Dawn-luotain lähestyy Ceres-kääpiöplaneettaa
Nasan Dawn-luotain on ollut tutkimusmatkalla aurinkokunnassa lähes vuosikymmenen ajan. Sen tutkimuskohteina ovat olleet Vesta-asteroidi ja Ceres-kääpiöplaneetta. Tutkimusmatkan tavoitteena on tutkia näiden kookkaiden kivisten kappaleiden avulla aurinkokuntamme syntyä.
Luotain lähetettiin matkalleen syyskuussa 2007. Kahta vuotta myöhemmin se ohitti Mars-planeetan 550 km etäisyydeltä ja sai sen vetovoimakentän ansiosta uutta vauhtia matkaansa. Heinäkuussa 2011 Dawn-luotain asettui viimein Vestaa kiertävälle radalle ja alkoi kartoittamaan sen pintaa aluksi 680 km ja lopulta 210 km etäisyydeltä. Kartoitustyö paljasti Vestan pinnalta lukuisia kraattereita ja uurteita.
Syyskuussa 2012 Dawn-luotain jätti Vestan ja alkoi suunnistamaan kohti Ceres-kääpiöplaneettaa. Ensimmäiset lähestymiskuvansa se otti Cereksestä jo joulukuussa 2014. Lisää kuvia kääpiöplaneetasta saatiin tammikuussa. Dawn-luotain saapuu Cerestä kiertävälle radalle maaliskuun 6. päivänä. Luotaimen rataa muokataan hiljalleen niin että loppuvuodesta sen ratakorkeus on enää 375 km. Sitä ennen kartoitustyö on käynnissä keväästä alkaen.
Lue lisää tästä aiheesta: Dawn-luotain (NASA)
Tapahtumia avaruusasemalla
Dragon CRS-5 -avaruusrahtialus vapautettiin avaruusasemalta helmikuun 10. päivänä kello 21.10 Suomen aikaa. Varhain aamuyöllä seuraavana päivänä se palasi ilmakehään ja laskeutui Tyyneen Valtamereen. Dragon-alus laukaistiin avaruuteen tammikuun 10. päivänä, jolloin se vei tarviketäydennyksiä avaruusaseman miehistölle noin 2350 kg:n edestä.
Euroopan avaruusjärjestön ATV 5 -avaruusrahtialus irtautui avaruusasemasta helmikuun 14. päivänä. Se tuhoutui ilmakehässä Tyynen Valtameren yläpuolella helmikuun 15. päivänä. ATV-alus laukaistiin avaruuteen viime kesänä heinäkuun 29. päivänä, jolloin se kuljetti tarviketäydennyksiä avaruusaseman miehistölle noin 6600 kg:n edestä.
Progress M-026M -avaruusrahtialus laukaistiin ISS-avaruusasemalle helmikuun 17. päivänä. Se vei tarviketäydennyksiä avaruusaseman miehistölle ja telakoitui Zvezda-moduuliin kuuden tunnin kuluttua laukaisustaan.
Avaruusaseman miehistö on tehnyt useita avaruuskävelyitä, joiden yhteydessä on tehty valmisteluita tuleville kaupallisille avaruusrahtialuksille. Amerikkalaisen Boeing-yhtiön kaksi uutta telakointimekanismia avaruusaseman Harmony-moduulissa mahdollistavat Boeingin ja SpaceX-yhtiön uusien aluksien kiinnittymisen vuodesta 2017 lähtien.
Ensimmäinen valmistelevista avaruuskävelyistä tehtiin helmikuun 21. päivänä, jolloin avaruusaseman ulkopuolella työskentelivät Barry Wilmore ja Terry Virts. He asensivat telakointiportteihin liittyvää kaapelointia kuuden tunnin ja 41 minuutin pituisella avaruuskävelyllä. Samat astronautit tekivät toisen avaruuskävelyn helmikuun 25. päivänä, jonka kestoksi tuli kuusi tuntia ja 43 minuuttia. Tämän kävelyn yhteydessä valmisteltiin telakointiporttien kaapelointia sekä avaruusaseman robottikäsivarren toimintaa. Avaruuskävelyn lopuksi Terry Virts huomasi avaruuspuvunsa kypärän sisällä vettä, joka lienee peräisin jostakin avaruuspuvun teknisestä järjestelmästä.
Avaruusromun paluu nähtiin Pohjois-Amerikassa
Säkenöivä ja kirkas pitkäkestoinen tulipallo havaittiin Yhdysvaltain länsiosien taivaalla helmikuun 23. päivänä kello 7.52 Suomen aikaa. American Meteor Society vastaanotti yli 200 havaintoa valoilmiöstä, joka kesti puolen minuutin ajan. Tulipallo ilmestyi etelän suunnalta ja matkasi kohti Kanadaa. Joidenkin havaintojen yhteydessä raportoitiin myös äänestä. Tutkimusten mukaan tulipallo liittyi kiinalaisen Long March 4B -kantoraketin paluuseen. Laukaisu tehtiin joulukuun 27. päivänä ja sen yhteydessä avaruuteen pääsi Yaogan 26 -satelliitti.
Lue lisää tästä aiheesta: Avaruusromun paluu 23.2.2015 (YouTube)
Helmikuun satelliittilaukaisuja
IGS Radar Spare (Information Gathering Satellite) -kaukokartoitussatellliitti laukaistiin avaruuteen helmikuun 1. päivänä Japanin Tanegashiman avaruuskeskuksesta. Kyseessä on Japanin sotilaallinen satelliitti, joka kykenee tarkkailemaan tutkansa avulla maanpinnan kohteita myös pilvipeitteen läpi. Sarjan ensimmäinen satelliitti pääsi avaruuteen vuonna 2003. Tämänkertainen laukaisu tehtiin H II -raketilla.
Inmarsat 5-F2 -tietoliikennesatelliitti laukaistiin avaruuteen Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista helmikuun 1. päivänä. Satelliitti asettuu lähiaikoina geosynkrooniselle kiertoradalle päiväntasaajan yläpuolelle ja alkaa tarjoamaan mm. nopeampia internet -yhteyksiä. Satelliitin laukaisu tehtiin Proton-M -raketilla.
Iranin Fajr-satelliitti laukaistiin laukaistiin avaruuteen helmikuun 2. päivänä. Satelliitti laukaistiin Iranin Semnanin avaruuskeskuksesta kaksivaiheisella Safir-raketilla. Kyseessä on kokeellinen satelliitti.
AESP 14 -teknologiasatelliitti vapautettiin ISS-avaruusasemalta helmikuun 5. päivänä. Kyseessä on brasilialainen satelliitti. Vapauttamisen jälkeen siihen ei saatu radioyhteyttä.
NOAA-ilmakehäjärjestön DSCOVR -satelliitti (Deep Space Climate Observatory) laukaistiin avaruuteen helmikuun 11. päivänä Yhdysvaltain Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta. Se alkaa tutkimaan aurinkotuulen hiukkasia ja niiden vaikutusta Maan ilmakehässä. Satelliitti varoittaa sähkömagneettisista myrskyistä. DSCOVR asettuu Maan ja Auringon väliin ns. Lagrangen (L1) pisteeseen. Satelliitin laukaisu tehtiin SpaceX-yhtiön Falcon 9 -raketilla.
Lue lisää tästä aiheesta: DSCOVR-satelliitti (NOAA)
Kosmos 2503 -satelliitti laukaistiin avaruuteen Venäjän Plesetskin avaruuskeskuksesta helmikuun 27. päivänä. Kyseessä on sotilaallinen kartoitussatelliitti, joka tunnetaan myös nimellä Bars M. Laukaisu tehtiin Sojuz 2 -raketilla.
