1.7.2014

KUTSU LEHDISTÖLLE: Lehdistötilaisuus aiheesta järjestetään tiistaina 1.7. klo 11.00 Marina Congress Centerin Europaea-salissa (Katajanokanlaituri 6). Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Pohjois-Suomessa havaittiin 19. huhtikuuta Kuolan niemimaan yllä lentänyt suuri tulipallo. Ursan tulipallotyöryhmän havainnot ja putoamisalueen tarkka laskenta johtivat tutkijat meteoriitin jäljille. Kuolan niemimaan ensimmäisen meteoriitin löytyminen julkistetaan 1.7. klo 11 kansainvälisessä Asteroids, Comets and Meteors -kokouksessa Helsingissä. Meteoriitti on nimetty löytöpaikan läheisen joen mukaan Annamaksi.

Sydänyön taivaalla kiitänyt kirkas tulipallo havaittiin Venäjällä, Suomessa ja Norjassa. Suomessa ilmiö näkyi ensisijaisesti Lapissa, ja siitä raportoitiin 40 havaintoa Ursan havaintopalvelu Taivaanvahtiin.

Kohde näytti sadan kilometrin etäisyydeltä nähtynä huomattavasti kirkkaammalta kuin täysikuu. Muurmanskin alueella ilmiö saatiin myös videoitua.

Ursan tulipallotyöryhmän matemaatikko Esko Lyytinen onnistui laskemaan meteoriitin tarkan putoamispaikan. Häntä avustivat laskennoissa Jarmo Moilanen ja Steiner Midtskogen.

Laskelmat perustuivat työryhmän Asko Aikkilan (Kuusamo), Aki Taavitsaisen (Mikkeli) ja Pekka Kokon (Muhos) kameroiden havaintoihin. Myös Muurmanskin suunnalla kuvattua autovideota käytettiin radanmäärityksessä.

Avaruudessa vaeltaneen kappaleen kooksi arvioitiin aluksi noin 100 kiloa, mutta mallinnuksen edetessä kappale varmistui yhä kookkaammaksi.

"Alkoi näyttää siltä, että Kuolan yllä maapalloon osui peräti 500 kilon eli puolen tonnin meteoroidi", Esko Lyytinen kertoo. "Suuri osa siitä tuhoutui ilmakehässä ja kappale hajosi lentoradan varrella. Oli selvää, että muutaman pääkappaleen lisäksi maanpinnalle oli päätynyt paljon pikkupalasia."

Putoamispaikaksi tarkentui kapea alue sata kilometriä Muurmanskista länteen Venäjän ja Norjan rajan tuntumassa lähellä Petsamoa.

Ursan tulipallotyöryhmän jäsenet, tutkijat Tomas Kohout Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta sekä Maria Gritsevich Geodeettiselta laitokselta organisoivat etsintäretken putoamisalueelle yhdessä Venäjän Uralin federaatioyliopiston tutkijoiden kanssa.

Viisipäiväinen tutkimusmatka Kuolaan tehtiin toukokuun lopulla. Etsintäryhmässä mukana ollut venäläinen tähtiharrastaja Nikolai Kruglikov havaitsi ensimmäisen, 120 grammaa painaneen avaruuskiven metsätiellä. Kyseessä on ensimmäinen meteoriitti, joka on löytynyt Kuolan niemimaalta.

"Olimme tehneet etsintöjä kymmenen tuntia päivässä. Toisen päivän lopulla olin aivan uuvuksissa, ja ehdotin että ajamme etsintäalueen toiseen päähän", Tomas Kohout muistelee. "Menomatkalla Aurinko paistoi suoraan silmiin, emmekä nähneet tiellä mitään, mutta paluumatkalla tilanne oli toinen."

Kruglikov pysäytti auton ja meni katsomaan tiellä näkemäänsä kohdetta. "Yhtäkkiä hän alkoi tanssia ja huutaa. En ollut ensin uskoa todeksi löytöä, mutta sitten tarkistin kiven koostumuksen mittalaitteistolla", Kohout kertoo. "Sen ympärillä oli tuore sulamiskuori ja koostumus kertoi uudesta maapallolle pudonneesta meteoriitista."

Toinen 48 grammaa painanut kivi löytyi seuraavana päivänä. Annaman meteoriitin kappaleita on pudonnut alueelle todennäköisesti vielä lisää, mutta pääosin suoalueista koostuva pusikkoinen metsämaasto vaikeuttaa etsintää.

Löydetyt meteoriitit ovat paljastuneet laboratoriotutkimuksissa yleisiksi kondriittityypin kivimeteoriiteiksi. Gritsevich ja Kohout mittasivat niiden tiheyden ja huokoisuuden Helsingin yliopistolla. Kaiken kaikkiaan maastoon uskotaan pudonneen kymmeniä kiloja meteoriittimateriaalia.

"Kuolan tulipallo on harvinaisuus: se on yksi vain 22 tapauksesta, joissa on ollut mahdollista määrittää pudonneen avaruuskiven rata aurinkokunnassa ennen sen törmäystä Maan ilmakehään", Maria Gritsevich toteaa. "Tieto siitä, mistä meteoriitti on peräisin, auttaa ymmärtämään paremmin aurinkokunnan muodostumista ja kehitystä."

Suomen alueelta on löytynyt meteoriitteja viimeksi vuonna 1974. Tällöin Orimattilan Mallusjoelta löytyi alle kaksikiloinen kivimeteoriitti kaivon kaivamisen yhteydessä.

Tulipallot ovat poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja, jotka aiheutuvat meteoroidin eli avaruudesta peräisin olevan, asteroidia pienemmän kappaleen syöksyessä Maan ilmakehään. Toisinaan kappaleesta saattaa selvitä materiaalia myös Maan pinnalle saakka. Pudonneita kappaleita kutsutaan meteoriiteiksi. Ne ovat yleensä kiveä, mutta pieni osa meteoriiteista on raudan ja nikkelin sekoitusta.

Meteoriitin radanmärityksessä, etsinnässä ja tutkimuksessa toimineet henkilöt

Esko Lyytinen⁽¹⁾, Tomas Kohout^(1,2), Maria Gritsevich^(1,3,4,5), Jarmo Moilanen⁽¹⁾, Steinar Midtskogen⁽⁶⁾, Nikolai Kruglikov⁽⁵⁾, Alexei Ischenko⁽⁵⁾, Grigory Yakovlev⁽⁵⁾, Victor Grokhovsky⁽⁵⁾, Jakub Haloda⁽⁷⁾, Patricie Halodova⁽⁷⁾, Panu Lahtinen^(1,8), Asko Aikkila⁽¹⁾, Aki Taavitsainen⁽¹⁾, Jani Lauanne⁽¹⁾, Marko Pekkola⁽¹⁾, Pekka Kokko⁽¹⁾

1. Ursan tulipallotyöryhmä
2. Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto
3. Geodeettinen laitos
4. Dorodnitsynin laskentakeskus, Venäjän tiedeakatemia, Moskova, Venäjä
5. Uralin federaatioyliopisto, Jekaterinburg, Venäjä
6. Norjan meteoriverkko
7. Tsekin geologinen tutkimuskeskus, Praha, Tsekki
8. Ilmatieteen laitos

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1: Kuolan metsätieltä löytynyt 120 gramman painoinen meteoriitti. (Kuva Esko Lyytinen) jpg
Kuvan selitys: Kuolan metsätieltä löytynyt 120 gramman painoinen kappale Annaman meteoriittia.

Kuva 2: Nikolai Kruglikov tiellä meteoriitin kanssa. (Kuva Tomas Kohout) jpg
Kuvan selitys: Venäläinen tähtiharrastaja Nikolai Kruglikov löysi ensimmäisen palan Annaman meteoriittia 29.5.2014 keskeltä metsätietä.

Kuva 3: Kuva Kuolan tulipallosta. (Kuva Asko Aikkila / Ursan tulipallotyöryhmä) jpg
Kuvan selitys: Tähtiharrastaja ja fysiikan opettaja Asko Aikkila sai videoitua Kuolan tulipallon 19.4. Kuusamossa. Kuvaa on käsitelty yksityiskohtien erottumiseksi. Huom! Kuvaa on lupa käyttää ainoastaan tämän uutisen yhteydessä.

Kuva 4: Kaavakuva tulipallon putoamisesta (Kuva Mikko Suominen, Tähdet ja avaruus / Celestia) jpg
Kuvan selitys: Kuolan niemimaan yllä lentänyt tulipallo pudotti meteoriitteja lähelle Venäjän ja Norjan rajaa.

Kuva 5: Esko Lyytinen. (Kuva Emma Herranen / Tähdet ja avaruus, Ursa) jpg
Kuvan selitys: Ursan tulipallotyöryhmän matemaatikko Esko Lyytinen oli päävastuussa Annaman meteoriitin tarkan putoamispaikan määrityksestä.

Kuva 6: Tomas Kohout. (Kuva Jukka Lariola / Tähdet ja avaruus, Ursa) jpg 1 | jpg 2
Kuvan selitys: Tomas Kohout toimii tutkijana Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella.

Kuva 7: Maria Gritsevich. (Kuva Jukka Lariola / Tähdet ja avaruus, Ursa) jpg 1 | jpg 2
Kuvan selitys: Maria Gritsevich toimii erikoistutkijana Geodeettisella laitoksella.

Kuva 8: Tomas Kohout ja Maria Gritsevich. (Kuva Jukka Lariola / Tähdet ja avaruus, Ursa) jpg 1 | jpg 2
Kuvan selitys: Tomas Kohout ja Maria Gritsevich organisoivat tutkimusmatkan Kuolan niemimaalle yhdessä venäläistutkijoiden kanssa ja ovat tutkineet löydettyjen meteoriittien ominaisuuksia Helsingissä.

Lisätietoja

Tomas Kohout (haastattelut englanniksi)
Helsingin yliopisto, fysiikan laitos
puh. 029 415 1008
tomas.kohout@helsinki.fi

Maria Gritsevich (haastattelut englanniksi)
Geodeettinen laitos
puh. 050 433 7749
maria.gritsevich@fgi.fi

Esko Lyytinen
Ursan tulipallotyöryhmä
puh. 0400 900 456
esko.lyytinen@jippii.fi