Venus Seulasissa 3.4.

Koko alkuvuoden (ja jo viime vuodenkin puolella) iltataivaalla kirkkaana loistanut Venus kulkee 3.4. Seulasten tähtijoukon editse. Tapahtuma näkyy toki helposti paljain silminkin, mutta kiikareista ei ole suinkaan harmia.

Mitään tiettyä kellonaikaa ei tarvitse kytätä, pääasia että pilvet eivät ole edessä. Venus ja Seulaset laskevat horisontin taa noin aamukahdelta (riippuen paikkakunnasta). Venus ja Seulaset löytyvät taivaalta helposti, Venustahan on ollut hyvin vaikeaa olla huomaamatta selkeinä iltoina.

Seulaset, eli Plejadit, tai M45, on niin kutsuttu avoin tähtijoukko, johon kuuluu ainakin tuhat tähteä. Paljain silmin niistä näkyy kuutisen tähteä, mutta tarkkasilmäinen voi erottaa sieltä hyvissä oloissa jopa viitisentoista erillistä tähteä. Seulasten kirkkaimmat tähdet ovat sinertäviä, suuria ja kuumia, mutta joukossa lymyilee myös runsaasti pienempiä ja punaisempia (ja himmeämpiä) tähtiä, sekä niin kutsuttuja ruskeita kääpiöitä -- likilaskuisia tähdenalkuja, jotka eivät koskaan saaneet riittävästi massaa alkaakseen itse tuottaa energiaa ytimessään.

Seulasten tähdet ovat kaikki syntyneet yhdessä viimeisen 100 miljoonan vuoden sisällä, ja toistaiseksi ne ovat edelleen varsin lähellä toisiaan. Seuraavien satojen miljoonien vuosien aikana ne kuitenkin ajautuvat hitaasti erilleen.

Suomalaiset ovat kautta aikojen antaneet Seulasille mitä moninaisimpia nimiä. Ursan kustantamasta Tähdistöt-kirjasta (josta on muuten tullut juuri uusi painos!) löytyvät seuraavat nimet (kannattaa ottaa hyvä asento):

Seulaset, Seulanen, Seulajaiset, Seulajainen, Seuliaiset, Seuliainen, Seulavainen, Seulikko, Seuloset, Seiliäinen, Siekliäinen, Seula, Sihti, Seulanpohja, Viron seula, Ridan seula, Ritan seula, Rian seula, Riianseula, Rion seula, Tihjät seulat, Pohjan seula, Pakkasen seula, Pyryseula, Revonseula, Repolaisen seula, Pikku otava eli pieni otava, Lapin otava, Venäjän otava, Turkin otava, Kissan otava, Äitin otava, Paakkosen tasku, Paukkusen tasku, Tihjät taskut, Koirakopelo, Koiran kiermitsä, Koirankärmitsä, Koiran kiimatähdet, Koirankihermä, Koirankäherö, Koirankuono, Koirankärppä, Koirankärsä, Koirankäräjät, Koirankutsut, Koiranpennut, Virsu, Väinämöisen virsu, Väinämöisen virsunjälki, Vaimon virsu, Ryhmätähti, Rykelmätähti, Rysmänen, Rysmätähdet, Ryväs, Rypäskä, Tiherö, Kakaravasu, Kakarapaska, Marian kruunu, Pajulöttö, Kyntömiehenlöttö, Määtsytähdet, Siankärsä, Kontinpohja, Linnunpyrstö, Rikkutalja, Sudenrita, Kuusikko, Taivaankattila.

Paakko tarkoittaa paakkua eli tässä yhteydessä tiheässä olevia tähtiä ja tasku puolestaan kukkaroa tai kalanpyydystä.

Tähdistöt-kirjasta: "Nimessä Rian seula ja sen erilaisissa muunnoksissa jää paljon tulkinnanvaraa sanan ria merkityksen suhteen: ria tarkoittaa vaivaa ja puutetta, rijo kasaa, rypästä tai läjää, rita sudenkuoppaa ja riko viittaa kuninkaaseen. Eri tulkinnoilla on puolensa: Rian seulalla seulottiin karkeat jauhot. Toisaalta sananlaskussa sanotaan, että ”on niin risana kuin rian seula”. Nimitys Sudenrita sopii yhteen rita-sanan kanssa. Taivaalle asetettiin myös mahtihenkilöitä tai niiden tavaroita – miksei siellä voisi olla myös kuninkaan kukkaro eli rion seula.

Nimet Väinämöisen virsut tai Vaimon virsu puolestaan liittyy tuohikaistoista punottuihin jalkineisiin, joiden tuohipinta muodostaa samanlaisen kuvion kuin seulakin ja Kontinpohja, miksi Plejadeja on myös kutsuttu. Löttö tarkoittaa tuohivirsuja, mikä selittää nimet Pajulöttö ja Kyntömiehenlöttö.

Nimityksessä Koirankihermä sana kihermä tarkoittaa samalla lailla ryhmää. Koirankiermitsä, Koirankärmitsä, Koirankäräjät, Koirankärsä ja Koirankärppä taas tarkoittavat kaikki samaa kuin Koiran kiimatähdet eli kiima-aikaa."

Ursan tähtikartta: Tähtitorninvuori 3.4. klo 22

Tähdistöt-kirja Ursan verkkokaupassa