Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Avaruustekniikka
TerraSAR-X
TerraSAR-X on saksalainen kaukokartoitussatelliitti, jonka tehtäviin on kuulunut maanpinnan kohteiden kartoittaminen röntgensäteilyn alueella useilla eri tarkkuuksilla. Satelliitti tarjoaa kartoitustuloksia niin tieteelliseen kuin kaupalliseenkin käyttöön
TerraSAR X on Saksan opetusministeriön, Saksan ilmailukeskuksen (Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt, DLR) ja EADS Astrium -yhtiön yhteishanke. Satelliitti laukaistiin avaruuteen kesäkuun 15. päivänä vuonna 2007 ja sen toimintaiäksi arvioitiin viisi vuotta. Polaariradalle noin 500 km korkeuteen laukaistun satelliitin päämittalaite on röntgenalueella toimiva SAR-tutka, joka mahdollistaa maanpinnan kohteiden tarkkailun pilvipeitteen läpi.
Satelliitti on muodoltaan kahdeksankulmainen ja noin viiden metrin pituinen. Satelliitin halkaisija on 2,4 metriä. Sen kyljessä on kookas tasomainen 4,80 metrin pituinen ja 80 cm levyinen liikuteltava tutka-antenni. Antennin käänneltävyys mahdollistaa maanpinnan kohteiden monipuolisemman kartoituksen ilman, että satelliittia tarvitsee kääntää tai odottaa sen kulkevan sopivaa rataa. Satelliitin kyljessä on 5,25 neliömetrin kokoinen aurinkopaneeli, joka välittää energiaa TerraSAR X:n mittalaitteille.
TerraSAR X -satelliitin tutkan toimintataajuus on noin 9,65 GHz (aallonpituus 3 cm). Satelliitin tarjoama maksimiresoluutio maanpinnan kohteista on yksi metri. Kaksi muuta tilaa tarjoavat kuvadataa 3 metrin ja 18 metrin erottelukyvyillä.
TanDEM-X
TanDEM-X (TerraSAR-X add-on for Digital Elevation Measurement) on lähes identtinen satelliitti TerraSAR-X:n kanssa. Se laukaistiin TerraSAR-X -satelliitin pariksi kesäkuun 21. päivänä vuonna 2010. TanDEM-X -satelliitin avulla kartoitusmateriaaliin saadaan myös korkeusdataa. TerraSAR-X ja TanDEM-X liikkuvat pareittain. Satelliittien välinen etäisyys on 250 - 500 metriä.
Kirkkaita välähdyksiä
Kummatkin satelliitit näkyvät polaarisen eli Maan napa-alueet ylittävän radan ansiosta myös Suomen taivaalla. Normaalisti satelliittien kirkkaus on kuitenkin heikko ja niiden näkemiseen tarvitaan melkeinpä pieni kiikari, sillä kirkkaus nousee ajoittain +5 suuruusluokkaan, mutta on useimmiten +7 suuruusluokan tienoilla.
Satelliittien kookkaat tutka-antennit ja toisaalta aurinkopaneelit aiheuttavat sen, että sopivaan kulmaan sattuessaan ne heijastavat erittäin tehokkaasti auringonvaloa. Tässä tilanteessa niiden kirkkaus saattaa nousta hyvinkin merkittävästi ja ne näkyvät hetkellisesti tähtitaivaan kirkkaimpina kohteita.
Jos satelliittien kirkastumisen haluaa nähdä, on tiedettävä tarkkaan ilmiön ajankohta. Ennisteita laskee mm. Satflare.com.
Lue lisää näistä satelliiteista:
TerraSAR-X ja TanDEM-X, Astrium
- Nasan aurinkopurjeen voi löytää nyt iltataivaalta 16.11.2024
- Avaruusasema ISS näkyy marraskuun iltataivaalla 16.11.2024
- Avaruusasema ISS näkyy aamutaivaalla 17.12.2022
- Avaruusasema ISS iltataivaalla 16.9.2022
- Vilkas rakettikevät 26.6.2023
- Avaruusasema ISS iltataivaalla 16.9.2022
- Avaruusasema ISS näkyy iltataivaalla 22.1.2022
- Satelliittikolmioita iltataivaalla 31.12.2021
- Rakettilaukaisu V 19.11.2024 klo 18.14-18.16, Le Gosier, Janne Särkelä
- IGS 5A III 18.11.2024 klo 18.34, Vaasa, Timo Alanko
- Cosmos 2227 rakettivaihe III 12.11.2024 klo 18.39, Kurikka, Marko Myllyniemi
- Rakettilaukaisu 10.11.2024 klo 23.45-23.55, Äkäslompolo, Sanna Mäki-Tanila
- Satelliitti IV 7.11.2024 klo 6.44, Kokkola, Pentti Ketola
- The Pillars of Creation: A 3D Multiwavelength Exploration 27.6.2024
- Vs: LSST-teleskooppi ja JWST 4.5.2024
- Vs: LSST-teleskooppi ja JWST 4.5.2024
- Vs: LSST-teleskooppi ja JWST 3.5.2024
- Vs: LSST-teleskooppi ja JWST 3.5.2024