Satelliittilaukaisuja heinäkuussa

Eurooppalainen Ariane 5 -kantoraketti vei Maata kiertävälle radalle kaksi tietoliikennesatelliittia heinäkuun 7. päivänä. Kiertoradalle pääsi Protostar 1 -satelliitti (2008-034A), joka alkaa välittämään TV- ja tietoliikennepalveluita Aasian ja Tyynen Valtameren alueelle. Toinen radalle päässyt satelliitti oli BADR 6, joka alkaa välittämään tietoliikennepalveluita Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueelle. Kummatkin satelliitit asettuvat geostationaariselle radalle Päiväntasaajan yläpuolelle. Näistä Protostar 1 asettuu 98,5 itäisen pituuspiirin yläpuolelle ja BADR 6 asettuu 26. itäisen pituuspiirin yläpuolelle.

Echostar 11 -tietoliikennesatelliitti laukaistiin avaruuteen heinäkuun 16. päivänä. Laukaisu tehtiin Odyssey-alustalta Tyyneltä mereltä Havaijin eteläpuolelta venäläisellä Zenit 3 -kantoraketilla. Satelliitti asettuu 110. läntisen pituuspiirin yläpuolelle ja alkaa välittämään Yhdysvaltojen alueelle TV-lähetyksiä.

SAR Lupe 5 -satelliitti laukaistiin Venäjältä Plesetskin avaruuskeskuksesta heinäkuun 22. päivänä. Laukaisu tehtiin Kosmos 3M -kantoraketilla ja kyseessä on saksalainen sotilaallinen valvontasatelliitti, joka kykenee tarkkailemaan maanpinnan kohteita pilvien läpi sekä myös yöaikaan. SAR Lupe -järjestelmään kuuluu nyt viisi valvontasatelliittia. Satelliitit kiertävät Maata noin 500 km kokeudessa polaariradoilla ja niiden toimintaiäksi on arvioitu 10 vuotta.

Kosmos 2441 -satelliitti laukaistiin Venäjän Plesetskin avaruuskeskuksesta heinäkuun 26. päivänä. Kyseessä on todennäköisesti uudentyyppinen sotilaallinen vakoilusatelliitti, joka on ensimmäinen edustaja Persona-sarjan satelliiteista. Näiden toimintaikä on seitsemän vuotta. Kuvausjärjestelmää on myös paranneltu edeltäjiin nähden. Laukaisu tehtiin modernisoidulla Sojuz 2-1b -kantoraketilla elliptiselle polaariradalle.

Avaruusasema loisti kirkkaana kesäyön taivaalla

Kansainvälinen avaruusasema ISS on näyttäytynyt Suomessa keskikesän vaaleina öinä. Tällä kertaa ISS on loistanut poikkeuksellisen kirkkaana kohteena ja varsin helppona havaintokohteena kaikille kesäyön taivaan tarkkailijoille.

Helsingissä avaruusasema näyttäytyi lähes selkeällä taivaalla Kuun ja Jupiterin kanssa 19./20.7. välisenä yönä noin kello 0.45. ISS tuli näkyviin noin 0 magnitudissa lounaan suunnalta. Etelää lähestyessä sen kirkkaus vain kasvoi ja nousi parhaimmillaan jopa -4 magnitudiin. Väriltään ISS oli kellertävä.

Varkaudessa useat Cygnus-tapahtuman harrastajat tarkkailivat avaruusasemaa lähes samaan aikaan kello 0.47 - 0.50. Aluksi ISS:n kirkkaus oli alle 0 magnitudia, mutta pian se ylsi Jupiterin kirkkauteen -2,7 magnitudia. Lopulta ISS:n kirkkaus kasvoi hetkellisesti -4 magnitudiin. "Näin kirkkaana en muista asemaa koskaan nähneeni", Veikko Mäkelä kommentoi. Veikon havaintoblogista löytyy yksityiskohtaisempia ISS-havaintoja.

Avaruusasema on näkynyt Etelä-Suomen taivaalla pitkin heinäkuun lopun iltoja. ISS:n kirkkaus on lähes kaikkien ylitysten aikana kirkastunut -1 tai -2 magnitudin tienoille. Jouni Raunio tarkkaili avaruusasemaa Tampereen horisontissa pariin otteeseen ja nappasi näistä myös kuvia.

Heinäkuun 23. päivän iltana ISS teki ratakorjauksen, joka myöhästytti useita valmiiksi laskettuja näkymisennusteita.

Avaruusasema näyttäytyi myös Ristiinan Heinniemen taivalla heinäkuun 24. päivän iltana kello 23.39. Antero Olkkonen tarkkaili ISS:ää, kun se kohosi noin 14 asteen korkeudelle eteläiseen horisonttiin."Maksimikirkkaus oli -2,3 magnitudia. Väri oli tähtimäisen kirkas ja osin sinertävä. Upea näky kerrassaan!", Antero kuvailee.

Heinäkuun 27. päivän iltana avaruusasemaa saattoi tarkkailla mm. Helsingin horisontissa, jossa se näkyi hienosti Jupiterin kanssa. Maksimikirkkaus oli -2 magnitudia. Ylitys tallentui myös videolle.