Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Avaruustekniikka

Avaruusasema ISS Suomen taivaalla

Vuonna 1998 aloitettu kansainvälisen ISS -avaruusaseman rakennustyöt ovat tuottaneet Maata kiertävälle radalle maailman suurimman satelliitin ja vieläpä miehitetyn sellaisen. Tuollainen jalkapallokentän kokoinen rakennelma on myös helppo huomata tähtitaivaalta

Avaruusasemat ovat kautta aikojen olleet helposti maanpinnaltakin havaittavia kohteita. Vaikka niistä ei paljain silmin näekään yksityiskohtia, ne loistavat taivaalla suuren kokonsa ansiosta varsin kirkkaasti. Menneiden vuosien tunnettuja avaruusasemia ovat olleet Yhdysvaltain Skylab 1970-luvulla, Neuvostoliiton Saljut-avaruusasemat ja avaruusasema Mir 1980-luvulla sekä Kiinan kokeelliset Tiangong -avaruusasemat 2010-luvulla. Tällä hetkellä ISS on ainoa kiertoradalla oleva varsinainen avaruusasema

Miksi ISS-avaruusasema näkyy Maahan?

Avaruusasema ISS on varsin kookas rakennelma. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1998, jonka jälkeen se on kasvanut kokoaan moduuli kerrallaan ja on nyt lopullisessa mitoissaan. Pituutta tuolla rakennelmalla on nyt 72,8 m ja leveyttä 108,5 m. Avaruusasema kiertää Maata noin 400 km korkeudessa. Suuren kokonsa ansiosta se heijastaa tehokkaasti auringonvaloa Maahan korkealta kiertoradaltaan ja näkyy siksi varsin kirkkaana tähtitaivaan kohteena silloin, kun avaruusasema on Auringon valaisema.

Avaruusaseman radan kaltevuus päiväntasaajaan nähden on noin 52 astetta. Tämän ansiosta ISS:n voi nähdä hyvin Etelä-Suomen horisontissa kuukauden välein, vuoroin aamulla ja illalla. Näkymisjakso on pituudeltaan tyypillisesti viikon tai kahden mittainen. Joskus kesäaikaan ISS saattaa näkyä jopa kuukaudenkin, riippuen radan sijainnista Aurinkoon nähden. Kerrallaan ISS näkyy horisontissa kymmenkunta minuuttia eli sen vierailu on aina verrattain lyhytaikainen.

Missä avaruusasema näkyy?

Avaruusasema nousee etelärannikon horisontissa parhaimmillaan noin 19 asteen korkeuteen. Se ilmestyy tavallisesti lounaan suunnalta ja katoaa kaakkoon. Parhaimmillaan se siis näkyy eteläisessä horisontissa.

Kuinka kirkas se on?

ISS:n kirkkaus nousee helposti 0 suuruusluokkaan joka vastaa taivaan kirkkaimpien tähtien, kuten Vegan kirkkautta. Kirkkaus nousee tavallisesti vieläkin suuremmaksi -2 suuruusluokan tienoille, joka vastaa toisinaan kirkkaiden planeettojen, kuten Venuksen ja Jupiterin kirkkautta. Avaruusaseman näkee siis vaivatta paljain silmin. Kulkiessaan äänettömästi eteläisen horisontin poikki se muistuttaa liikkeeltään etäistä lentokonetta.

Paljain silmin ja kiikarin avulla ISS on pistemäinen ja monesti väriltään hieman kellertävä. Väri on peräisin valon taittumisesta ilmakehässä. Kaukoputkella avaruusasemasta voisi erottaa jopa yksityiskohtia, mutta ongelmana on useimmiten avaruusaseman seuraaminen.

Mistä saan näkymistiedot?

Avaruusasema ISS:n näkemiseksi on tiedettävä sen näkymisaika. Tässä ovat apuna useat satelliittipalvelut netissä, joista suosituin lienee Heavens Above tai CalSky. Ne antavat tarkat ajankohdat avaruusaseman sijainnista oman horisontin mukaan.