SkyCube -nanosatelliitti yllättänee taivaalla

Amerikkalaisesta SkyCube -nanosatelliitista saattaa tulla varsin yllätyksellinen ilmestys taivaalle. Noin 10 cm:n kokoinen pieni ja pippurinen satelliitti on erikoinen. Ensinnäkin se kuvaa pienen kameransa avulla maapalloa ja välittää kuvat radioteitse maanpinnalle. Kameran erottelukyky on noin 135 metrin luokkaa. Lisäksi tuohon pienen maitopurkin kokoiseen satelliittiin on pakattu erittäin tiiviisti myöhemmin avautuva pallomainen rakennelma. Se koostuu vain 9 mikrometrin paksuisesta polyetyleenistä, jossa on heijastava titaanidioksidikerros. Kun pallo avautuu, se laajenee maksimissaan noin kahden metrin kokoiseksi rakennelmaksi. Heijastavan pintansa ansiosta SkyCube tulee näkymään hyvin maanpinnalle saakka.

SkyCubesta on tarjolla vain lyhytaikaista iloa, sillä kun pallo avautuu ilmakehän vastus alkaa muokkaamaan satelliitin rataa hyvin voimakkaasti ja pallon arvellaan pysyvän avaruudessa vain parin viikon ajan, kunnes se tuhoutuu ilmakehässä.

SkyCube pääsi ISS -avaruusasemalle kaupallisen Orbital-1 CRS -täydennyslennon mukana tammikuun 12. päivänä. SkyCube vapautetaan avaruuteen kahta kuukautta myöhemmin. (Southern Stars, NASA)

Lue lisää SkyCubesta.

Avaruusasema ISS näkyy tammikuussa aamutaivaalla

Kansainvälinen avaruusasema ISS näkyy vuoden ensimmäistä kertaa Etelä-Suomessa aamutaivaalla. Näkymisjakso on tammikuun 10. päivästä aina tammikuun 24. päivään saakka, jolloin ISS:n voi bongata matalalta etelähorisontista aamukuuden tai aamuseitsemän tienoilla. ISS on taivaan kirkkain satelliitti, joka näkyy vaivatta paljain silmin. Yksityiskohtia siitä ei voi erottaa kuin kaukoputkella, mutta paljain silminkin se on hieno näky. ISS näkyy meillä kuukauden välein vuoroin aamulla tai illalla eli helmikuussa avaruusasemaa voi vuorostaan tarkkailla iltataivaalla.

Avaruusasema ISS ja siihen telakoitumassa ollut Cygnus-avaruusrahtialus näkyi Hollannin taivaalla tammikuun 12. päivän aamuna. Hollantilainen satelliittiharrastaja Marco Langbroek onnistui ikuistamaan pariskunnan taivaalta. Kohteiden ero oli noin 9 sekuntia.

Laske ISS-avaruusaseman näkymistä Heavens-Aboven sivustolla.

Katso Marco Langbroekin ottama kuva

Avaruusromun paluu näkyi Saudi-Arabian länsiosissa

Tammikuun 16.-17. päivien välisenä yönä nähtiin Saudi-Arabian länsiosissa kirkas ja hajoava valoilmiö tähtikirkkaalla taivaalla. Kyseessä oli Chinasat 9 -laukaisun (2008-028B) kantoraketin paluu ilmakehään.

Katso YouTube -video avaruusromun paluusta

Cygnus-avaruusrahtialus laukaistiin avaruusemalle

Amerikkalaisen Orbital Sciences Corporationin kaupallinen Cygnus-avaruusrahtialus laukaistiin ISS-avaruusasemalle tammikuun 9. päivän iltana Suomen aikaa Antares-raketilla Yyhdysvaltain Wallopsin avaruuskeskuksesta. Aluksen mukana oli noin 1460 kg:n edestä tarviketäydennyksiä avaruusaseman miehistölle. Lisäksi aluksen mukana oli 33 piensatelliittia, jotka vapautetaan avaruuteen myöhemmin keväällä.

Tämänkertainen Cygnus-lento sai tunnuksen Orb-1 ja luvassa on tänä vuonna vielä kaksi muuta Cygnus-lentoa, joista seuraava tehtäneen toukokuussa. Vuoden kolmas Cygnus-lento ajoittunee lokakuulle. Toinen kaupallinen avaruusrahtialus on SpaceX-yhtiön Dragon, jonka lentoja tehtäneen tämän vuoden aikana neljä.

Lue lisää Cygnus-avaruusrahtialuksesta (PDF)

Rosetta-luotain heräsi

Vuonna 2004 avaruuteen laukaistu Rosetta-komeettaluotain heräsi virransäästötilastaan onnistuneesti tammikuun 20. päivänä. Tämä Euroopan avaruusjärjestön luotaimen päämääränä on komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenko, jonka se saavuttaa elokuussa. Luotain seuraa komeetta ja lähettää sen pinnalle laskeutumisaluksen.

Laukaisunsa jälkeen Rosetta on käynyt Maan läheisyydessä kolmesti ja kerran lähestynyt myös Mars-planeetta. Näin planeettojen vetovoimakenttää hyödyntämällä sille annettiin lisää vauhtia kohti päämääräänsä. Luotain asetettiin virransäästötilaan kesäkuussa 2011, jolloin se oli varsin kaukana noin 800 miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta Jupiterin radan takana, jossa sen olisi ollut vaikeaa ladata akkujaan aurinkopaneeleidensa avulla. Nyt lähempänä Aurinkoa se kykenee taas normaaliin toimintaansa ja valmistautuu tulevaan komeettalähestymiseen. (ESA)

Tammikuun satelliittilaukaisuja

GSAT 14 -tietoliikennesatelliitti laukaistiin avaruuteen Intian Sriharikotan avaruuskeskuksesta tammikuun 5. päivänä. Satelliitti asettuu geosynkrooniselle radalle päiväntasaajan yläpuolella 74. itäisen pituuspiirin kohdalle, josta se tarjoaa tietoliikennepalveluita Kaakkois-Aasian alueelle. Satelliitin laukaisu tehtiin uudella GSLV-raketilla (Geosynchronous Satellite Launch Vehicle).

Thaicom 6 -tietoliikennesatelliitti laukaistiin avaruuteen Yhdysvaltain Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta tammikuun 6. päivänä. Satelliitti asettuu geosynkrooniselle kiertoradalle päiväntasaajan yläpuolelle 78.5 itäisen pituuspiirin kohdalle, josta se alkaa tarjoamaan tietoliikennepalveluita Kaakkois-Aasian alueelle. Satelliitin laukaisu tehtiin SpaceX -yhtiön Falcon 9 -raketilla.

TDRS-L -tietoliikennesatelliitti laukaistiin avaruuteen tammikuun 23. päivänä Yhdysvaltain Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta. Kyseessä on tieteelliseen käyttöön suunnattu Nasan tietoliikennesatelliitti, joka välittää mm. tietoliikenneyhteyksiä avaruusasemalta ja Hubble -avaruuskaukoputkelta sekä tarvittaessa muilta tieteellisiltä satelliitteilta ja avaruusaluksilta. Laukaisu tehtiin Atlas 5 -raketilla.