13.9.2013

Pielisessä sijaitsevasta saaresta on löytynyt jätinkirkko. Näitä kivikauden tähtitieteellisiä muinaismuistomerkkejä tunnetaan Perämeren Suomen puoleiselta rannalta noin 50. Tämä on ensimmäinen kerta, kun jätinkirkko on löytynyt Pohjanmaan ulkopuolelta. Löytö antaa tärkeän vihjeen jätinkirkkojen käyttötarkoituksen selvittämiseksi.

Itä-Suomen jätinkirkko sijaitsee Pielisessä sijaitsevassa Isossa Mahosaaressa. Arkeoastronomiaan erikoistunut helsinkiläinen tähtitieteilijä Marianna Ridderstad vieraili paikalla heinäkuussa. Löydöstä raportoi ensimmäisenä Tähdet ja avaruus -lehti, jonka perjantaina ilmestyvässä numerossa on Ridderstadin kirjoittama artikkeli aiheesta.

Rakennelma on kooltaan 25 x 18 metriä metriä oleva kehävalli. Se on rakennettu punaisista kivistä useimpien pohjoispohjalaisten jätinkirkkojen tapaan. Rakennelmasta löytyi jätinkirkoille tyypillisiä ympäröiviä röykkiöitä, rakkakuoppia sekä keskuspainanne. Kehävallin akseli on suunnattu talvipäivänseisauksen auringonnoususta kesäpäivänseisauksen auringonlaskuun. Paikalta löytyi myös merkkejä kivikautisesta leiristä.

"Ulkoisen tarkastelun perusteella kyseessä on aivan selvä jätinkirkko", Ridderstad vahvistaa. "Kehävallin korkeus rannasta, sijainti ja suuntaukset vastaavat täydellisesti tyypillistä jätinkirkkoa."

Jätinkirkot ovat suurikokoisia, ympyrän tai suorakaiteen muotoisia kiviaitauksia. Ne rakennettiin neoliittisella kivikaudella noin 3 000 - 1 800 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Jätinkirkot yhdistetään myöhäiskivikautiseen Pöljän kulttuuriin. Pöljän kansa oli metsästäjä-keräilijöitä, joita asui Kotka-Vaasa -linjan pohjoispuolella aina Lapin eteläosiin saakka.

Jätinkirkkojen kivivalleissa on tyypillisesti 1-5 porttia. Ne on suunnattu Auringon suunnan mukaan kesä- ja talvipäiväntasauspäivinä. Näinä päivinä päivä on pisimmillään ja lyhimmillään. Samaan tapaan suunnattiin myös muun muassa Karnakin suuri temppelikompleksi Egyptissä sekä Englannin Stonehenge.

Kehien tarkka luonne on yhä arvoitus

Löytö antaa tärkeän vihjeen jätinkirkkojen käyttötarkoituksen selvittämiseksi. Aiemmat arkeoastronomiset tutkimukset viittaavat jätinkirkoilla olleen jonkinlainen yhteys rituaaleihin ja uskontoon.  Rakennelmat saattavat liittyä myös kulttuurin murrokseen, kun maanviljelys alkoi saada alaa metsästäjä-keräilijäkulttuurissa. Jätinkirkkojen avulla voitiin saada kiintopisteitä vuoden kiertoon, mikä helpotti maanviljelystä.

Pöljän kulttuurin tärkein saaliseläin oli hylje, ja sillä saattoi siksi olla myös uskonnollista merkitystä. Koska Perämeren rannikon jätinkirkot on kaikki rakennettu meren rannalle, myös hylkeenpyynnin on arveltu liittyneen rakennelmiin jotenkin.

Hylkeitä oli jäänyt jääkauden jälkeen loukkuun myös suurimpiin sisäjärviin. Mikäli hylkeenmetsästys liittyi jätinkirkkoihin jotenkin, kivikehiä pitäisi olla myös suurten sisäjärvien rannoilla. Nyt todella näyttää siltä, että näin on.

"Pielisen jätinkirkko täydentää kuvaamme kivikauden kulttuurista", Ridderstad kuvailee. "Se osoittaa, että jätinkirkot liittyivät hyljestyksen tuomaan vaurauteen ja monumenttien taivassuuntauksiin kaikkialla Pöljän kulttuurin alueella, eivät ainoastaan Pohjanmaalla."

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1: Marianna Ridderstad (kuva Marianna Ridderstad) jpg
Kuvan selitys: Marianna Ridderstad on arkeoastronomiaan erikoistunut tähtitieteilijä. Arkeoastronomia pyrkii selvittämään, kuinka muinaiset ihmiset tulkitsivat taivaalla näkyviä ilmiöitä.

Kuva 2: Ison Mahosaaren jätinkirkko (kuva Ari Komulainen / Tähdet ja avaruus) jpg
Kuvan selitys: Ison Mahosaaren jätinkirkko kuvattuna etelästä. Kehävallin eteläisin kulma on kuvassa etualalla.

Kuva 3: Kaavakuva jätinkirkosta (kuva Marianna Ridderstad / Tähdet ja avaruus) png
Kuvan selitys: Ison Mahosaaren jätinkirkon rakenne. Kehävallin akseli on suunnattu talvipäivänseisauksen auringonnoususta kesäpäivänseisauksen auringonlaskuun. Kehävallista on löydetty kaksi rakkakuoppaa, jotka ovat ehkä toimineet säilytyspaikkoina. Röykkiöt ovat saattaneet olla hautoja. Niitä on löydetty eniten kaikkein suurimpien jätinkirkkojen ympäriltä.

Lisätietoja

Marianna Ridderstad
marianna.ridderstad@pp.inet.fi
puh. 040 535 1570