Progress-huoltoalus telakoitui avaruusasemaan

Progress M-05 -huoltoalus telakoitui ISS-avaruusasemaan lauantaina toukokuun 1. päivänä. Automaattinen telakointi ei sujunut ihan ongelmitta, sillä alus ei kohdistunut oikein Pirs-telakointiporttiin nähden. Avaruusasemalla työskennellyt kosmonautti Oleg Kotov otti aluksen manuaaliseen ohjaukseen ja saattoi huoltoaluksen turvallisesti telakointi- porttiin.

Progress-huoltoalus toi avaruusasemalle noin 2400 kg:n edestä ruoka- ja vaatetäydennyksiä, polttoainetta, vettä ja happea.

Avaruusasema ISS Auringon ja Jupiterin edessä

Useat harrastajat ovat eri puolilla maailmaa onnistuneet ikuistamaan ISS-avaruusaseman Auringon edessä. Joukkoon mahtuu myös otos jossa ISS vaeltaa samassa kuvakentässä Jupiterin kanssa.
Katso Anthony Ayiomamitiksen kuvaa ISS:stä ja Auringosta!
Katso Anthony Ayiomamitiksen kuvaa ISS:stä ja Jupiterista!

Merentutkimussatelliitti välähtelee yötaivaalla

NASA:n ja Ranskan CNESin yhteistyönä vuonna 1992 avaruuteen laukaistu TOPEX/POSEIDON välähtelee yötaivaalla. Epäsäännöllinen välähtely havaittiin huhtikuussa. Satelliitti kiertää Maata avaruusromuna, sillä se sammutettiin vuonna 2006. Kirkkauden vaihtelu johtuu satelliitin pyörimisestä radallaan. Katso Kevin Fetterin video satelliitin välähtelystä huhtikuussa 2010.

X-37B -alus löytyi taivaalta

Sotilaalliseksi luokiteltu X-37B -alus eli OTV (Orbital Test Vehicle) on onnistuttu paikallistamaan Maata kiertävältä radalta harrastajavoimin. Tämä avaruussukkulaa muistuttava miehittämätön tiedustelualus laukaistiin ensilennolleen huhtikuussa ja se jatkaa testejään edelleen avaruudessa Maata kiertävällä radalla. Visuaalihavaintojen mukaan sen kirkkaus on +2,5 magnitudia, mutta tätä kohdetta ei tulla näkemään Suomen taivaalla, sillä sen radan inklinaatio on noin 40 astetta. Lue lisää löydöstä New York Timesin uutisesta.

Raketin jäännöksiä ajautui rannalle Yhdysvaltain Etelä-Carolinassa

Useiden metrien kokoinen, kookas ja osittain kennomainen kappale ajautui Hilton Head Islandin rannalle Etelä-Carolinassa toukokuun 22. päivänä. Kappaleen arvellaan olevan lähtöisin Ariane-kantoraketista, joka laukaistiin avaruuteen Ranskan Guianan Kouroun avaruuskeskuksesta toukokuun 21. päivänä. Se vei kiertoradalle kaksi tietoliikennesatelliittia. Lue uutinen WTOC:n sivulta.

Toukokuun satelliittilaukaisuja

Yhdysvaltain avaruussukkula Atlantis laukaistiin viimeiselle STS-132 avaruuslennolleen toukokuun 14. päivänä.  Avaruussukkulan päätehtävänä on viedä kansainväliselle ISS-avaruusasemalle venäläinen tutkimusmoduuli MRM-1 (Mini Research Module) eli Rassvet. Lennon komentajana toimii Kenneth Ham, pilottina Dominic Antonelli sekä muina miehistön jäseninä Michael Good, Garret Reisman, Piers Sellers ja Stephen Bowen.

Venusta tutkiva Planet-C -luotain eli Akatsuki laukaistiin avaruuteen toukokuun 20. päivänä Japanin Tanegashiman avaruuskeskuksesta. Luotain matkustaa kohti Venusta kuuden kuukauden ajan ja asettuu planeettaa kiertävälle radalle joulukuun alussa. Sen päätehtäviin kuuluu tutkia Venuksen kaasukehän ilmiöitä. Planet-C on siis Venusta kiertävä sääsatelliitti.

Samassa H-II -kantoraketin laukaisussa avaruuteen pääsi Ikaros-aurinkopurje, Unitec-, Negai-, Waseda-Sat 2 - ja KSAT-piensatelliitit, jotka ovat teknologiasatelliitteja.

Astra 3B -ja ComsatBw-2 -tietoliikennesatelliitit laukaistiin avaruuteen toukokuun 20. päivänä Ranskan Guianan Kouroun avaruuskeskuksesta Ariane-kantoraketilla. Näistä Astra asettuu geostationaariselle radalle 23.5 itäisen pituuspiirin yläpuolelle. Comsat on Saksan sotilaallinen satelliitti, joka asettuu geostationaariselle radalle 13.2 itäisen pituuspiirin yläpuolelle.

GPS SVN 62 -navigointisatelliitti laukaistiin avaruuteen Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Yhdysvalloista toukokuun 28. päivänä. Laukaisu tehtiin Delta-raketilla. Satelliitissa on siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisia toimintoja, kuten maapallon ydinräjäytyksiin erikoistunut Vela-satelliiteista tuttu tarkkailujärjestelmä.