Lue lisää revontulista 
» Avaruussääennuste (Ilmatieteen laitoksen palvelu)