Missä satelliitit ovat?

Taivaalla näkemämme satelliitti on varsin etäällä meistä. Matalimmillaan ne ovat yleensä 200 km korkeudessa ja etäisimmillään noin 36 000 km korkeudessa. Lähes kaikki paljain silmin näkemämme satelliitit sijaitsevat yleensä alle 1000 km korkeudessa. Satelliitit ovat erilaisilla ja erikorkuisilla radoilla niiden käyttötarkoituksesta riippuen. Radat voidaan karkeasti jaoitella esimerkiksi seuraavasti:

Satelliittien tyypilliset radat:

• Matalat radat, 200 - 800 km
• Korkeat radat, elliptiset, 20 000 km
• Geosynkrooniset radat, 36 000 km

Satelliitit sijaitsevat vähintään noin 200 km korkeudessa (Piirros: LW)

Matalat radat

Valtaosa satelliiteista sijaitsee alle 2000 km korkeudessa ja näistäkin suurin osa 200 - 800 km korkeudessa. Tällaista rataa kutsutaan matalaksi radaksi (LEO, Low Earth Orbit). Lähes kaikki taivaalla paljain silmin näkemämme satelliitit sijaitsevat matalilla radoilla.

Geosynkrooniset radat

Osa satelliiteista kiertää maapalloa ns. geosynkroonisilla radoilla 35 786 km korkeudessa päiväntasaajan yläpuolella (engl. termi Geosynchronous Orbit). Niiden radan kaltevuus päiväntasaajan nähden eli inklinaatio on likimain nolla. Tällaiset satelliitit näkyvät Maasta katsoen paikallaan pysyviltä tähtimäisiltä kohteilta, sillä satelliitin nopeus Maahan nähden on sama kuin maapallon pyörimisnopeus. Käytännössä satelliitti liikkuu jonkin verran, tehden pientä kahdeksikkoa maanpinnalta katsottuna.

Kun GEO-radalla olevan satelliitin radan kaltevuus päiväntasaajaan nähden on tarkalleen nolla, kutsutaan rataa geostationaariseksi (engl. termi Geostationary Orbit). Nämä GEO-radat ovat tyypillisiä tietoliikennesatelliiteille ja muutamille sääsatelliiteille. GEO-radoilla olevia tietoliikennesatelliitteja ovat mm. Astra- ja Intelsat-satelliitit. GEO-ratoja hyödyntäviä sääsatelliitteja ovat mm. GOES- ja Meteosat-satelliitit. Suuren etäisyytensä vuoksi geosynkroonisilla radoilla olevat satelliitit näkyvät visuaalisesti hyvin himmeinä, vain kaukoputkilla havaittavina kohteina.

Korkeat radat

Joidenkin satelliittien kohdalla hyödynnetään matalien ja GEO-ratojen välimuotoja. Nämä ovat usein hyvin elliptisiä ratoja ns. HEO-ratoja (HEO, Highly Elliptical Orbit). Tässä satelliitin radan Maata lähin piste eli perigeum sijaitsee muutaman sadan kilometrin korkeudessa ja radan etäisin piste eli apogeum sijiatsee usein 20 000 km tienoilla. Venäläiset Molnija-tietoliikennesatelliitit käyttävät hyödykseen hyvin elliptistä rataa, jonka apogeum sijaitsee 26 600 km korkeudessa. Satelliitin kiertoaika maapallon ympäri on 12 tuntia. Rataa kutsutaankin Molnija-radaksi.