10.8.2016

Perseidien tähdenlentoparvi on yksi vuoden näyttävimmistä. Tänä vuonna parven anti saattaa yllättää runsaudellaan. Parasta tähdenlentojen havaintoaikaa ovat yöt 11.-12. sekä 12.-13.8. Kasvava Kuu haittaa iltayöstä himmeimpien tähdenlentojen näkymistä.

Perseidit aiheutuvat pölystä ja sorasta, jota komeetta Swift-Tuttle jättää radalleen joka kierroksellaan Auringon ympäri. Jupiter sekoittanut painovoimallaan hiljattain vanan materiaalia ja työntänyt sen tavanomaista lähemmäs Maan rataa, mikä lisää ennusteiden mukaan tähdenlentojen näkymistodennäköisyyttä tänä vuonna. Hyvissä, pilvettömissä sääolosuhteissa ja kaukana kaupunkien valoista välillä klo 00.30-2.00 välillä huippuöinä 11.8.-12.8. sekä 12.8.-13.8. voidaan nähdä useita kymmeniä tähdenlentoja tunnissa, ja mahdollisesti vieläkin enemmän.

Parven maksimi osuu tänä vuonna Suomessa valoisaan aikaan, mikä estää runsaimman hetken näkymisen. Tänä vuonna myös kasvava Kuu peittää illalla kaupunkien valojen lisäksi himmeimmät tähdenlennot näkyvistä. Kuu laskee puolenyön jälkeen, minkä jälkeen havainto-olosuhteet paranevat. Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia, perseidejä näkyy Suomessa käytännössä vain Oulun eteläpuolella.

Tähdenlentoja näkyy eniten aamuyöllä, mutta niitä voi nähdä heti pimeän laskettua, mikäli taivas on selkeä. Parveen kuuluvia tähdenlentoja on alkanut näkyä jo heinäkuun puolivälistä lähtien, ja niitä näkyy harvakseltaan vielä muutama viikko aktiivisimman vaiheen jälkeenkin.

Perseideistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat näyttää punertavilta. Muutamat parven meteoreista saattavat olla myös melko kirkkaita. Parvi on saanut nimensä siitä, että sen meteorit näyttävät tulevan Perseuksen tähtikuviosta. Perseuksen sijaintia ei kuitenkaan tarvitse tietää, sillä tähdenlennot leviävät sieltä ympäri taivasta.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Vaikka ilta olisi muuten leuto, maassa makaillessa tulee nopeasti kylmä. Lämmin pukeutuminen siis kannattaa. Tähdenlentoja näkyy sitä enemmän, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän siellä on pilviä.

Toistuva ilmiö

Säännölliset meteoriparvet kuten Perseidit johtuvat komeetanydinten murusista, joita ytimet jättävät radalleen kiertäessään Auringon ympäri. Mikäli maapallon rata risteää pölyvanan kanssa, osa tästä materiaalista pääsee vuorovaikuttamaan Maan kanssa. Komeettapöly kuumenee ja hehkuu ilmakehässä ja aiheuttaa valoviiruja, joita kutsutaan tähdenlennoiksi. Perseidien aktiivisimman vaiheen aikana voi näkyä myös poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja eli tulipalloja. Perseideihin ei kuitenkaan yleensä liity suurempia kappaleita, jotka voisivat pudota meteoriitteina Maan pinnalle asti.

Perseidit, kuten muutkin yleisesti tunnetut meteoriparvet, aiheuttaa tähdenlentoja vuosittain aina suunnilleen samaan aikaan. Elokuun taivaalle tuovat tähdenlentoja myös kaksi muutakin parvea, Eteläiset delta-akvaridit (12.7.-23.8.) sekä Kappa-cygnidit (3.-25.8.). Ne ovat kuitenkin runsaudeltaan merkittävästi Perseidejä vaatimattomampia. Delta-akvaridien aktiivisuusmaksimi oli jo heinäkuun lopulla, mutta muutamia niihin sekä Kappa-cygnideihin kuuluvia meteoreja saattaa näkyä yön kuluessa. Myös satunnaisia, mihinkään parveen kuulumattomia tähdenlentoja voi nähdä minä tahansa yönä.

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1: Perseidien tähdenlento vuodelta 2013. (kuva ©Emma Bruus, vain tämän uutisen yhteydessä) väri jpg

Kuvan selitys: Perseidien meteoriparveen kuuluva tähdenlento vuonna 2013.

Lisätietoja

Anne Liljeström
tiedottaja, Ursa
09 6840 4010 (arkisin klo 9.30-16.30)
anne.liljestrom@ursa.fi