Japanin avaruusjärjestö JAXA laukaisi QZS 6 (Michibiki 6) -navigointisatelliitin avaruuteen helmikuun 2.päivänä. Tämä satelliitti asettuu geostationaariselle radalle noin 36 000 km korkeuteen.

Helmikuun 4.päivänä Maata kiertävälle radalle laukaistiin kaksi WorldView-satelliittia. Kyseessä on amerikkalaisen Maxar-yhtiön kartoitussatelliitteja.

Venäjän Kosmos 2581, Kosmos 2582 ja Kosmos 2583 laukaistiin avaruuteen Plesetskin avaruuskeskuksesta helmikuun 4.päivänä. Kyseessä on sotilaallisia satelliitteja.

Viisi Kineis-satelliittia pääsi kiertoradoilleen helmikuun 8.päivänä. Kyseessä on matalilla radoilla kiertäviä tietoliikennesatelliitteja, joiden muodostelmaan tulee kuulumaan 25 satelliittia. Kyseessä on ranskalaisen Kineis-yhtiön satelliitteja.

Hulianwang Digui on joukko matalille radoille laukaistuja kiinalaisia tietoliikennesatelliitteja. Nyt laukaistussa ryhmässä oli yhdeksän satelliittia.

Zhongxing 10R on kiinalainen tietoliikennesatelliitti, joka asettuu geostationaariselle kiertoradalle 110.5 itäisen pituuspiirin yläpuolelle. Se korvaa sijainnissa ennestään olleen Chinasat 10 -satelliitin.

Kiina laukaisi avaruuteen helmikuun 27. päivänä kaksi Siwei Gaojing -satelliittia. Kyseessä on kaksi noin 540 kg:n painoista kaukokartoitussatelliittia, jotka kartoittavat maanpinnan luonnonvaroja ja luonnontuhoalueita. Satelliittien kameroiden erottelukyky on noin 50 cm luokkaa.

Helmikuun 27.päivänä laukaistu Progress MS-30 on avaruusrahtialus, joka kuljetttaa tarviketäydennyksiä noin 2600 kg edestä kansainväliselle ISS-avaruusasemalle.

Luotaimia Kuuhun

Helmikuun 27.päivänä Yhdysvaltain Kennedyn avaruuskeskuksesta laukaistiin joukko satelliitteja, joiden mukana on myös kuuluotaimia. Näistä Lunar Trailblazer asettuu Kuuta kiertävälle radalle noin 100 km korkeuteen. Sen tehtävänä on tutkia veden olemassaoloa Kuun pinnalla.

Athena on puolestaan laskeutumisalus. Sen laskeutumispaikka on Mons Moutonin lähellä. Aluksen mukana on kolme roveria: Grace hopper rover, Lunar Outpost MAPP rover ja Yaoki. Laskeutumisaluksen mukana on myös Nokian valmistama Lunar Surface Communications System (LSCS), joka käytännössä käynnistää 4G-verkon Kuuhun toiminta-ajaksi. Athenan on määrä laskeutua Kuun pinnalle maaliskuun 6.päivänä. Alus on toimintakuntoinen vain noin 10 päivän ajan, kunnes se peittyy varjoon.

Odin on puolestaan pikkuplaneettaa eli asteroidia tutkiva luotain. Sen on määrä ohittaa mahdollisesti hyvin rautapitoinen asteroidi 2022 OB5. Kyseessä on vain 10 metrin kokoinen asteroidi.

Mukaan mahtui myös Chimera satelliittialusta. Sen mukana on 16 piensatelliittia, jotka on tarkoitus vapauttaa Maata kiertävälle radalle.

Starlink-satelliitteja laukaistu yli 8000

Amerikkalainen SpaceX-yhtiö on laukaissut Maata kiertävälle radalle jo yli 8000 Starlink-satelliittia. Osa näistä satelliiteista on kuitenkin jo tuhoutunut ja palannut takaisin Maahan. Kiertoradoilla on kuitenkin tällä hetkellä vielä yli 7000 Starlink-satelliittia.