Useat Maata kiertävät satelliittit ja muut kantorakettien jäännökset pyörivät enemmän tai vähemmän radoillaan. Tällaiset kappaleet näkyvät Maahan vilkkuvina satelliitteina. Tähtikirkkaalta taivaalta, pian auringonlaskun jälkeen voi löytää joitakin vilkkuvia satelliitteja.

Monenlaisia välähtelijöitä

Vilkkuvia satelliitteja on monenlaisia. Satelliitin kirkkauden vaihtelu voi olla säännöllistä tai epäsäännöllistä. Vilkkumisjakso saattaa pysyä useita päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia vakiona, kunnes se yhtäkkiä muuttuu. Jo pienen avaruusromun kappaleen törmäys satelliittiin saattaa olla muutoksen aiheuttaja. Joillakin satelliiteilla vilkkuminen on sekä säännöllistä että epäsäännöllistä eli säännöllisen vilkkumisjakson seassa saattaa erottua epäsäännöllisiä välähdyksiä.

Laukaisun yhteydessä kantorakettien palaset jäävät usein pyörimään radoilleen. Jotkut satelliittit on suunniteltu pyörimään jonkin verran radallaan, pysyäkseen jossain tietyssä asennossa. Kun kappaleen pyörimisenergia loppuu, vähenee pyöriminen. Pyörimiseen vaikuttavat myös mm. aurinkotuuli, ilmakehän vastus ja Maan magneettikenttä.

Useimmilla vilkkujilla jakso on selvästi erotettavissa. Satelliitti saattaa kadota hetkeksi näkymättömiin tai on muuten hyvin himmeä minimin aikana. Joillakin jakso on taas hyvin laakea; kirkkaus muuttuu hyvin hitaasti magnitudin tai kaksi. Eräät näyttäytyvät taivaalla vain terävinä välähdyksinä muutamien sekuntien välein. Joillakin satelliiteilla välähtely on enemmän tai vähemmän säännöllistä ja varsinaisten välähdysjaksojen välillä saattaa esiintyä lyhyempiä vilkkumisjaksoja.

Välähtelyn määrää kappaleen muoto

Vilkkuva satelliitti saattaa olla varsin monimuotoinen kappale avaruudessa. Muodoiltaan pyöreä kappale näkyy Maahan melko tasaisen kirkkaana. Kulmikas, pyörivät kappale näyttäisi taas vaihtelevan kirkkaudeltaan melkoisesti. Jos pyörähdysakseli on vinossa havaitsijaan nähden, mutkistaa tämä merkittävästi satelliitin pyörimisen ja vilkkumisen välistä yhteyttä. Vilkkumisjakso ei kerro suinkaan aina satelliitin pyörähdysjaksoa, sillä yhden pyörähdyksen aikana satelliitti saattaa välähtää jo monta kertaa.

Vilkkuvien satelliittien seurantaa

Vilkkuvien satelliittien säännöllinen seuraaminen on mielenkiintoinen harrastealansa. Havaintovälineiksi tarvitaan kiikari, muistiinpanovälineet ja ajanottokello, jolla päästään mahdollisimman hyvään tarkkuuteen.

Kun satelliitti ilmestyy taivaalle, aloitetaan sen seuraaminen. Ajanottokello käynnistetään valonvaihtelun sopivassa vaiheessa, esimerkiksi kun satelliitti näkyy kirkkaimmillaan. Tämän jälkeen lasketaan vilkkumisjaksoja. Näitä kannattaa laskea mahdollisimman pitkään, riippuen tietenkin jakson pituudesta. Ajanottokello pysäytetään lopuksi samanlaiseen valonvaihtelun kohtaan mistä se aloitettiinkin.

Havainnon päätteeksi määritetään vilkkumisjakso. Tämän saat jakamalla havaintoajan pituuden laskettujen jaksojen määrällä. Jokaisen havainnon yhteydessä tulisi tehdä myös arvio havainnon ajoituksen tarkkuudesta esimerkiksi tyyliin 0.5 sekuntia, 0.4 sekuntia...